Miten lapsen tarkkaavaisuus kehittyy?

28 syyskuu, 2019
Tarkkaavaisuus on tärkeä osa lapsen kognitiivista kehitystä. Tässä artikkelissa selvitämme, miten lasten tarkkaavaisuus kehittyy.
 

Kyky keskittää huomiota tiettyyn asiaan on perustavanlaatuinen kyky, mitä tulee kognitiiviseen prosessointiin. Tämän kyvyn hallitseminen on välttämätöntä oppimista varten. Tämän vuoksi olemme koonneet tähän artikkeliin tietoa siitä, miten lapsen tarkkaavaisuus kehittyy.

Tarkkaavaisuutta pidetään monimutkaisena mentaalisena prosessina, joka on elintärkeä lapsen toiminnan kannalta. Lisäksi tämä kyky määrää lapsen käyttäytymistä. Itse asiassa tarkkaavaisuusongelmat liittyvät tiiviisti moniin ongelmiin niin vauva-aikana kuin aikuisuudessakin.

Lapsen tarkkaavaisuuden kehittymisen tärkeys

Psykologit Jose A. Perianez Morales ja Marcos Rios Lago määrittelevät tarkkaavaisuuden henkiseksi kyvyksi tuottaa ja ylläpitää tilaa, joka mahdollistaa aistien kautta kerätyn tiedon käsittelyn. Tässä mielessä tarkkaavaisuutta tarvitaan, jotta voidaan erottaa ja valita ärsykkeitä monen saatavilla olevan lähteen joukosta. Näihin kuuluvat:

  • Sisäiset ärsykkeet, kuten fyysiset tuntemukset ja mentaaliset prosessit
  • Ulkoiset ärsykkeet, kuten äänet ja kuvat
  • Muisti
  • Ajatukset
  • Motoriset toiminnot
Lapsen keskittymiskyvyn kehittyminen

Tarkkaavaisuus vaatii kykyä suodattaa tarpeetonta informaatiota ja keskittyä ainoastaan oleelliseen tietoon. Minkä tahansa kognitiivisen prosessin suorittaminen vaatii tarkkaavaisuutta. Toisin sanoen, tietyn tasoinen kyky valita kaikkien hermoston saavuttavien ärsykkeiden välillä on elintärkeää.

Lyhyesti sanottuna tarkkaavaisuus on monimutkainen prosessi, jolla on kaksi toimintoa:

  • Prosessoida informaatiota
  • Valita ärsykkeet, joita tarvitaan erilaisten aistinvaraisten, kognitiivisten ja motoristen aktiviteettien suorittamiseen

Tarkkaavaisuuden tyypit

Psykologian professorin Catherine Mateerin ja kognitiivisen kuntoutuksen alalla ansioituneen McKay Sohlbergin mukaan tarkkaavaisuus voidaan jakaa kliinisesti relevantteihin alalajeihin. He järjestivät ne hierarkisesti, sillä kukin taso vaatii edellisen tason oikein toimimisen.

Näin lapsen tarkkaavaisuus kehittyy asteittain, ja hän etenee pikkuhiljaa tasolta toiselle:

  1. Tarkkaavaisuuden herääminen. Tällä viitataan fysiologiseen aktivoitumiseen. Toisin sanoen, se on kyky olla hereillä ja pysytellä valppaana. Siihen liittyy kyky seurata ärsykkeitä ja käskyjä.
  2. Tarkkaavaisuuden keskittäminen. Tämä on kyky kiinnittää huomiota visuaalisiin, auditiivisiin tai tuntoaistiin liittyviin ärsykkeisiin.
  3. Tarkkaavaisuuden ylläpito. Tällä tarkoitetaan kykyä keskittyä asiaan pitkän aikaa.
  4. Valikoiva tarkkaavaisuus. Tämä on kyky valita oleellista tietoa. Tällöin henkilö osaa keskittyä tiettyyn asiaan ja jättää muut asiat huomiotta.
  5. Tarkkaavaisuuden joustava suuntaaminen kohteesta toiseen. Tämä on kyky, jonka avulla henkilö voi keskittyä vuorotellen eri tehtäviin, joissa sovelletaan erilaisia kognitiivisia prosesseja.
  6. Jaettu tarkkaavaisuus. Tällä tasolla henkilö voi suorittaa kahta tehtävää samanaikaisesti.

Miten lapsen tarkkaavaisuus kehittyy?

Elämän ensimmäiset kuukaudet

Tarkkaavaisuus alkaa kehittyä lapsen ensimmäisten elinkuukausien aikana ja jatkaa kehittymistään koko lapsuuden ja nuoruuden ajan. Pieni lapsi pystyy keskittymään itselleen kiinnostavaan asiaan, mutta hänen keskittymisensä herpaantuu nopeasti.

Tämän johdosta lapsi keskittyy yhteen asiaan vain sekuntien tai minuuttien ajan. Tässä vaiheessa lapsella ei vielä ole kykyä analysoida tilanteita tai kontrolloida omaa tarkkaavaisuuttaan.

Varhaislapsuus

Varhaislapsuuden aikana lapsen omaehtoinen tarkkaavaisuus kehittyy. Tämän vaiheen aikana lapsi oppii kontrolloimaan tarkkaavaisuuttaan ja keskittymään yhteen asiaan pidemmän ajan.

Miten lapsen tarkkaavaisuus kehittyy?

Tästäkin huolimatta uudet tai viehättävät asiat saavat helposti vauvan tai taaperon keskittymisen herpaantumaan, eivätkä he pysty keskittymään samaan aktiviteettiin yli 20 minuuttia kerrallaan.

5-vuotiaasta eteenpäin

Viiden vuoden iästä lähtien lapsi tietää, miten ja koska kiinnittää asioihin huomiota, ja hänen huomiokykynsä muuttuu vakaammaksi. Tässä kehitysvaiheessa lapsi oppii myös analysoimaan tilanteita. Näin hän voi päättää kiinnittää asioihin enemmän tai vähemmän huomiota, riippuen siitä, kuinka paljon asia häntä kiinnostaa.

Henkilön sisäisillä prosesseilla on erittäin tärkeä rooli. Ne suuntaavat lapsen tarkkaavaisuuden ja auttavat häntä keskittymään asiaan jopa 50 minuutin ajan.

 
  • Lubrini, G., Periáñez-Morales, J.A y Ríos-Lago, M. (2009). Estimulación cognitiva y rehabilitación neuropsicológica de la atención. En E. Muñoz-Marrón (Ed.), Estimulación cognitiva y rehabilitación neuropsicológica (pp. 35-80). Barcelona: Editorial UOC.
  • Portellano, J.A. (2005). Introducción a la neuropsicología. Madrid: McGraw-Hill.
  • Ríos-Lago, M. y Periañez, J.A. (2010). Attention and Speed of information processing. En G. Koob, R.F. Thompson y M. Le Moal (Eds.), Encyclopedia of Behavioral Neuroscience. Boston: Elsevier.
  • Sarlé, M., Sabaté, N. y Tomás, J. (n.d.). El desarrollo de la atención, la percepción y la memoria. Barcelona: Centre Paidopsiquiatric del Barcelones S.L.
  • Sohlberg, M.M. y Mateer, C.A. (1987). Effectiveness of an attention-training program. Journal of Clinical and Experimental Neuropsychology9(2), 117-130.