Eutokinen ja dystokinen synnytys

 

Tiedätkö, mitä ovat eutokinen ja dystokinen synnytys? Olet saattanut törmätä näihin termeihin raskautta käsittelevissä kirjoissa tai artikkeleissa tai jopa kuullut niitä sivuttavan ystävien kanssa käydyissä keskusteluissa. Tässä artikkelissa kerromme, miten nämä kaksi synnytystapaa eroavat toisistaan, ja mitä erityispiirteitä niihin liittyy.

Eutokinen synnytys

Eutokinen ja dystokinen ovat kaksi teknistä synnytykseen liittyvää termiä, joita käytetään lähes yksinomaan lääketieteellisissä piireissä. Eutokinen synnytys on synnytys, joka etenee omalla painollaan ilman lääkärin väliintuloa. Tämä tunnetaan yleisemmin niin sanottuna luonnollisena synnytyksenä, jolla viitataan normaaliin alatiesynnytykseen.

Kun suunnitteilla on eutokinen synnytys, ei synnytyksen ajankohdasta ole koskaan täyttä varmuutta. Tällöin synnytys tapahtuu yleensä raskausviikkojen 37-41 välillä. Laskettu aika antaa äidille suuntaa antavan arvion vauvan tuloajankohdasta.

Kun syntymän aika lähestyy, laskeutuu vauva valmiiksi lantionpohjalle synnytyskanavaan pää alaspäin. Kohdun supistusten ja äidin ponnistamisen avulla vauva, joka on valmiina tulemaan ulos, syntyy vihdoin äidistä.

Lääkäri ja kätilö ovat paikalla auttamassa ja rauhoittamassa naista. Lääkärin tehtävänä on ensisijaisesti varmistaa, ettei synnytyksessä tapahdu mitään sellaisia komplikaatioita, jotka estävät normaalia synnytystä etenemästä.

Jotkut naiset voivat valita erilaisista kivunlievityksen vaihtoehdoista itselleen sopivan, esimerkiksi epiduraalipuudutuksen. Toiset puolestaan haluavat synnyttää ilman kivunlievitystä kokeakseen lapsensa synnytyksen mahdollisimman luonnonmukaisesti. Kätilö ja lääkäri neuvovat myös synnytyksen aikana sopivista kivunlievityksen menetelmistä.

Mikäli äidille ei anneta mitään lääkettä kivun poistoon, tulee hänen pyrkiä itse hallitsemaan synnytykseen liittyvää kipua muilla keinoilla. Kipu voi väsyttää häntä fyysisesti sekä aiheuttaa pelkotiloja ja hallinnan menettämisen tunnetta. Erilaisten hengitystekniikoiden avulla äiti kykenee säilyttämään rauhallisuutensa läpi koko synnytyksen.

Eutokinen synnytys on luonnon ennalta määräämä tapahtuma kaikille naisille ja sellainen, joka on vähemmän riskialtis sekä äidille että syntyvälle lapselle.

Dystokinen synnytys

Dystokinen synnytys on termi sellaiselle synnytykselle, johon sisältyy joitain komplikaatioita, jotka vaativat lääkärin väliintuloa. Lääketieteellinen yleisnimike tällaisille synnytyksille on ”dystokia”, mikä viittaa synnytyshäiriöön tai vaikeaan synnytykseen. Komplikaatiot luokitellaan kahteen kategoriaan sen mukaan, johtuvatko ne äidistä vai vauvasta.

  1. Äitiin liittyvä dystokia on äidin tilaan tai kehoon liittyvä komplikaatio.
  2. Sikiöön liittyvä dystokia määritellään vauvan tilanteesta johtuen.

Äitiin liittyvä dystokia

Tähän kategoriaan sisältyvät synnyttävän naisen kehossa tapahtuvat poikkeamat. Niitä voi olla kahden tyyppisiä:

  • Mekaaninen dystokia viittaa sellaisiin komplikaatioihin, jotka vaikuttavat lantion luun rakenteeseen. Joissain tilanteissa kohdunsuun avautumisvaiheen jälkeen todetaan lantion ahtauden haittaavan vauvan tuloa. On olemassa myös muita mekaanisia dystokioita, jotka liittyvät kohtuun tai synnytyskanavaan ja vaikuttavat kehon pehmytkudokseen. Näissä tilanteissa synnytyslääkäri päättää, mikä on paras toimintatapa synnytyksen loppuun saattamiseksi.
  • Dynaaminen dystokia viittaa kohdun kykyyn supistua. Tällaiset komplikaatiot voivat haitata supistusten tiheyttä sekä voimakkuutta. Toisinaan tällainen dystokia voi myös aiheuttaa jopa liian voimakkaita supistuksia. Toisaalta supistukset voivat puolestaan jäädä heikoiksi tai epäsäännöllisiksi. Dynaamisiin dystokioihin sisältyvät myös sellaiset supistukset, joissa ei ole säännöllistä rytmiä. Kaikki nämä ongelmat voivat vaikuttaa haitallisesti varsinaiseen synnytykseen.

Sikiöön liittyvä dystokia

  • Vauva on poikittain tai vinossa asennossa. Tämä on sikiöön liittyvä dystokia. Vauva ei ole päätarjonnassa vaan sen sijaan, että hänen päänsä kiinnittyisi äidin lantioon, on sikiö jollain tavalla sivuttain. Näissä tilanteissa synnytyslääkäri päättää lähes poikkeuksetta suorittaa keisarileikkauksen eli sektion.
  • Perätila asentoNäissä tilanteissa vauvan jalat tai peppu ovat synnytyskanavassa eli vauva on väärinpäin. Tällöin lääkäri todennäköisesti päätyy hätäsektioon. Myös Suomessa suurin osa perätilavauvoista syntyy sektiolla. Mikäli perätila huomataan hyvissä ajoin ennen synnytyksen käynnistymistä, voi lääkäri yrittää kääntää vauvan vatsaa painamalla. Vaikka toimenpide ei onnistuisikaan, on alapääsynnytys myös mahdollinen vaihtoehto perätilassa syntyvälle vauvalle. Tällöin äidin lantion on oltava tarpeeksi suuri ja sikiön oltava painoltaan alle neljä kiloa.

Onko dystokinen synnytys estettävissä?

Tutkimusten mukaan tietyt syntymää edeltävät tekijät saattavat lisätä dystokisen synnytyksen mahdollisuutta. Nämä ovat esimerkiksi äidin kypsempi ikä sekä sikiön normaalia suurempi koko ja paino.

Myös itse synnytys voi kestää erittäin pitkään, mikä puolestaan väsyttää äitiä. Nämä asiat hälyttävät lääkäriä kiinnittämään tarkempaa huomiota äidin ja lapsen vointiin mahdollisten ongelmien ehkäisemiseksi.

Raskaana oleville naisille suositellaan yleensä liikkumista ja kävelemistä ennen varsinaista synnytyksen hetkeä. Asennon vaihtaminen synnytyksen aikana voi edesauttaa lapsen asettautumista synnytyskanavaan ja ehkäistä komplikaatioiden syntymistä.

Tarvittaessa äiti saa kivunlievitystä synnytyksen aiheuttamaan kipuun. Edellä mainittujen lisäksi rentoutuminen ja erilaisten hengitystekniikoiden harjoittaminen ennen ja synnytyksen aikana auttavat lisäämään äidin varmuutta ja turvallisuuden tunnetta.

  • Gordon: Obstetrics Gynecology & Infertility. 5th Edition. Scrub Hill Press Inc. 2001.
  • Rivlin: Manual of Clinical Problems in Gynecology and Obstetrics. 5th Edition. Lippincott Williams & Wilkins, Philadelphia. 2000.
  • Lambrou: The Johns Hopkins Manual of Gynecology and Obstetrics. Lippincott Williams & Wilkins, Philadelphia. 1999.