Miksi useimmat teini-ikäiset ovat iltavirkkuja?

04 lokakuu, 2020
Kronotyypillä on suuri vaikutus nuoren elämäntyyliin, unirytmiin ja koulumenestykseen. Tässä artikkelissa perehdymme siihen, miksi jotkut teini-ikäiset ovat aamuihmisiä ja toiset iltavirkkuja.

Tunnemme kaikki ihmisiä, jotka heräävät aamulla virkeinä ennen herätyskellon soittoa. Toisille sen sijaan aikaiset aamut ovat hyvinkin haastavia. Jokaisella yksilöllä on omat erityiset piirteensä ja tarpeensa, myös nukkumisen suhteen. Tämä liittyy ihmisen kronotyyppiin eli sisäiseen vuorokausirytmiin. Joidenkin tutkimusten mukaan ihmisen vuorokausirytmi muuttuu eri elämänvaiheiden myötä. Siinä missä monet lapset ovat aamuvirkkuja, useat teini-ikäiset ovat iltavirkkuja. Vanhuutta kohti siirryttäessä elämä muuttuu jälleen aamupainotteisemmaksi.

Kaksi kronotyyppiä

Kronotyyppi tarkoittaa henkilön sisäsyntyisen vuorokausirytmin ajoittumista, eli taipumusta kokea aktiivisuuden huippuja ja laskuja tiettyihin vuorokaudenaikoihin. Tämä perustuu yksilön vuorokausirytmin synkroniaan, elimistöä säätelevään fysiologiseen 24 tunnin sykliin.

Tästä energiasyklistä vastaa melatoniini, joka on ihmisen elimistössä luontaisesti esiintyvä niin sanottu pimeähormoni. Sen eritys lisääntyy pian pimeyden tulon jälkeen ja on huipussaan kello kahden ja neljän välillä aamuyöllä. Melatoniini tahdistaa elimistön sisäistä kelloa väsyttävällä vaikutuksellaan, eli määrittää, milloin ihminen tuntee olonsa virkeämmäksi ja milloin väsyneemmäksi. Kaikkien ihmisten elimistö ei kuitenkaan vapauta melatoniinia samassa aikataulussa. Tutkimusten mukaan noin 12-13 % ihmisistä on iltavirkkuja, lähes 50 % aamuvirkkuja ja loput jotain tältä väliltä eli päivävirkkuja.

Miksi useimmat teini-ikäiset ovat iltavirkkuja?

Aamuvirkut nuoret

Tähän kategoriaan kuuluvien nuorten keho vapauttaa melatoniinia keskiyön aikoihin. Näin ollen nuorella on tarve mennä aikaisin nukkumaan, ja hän myös herää aikaisin virkistäytyneenä.

Aamuihmisen tuotteliaimmat tunnit ovat heti aamusta ja hänen energiatasonsa laskevat asteittain päivän kuluessa. Kun lopulta on ilta ja aika mennä nukkumaan, aamuihminen tuntee olonsa väsyneeksi ja nukahtaa helposti. Luonnollinen unentarve aamuihmisellä on noin iltakymmenestä aamukuuteen.

Iltavirkut nuoret

Iltavirkuksi luokiteltu teini-ikäinen kokee melatoniinipiikin paljon myöhemmin kuin aamuvirkku, noin kuuden aikaan aamusta. Tästä syystä iltaihminen herää uneliaana ja tokkuraisena, ja tarvitsee paljon aikaa herätäkseen päivään kunnolla.

Iltaihmisen energiatasot kohoavat päivän kuluessa. Tästä syystä iltavirkku kokee suoritushuippunsa ilta- ja yöaikaan. Ei siis ole mikään yllätys, että iltaihmiselle voi olla vaikeaa nukahtaa aikaisin illalla. Tämän kronotyypin omaava nuori voi mennä nukkumaan kolmen aikaan aamuyöstä ja nukkua yhteentoista asti aamupäivällä.

Miksi useimmat teini-ikäiset ovat iltavirkkuja?

Siitä huolimatta, että ihmisellä on luonnollinen taipumus tietynlaiseen vuorokausirytmiin, nuorten kohdalla iltavirkkuus on yleisempää. 12-13-vuotiaasta lähtien lapsen aktiivisuus kasvaa päivän toisella puoliskolla. Samaten nuori tuntee itsensä väsyneemmäksi aamuisin.

Miksi useimmat teini-ikäiset ovat iltavirkkuja?

Yhteiskuntamme on suunniteltu aamuvirkuille ihmisille. Kouluaikataulut pakottavat lapset osallistumaan koulunkäyntiin sekä suoriutumaan hyvin aikaisin aamusta. Silloin ilmenee ristiriitoja, nimittäin monet teini-ikäiset eivät ole aamuihmisiä.

  • Nuoret heräävät uneliaina ja väsyneinä. Siltikin heidän tulee suoriutua (ja heitä testataan) sellaisina aikoina, jotka eivät ole nuorille optimaalisimpia.
  • Nuorilla on vaikeuksia nukahtaa illalla ajoissa, sillä heidän energiatasonsa ovat silloin huipussaan. Ja silti nuoren tulee jaksaa herätä aikaisin aamulla kouluun seuraavana päivänä. Tästä syystä monelle nuorelle kertyy uupumusta liian vähäisistä unista johtuen.
  • Nuoret maksavat univelkansa takaisin viikonloppuisin nukkumalla pitkään. Tämä saattaa estää nuorta luomaan itselleen selkeää rutiinia, mikä vaikuttaa myös nuoren suoritukseen arkiviikolla.

Kaikilla näillä tilanteilla on suurempi vaikutus niihin teini-ikäisiin, jotka eivät ole aamuihmisiä. Tämän myötä he ovat epätasa-arvoisessa asemassa niihin luokkakavereihinsa nähden, jotka suoriutuvat koulunkäynnistään paremmin aamuihmisen kronotyypin takia. Aamuvirkut luokkakaverit oppivat ja tekevät kokeita silloin, kun heidän suorituskyky on parhaimmillaan – näin ei kuitenkaan ole iltavirkkujen nuorten kohdalla.

Sekä aamu- että iltavirkkuja tulisi arvostaa samalla tavalla

Meidän on tärkeää osata tunnistaa lapsemme kronotyyppi ymmärtääksemme paremmin hänen tarpeitaan. Jos nuori valvoo myöhään iltaisin ja hänellä on vaikeuksia herätä aamuisin, tulee meidän ymmärtää, että se kuuluu nuoruuteen. Jos teini-ikäinen lapsi kertoo sinulle opiskelevansa paremmin iltaisin, kannattaa sinun uskoa häntä. Hän saattaa hyvinkin olla iltaihminen.

Emme voi muuttaa yhteiskunnan muodostamia jäykkiä aikatauluja. Siitä syystä meidän pitääkin yrittää hyödyntää maksimaalisen suorituskykymme huiput niin hyvin kuin mahdollista ollaksemme mahdollisimman tuottavia.

  • Escribano-Barreno, C., & Díaz-Morales, J. F. (2013). Rendimiento académico en adolescentes matutinos y vespertinos. Revista Iberoamericana de Diagnóstico y Evaluación-e Avaliação Psicológica2(36), 147-162.
  • Henry-Benítez, M., Díaz-Mesa, E., Yelmo-Cruz, S., & Gracia-Marco, R. (2013). El cronotipo como modulador de los niveles séricos diurnos de melatonina. Actas esp. psiquiatr41(3), 149-153.