Esittävän taiteen hyödyt lapselle

Esittävän taiteen tunnit ovat hauskaa ajanvietettä, joiden aikana lapsi oppii käyttämään hyödyllisiä työkaluja ja menetelmiä.
Esittävän taiteen hyödyt lapselle

Viimeisin päivitys: 01 elokuu, 2021

Monet vanhemmat haluavat lapsensa osallistuvan harrastuksiin, jotka kehittävät erilaisia kykyjä ja stimuloivat lapsen uteliaisuutta ja luovuutta. Monen muun harrastusmahdollisuuden joukossa on myös esittävä taide, johon sisältyvät muun muassa teatteri, tanssi ja laulu. Esittävä taide on luovan toiminnan muoto, jota esitetään yleisön edessä, ja siitä voi olla lapselle monia hyötyjä.

Mitä esittävän taiteen tunneilla tehdään?

Lapsille suunnatut leikit ovat loistava väline tutkia lapsen kykyjä liittyen kehonhallintaan sekä ilmaisuun – äänenkäyttöön, asenteisiin sekä muihin kykyihin. Näitä ovat esimerkiksi jongleeraaminen ja tanssiminen. Leikit tapahtuvat lasten ehdoilla, ja lapsi saa jäljitellä, mitä hän näkee tai havaitsee ympäristössään.

Esittävä taide laajassa käsitteessään seuraa tätä samaa logiikkaa. Esittävän taiteen tunnit stimuloivat lapsen luovuutta kuten myös monia muita sosiaalisia sekä kognitiivisia taitoja. Esittävän taiteen tunneilla lapsi voi omaksua erilaisia rooleja ja näytellä erilaisia hahmoja. Lisäksi tunneilla harjoitellaan suullista ja kehollista ilmaisua, pantomiimia sekä liikehdintää. Oppilaat saavat myös kuvitella, miten hahmo reagoisi tietyissä tilanteissa, joko kuvitteellisissa tai todellisissa.

Esittävän taiteen hyödyt lapselle

Esittävän taiteen hyödyt lapselle

  • Esittävä taide auttaa lasta kehittämään suullista ilmaisuaan. Lapsi oppii kommunikoimaan paremmin, sekä laajentamaan sanavarastoaan, parantamaan ilmaisutapaansa, puheen sujuvuutta ja selkeyttä.
  • Harjoitukset auttavat parantamaan kehollista ilmaisua. Sanaton kommunikointi on tärkeä osa kommunikointia. Kehonkieltä käyttämällä viestimme eleiden ja liikkeiden avulla. Lapsi tulee tietoiseksi kehostaan ja siitä, miten hän voi sillä välittää tietoa.
  • Esittävän taiteen tunneilla edistetään toverillisuutta. Siellä myös lapsi voi päästä eroon ujoudestaan. Monet harjoitukset tehdään yhteistyössä ikätovereiden kanssa. Lapsi oppii sosialisoimaan, kunnioittamaan muita sekä tekemään yhteistyötä muiden kanssa.
  • Lapsi oppii ymmärtämään ja arvostamaan tekemänsä työn johdonmukaisuutta. Esittävän taiteen tavoitteet eivät ole välittömästi saavutettavissa, vaan ne vaativat aikaa ja omistautumista. Jotkut lapset saattavat tuntea turhautuneisuutta, koska eivät näe tuloksia heti. Jos he kuitenkin ovat sinnikkäitä, he tulevat näkemään tekemänsä työn hedelmät.
  • Lapsi oppii löytämään yhteyden omiin tunteisiinsa, tunnistamaan sekä ymmärtämään niitä. Lapsi oppii asettumaan toisten asemaan, oli kyseessä sitten todellinen tai fiktiivinen hahmo. Tämä auttaa lasta näkemään maailmaa eri kantilta.
  • Oppilas saa perspektiiviä, parantaa itsetuntoa, turvallisuuden tunnetta sekä itseluottamusta, kun hän oppii ymmärtämään, mitä hänelle tapahtuu.
  • Esittävä taide stimuloi lapsen luovuutta ja mielikuvitusta. Ne ovat parhaimmat leikkikalut, mitä lapsella voi vain olla.
  • Esittävän taiteen harjoituksissa välitetään hyviä arvoja, kuten samanarvoisuutta, kunnioitusta, sitoutuneisuutta, vastuullisuutta, yhteistyökykyä sekä suvaitsevaisuutta.
  • Kaikkien edellä mainittujen asioiden oppiminen tapahtuu leikkien ja hauskanpidon kautta. On hyvin tärkeää, että lapsi nauttii tekemistään harjoituksista.

Vanhempien tuen tärkeys

Esittävän taiteen hyödyt lapselle

Vanhempien tuella ja kannustamisella on aina hyvin merkittävä rooli. Esittävän taiteen kohdalla vanhempien tuki on entistäkin tärkeämpää. Lapsen edistyessä esittävän taiteen tunneilla lapsi kehittää uusia ja erilaisia taitoja. Usein lapsi haluaa osallistua projekteihin, joissa hän saa hyödyntää oppimaansa.

Monesti tämä tarkoittaa esiintymistä lavalla, jolloin vanhemmat ja ystävät pääsevät todistamaan lapsen taitoja ja tekemäänsä kovaa työtä. Esiintymiset vaativat usein vanhempien osallistumista tavalla tai toisella. Vanhempien tulee esimerkiksi valmistaa esiintymisasut, auttaa kulissien rakentamisessa tai auttaa muiden materiaalien hankinnassa.

Tämä kaikki materiaali ei ole kuitenkaan se tärkein asia. Vanhempien tarjoaman jatkuvan tuen lisäksi, erityisinä esiintymispäivinä vaaditaan koko perheeltä ylimääräistä vaivannäköä. Tämä voi tarkoittaa lapsen kokeman ahdistuksen lievittämistä, vuorosanojen harjoittelemista ja viime hetkien yksityiskohtien hiomista. Kaikki tämä työ kuitenkin tullaan palkitsemaan.

Lapsi tuntee tyytyväisyyttä huomatessaan oman edistymisensä ja kokiessaan koko perheen tarjoamaa tukea. Samalla vanhemmat ilahtuvat nähdessään lapsensa säteilevän ja nauttivan valokeilojen loisteessa.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Teatteriesitysten hyödyntäminen lasten kasvatuksessa
Äitiyden IhmeLue se täällä Äitiyden Ihme
Teatteriesitysten hyödyntäminen lasten kasvatuksessa

Tässä artikkelissa kerromme, miksi teatteriesitysten hyödyntäminen koulussa ja kasvatuksessa on tärkeää ja kannattavaa. Jatka lukemista!



  • Daste C.; Jenger, Y. y Voluzan, J. (1978). El niño, el teatro y la escuela. Madrid: Villalar.
  • Eines, J. y Mantovani, A. (1997). Didáctica de la Dramatización. Barcelona: Gedisa.
  • Navarro Solano, M. (2007). Drama, creatividad y aprendizaje vivencial: algunas aportaciones del drama a la educación emocional. Cuestiones pedagógicas, 18, 163-174. https://idus.us.es/xmlui/bitstream/handle/11441/12845/file_1.pdf?sequence=1
  • Núñez Cubero, L. y Romero, C. (2004). La educación emocional a través del lenguaje dramático. Addenda a la II Ponencia: Los lenguajes de las Artes. Escenas y Escenarios en Educación, XXII-Site-Sitges Conference.
  • Núñez Cubero, L.; Bisquerra Alzina, R.; González Monteagudo, J. y Gutiérrez Moar, M.C.(2006). Emociones y educación: una perspectiva pedagógica. En J.M. Asensio; J. Carrasco García; L. Núñez Cubero y J. Larrosa (Coords.) La vida emocional. Las emociones y la formación de la identidad humana (171-196). Barcelona: Ariel.
  • Tejerina, I. (1994). Dramatización y teatro infantil. Dimensiones psicopedagógicas y expresivas. Madrid: Siglo XXI.
  • Vieites, M. F. (2017). La Pedagogía Teatral como Ciencia de la Educación Teatral. (UVIGO). Universidad de Vigo. Pontevedra. España. Revista Educaçao & Realidade, Porto Alegre 42 (4): 1421-1544. Recuperado de http://www.scielo.br/pdf/edreal/v42n4/2175-6236-edreal-62918.pdf
  • Laferriere, G. (1999). 11 La pedagogía teatral, una herramienta para educar. Educación social1, 55.  Recuperado de https://core.ac.uk/download/pdf/39108274.pdf