Miten ristikkäinen kehon dominanssi vaikuttaa lapsen suorituksiin?

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Mara Amor López.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Useimmilla ihmisillä on taipumus käyttää erilaisissa tehtävissä tiettyä kehon puolta, jolloin puhutaan kehon dominanssista. Kehon dominanssi kehittyy pikkuhiljaa ensimmäisten elinvuosien aikana, ja monet tekijät, kuten perimä ja ympäristö, vaikuttavat siihen, kumpi puoli kehosta on dominoivampi.

Kehon dominanssi

Kehon dominanssi voidaan luokitella seuraavalla tavalla:

• Homogeeninen kehon dominanssi. Tällöin silmät, korvat, kädet ja jalat dominoivat samalla puolella kehoa, joko oikealla (esimerkiksi henkilön ollessa oikeakätinen) tai vasemmalla (esimerkiksi henkilön ollessa vasenkätinen). Tämä on yleisin kehon dominanssi.
• Sekoittunut kehon dominanssi. Henkilö tekee tiettyjä asioita toisella kehon puolella, ja toisia asioita vastakkaisella kehon puolella.
• Ristikkäinen kehon dominanssi. Tälle on tyypillistä, että eri kehon puolet dominoivat käsiä, jalkoja, silmiä ja kuuloa. Esimerkiksi dominoiva käsi voi olla oikea käsi, mutta silmistä vasen silmä voi olla dominoivampi. Tällainen ristikkäinen kehon dominanssi voi aiheuttaa oppimisvaikeuksia, etenkin lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyen. Näin on usein varsinkin ADHD-lasten kohdalla.
• Molemminpuolinen kehon dominanssi. Näin on silloin, kun henkilö kykenee käyttämään kumpaakin kehon puoltaan samalla tavalla keskenään vaihtokelpoisesti.

On hyvin tärkeää, että kehon dominanssia ei tule pakottaa. Lapsen tulee saada selvittää se ihan itse. Jos lasta esimerkiksi pakottaa käyttämään toista kehon puolta dominoivan puolen sijasta, lapsen hermojärjestelmä saattaa mennä sekaisin.

Miten ristikkäinen kehon dominanssi vaikuttaa koulusuorituksiin?

Heikosti vakiintunut kehon dominanssi voi aiheuttaa monenlaisia oppimisongelmia lapselle. Näin on usein esimerkiksi niiden lasten kohdalla, jotka kärsivät dysleksiasta eli lukemisen erityisvaikeudesta. Tämä on mahdollista havaita lapsen aloittaessa esikoulun, yleensä sellaisissa tapauksissa, joissa kehon dominanssi ei ole täysin vakiintunut.

Seuraavaksi tarkastelemme, miten se vaikuttaa tiettyihin käyttäytymismuotoihin sekä mitä ristikkäisen kehon dominanssin oireet ovat.

• Lapsella ilmenee hitaampia reaktioita ja harvempia välittömiä refleksejä tietyissä toiminnoissa.
• Ristikkäinen kehon dominanssi voi aiheuttaa dysleksiaa, dyskalkuliaa, dyslaliaa tai dysgrafiaa.
• Lapsen kirjoittaessa tietyt elementit kääntyvät toiste päin. Lapsi saattaa esimerkiksi kirjoittaa numerot tai kirjaimet peilikuvina.
• Tämä voi vaikuttaa itsetuntoon, joka on useimmissa tapauksissa hyvin alhainen. Usein lapsi on hyvin tietoinen tekemistään virheistä.
• Ristikkäisen kehon dominanssin omaava lapsi voi olla ärtynyt, ylireaktiivinen, estynyt ja tuntea olonsa toivottomaksi.

Muita tapoja, joilla ristikkäinen kehon dominanssi vaikuttaa suorituksiin

• Lapsi lukee hyvin hitaasti pitäen useita taukoja. Lapselta puuttuu rytmi sekä sekoittuu helposti lukiessaan.
• Lapsella voi ilmetä vaikeuksia lukemisessa, matematiikassa tai kirjoittamisessa.
• Lapsella voi olla vaikeuksia kiinnittää asioihin huomiota.
• Lapsi tuntee olonsa hämmentyneeksi usein.
• Ajoittain lapsi voi olla levoton sekä hyperaktiivinen, jolloin voi ilmetä vaikeuksia keskittymisen kanssa.
• Lapsella ei välttämättä ole motivaatiota koulussa eikä kiinnostusta hänelle ehdotettuihin aktiviteetteihin.
• Lapsella voi olla ongelmia järjestää itseään ajassa ja paikassa. Lapsi myös sekoittaa oikean ja vasemman, ja hänellä voi olla ongelmia yhteenlaskujen sekä vähennyslaskujen kanssa.

Miten toimia, jos lapsella on ristikkäinen kehon dominanssi?

Monet asiantuntijat suosittelevat varhaista interventiota, jotta ristikkäisen kehon dominanssin negatiiviset vaikutukset lapsen oppimiseen pystyttäisiin ehkäisemään. Jos lapsella siis epäillään ristikkäistä kehon dominanssia, kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Kun asiantuntija on selvittänyt, millainen kehon dominanssi lapsella on, tämä saa suoritettavakseen erilaisia aktiviteetteja ja harjoituksia, jotka auttavat korjaamaan mahdollisia ongelmia sekä luomaan positiivisia neurobiologisia taipumuksia.