Lapsille suunnattu filosofia
Filosofia on ajatteluperinne ja oppiala, joka pyrkii tutkimaan muun muassa todellisuuden luonnetta, tiedon yleisiä ehtoja, kauneuden ja arvojen olemassaoloa, hyvän yhteiskunnan ehtoja, ihmisenä olemisen luonnetta sekä näihin kytkeytyviä yleisiä aiheita. Siinä missä toiset pitävät filosofisia aiheita tylsinä, toiset nauttivat ihmisen olemassolon perimmäisten kysymysten analysoimisesta ja jaksavat keskustella aiheesta tunteja. Filosofiaa pidetään yleisesti aikuisten alana, mutta jo nuoret lapset voivat innostua siitä, jos se esitetään heille oikein.
“Filosofia on tieteenala, joka tekee tutusta asiasta monimutkaisen.”
– Juan Benet
Mitä lapsille suunnattu filosofia on?
Koska pienen lapsen abstrakti ajattelu ei ole vielä täysin kehittynyt, häneltä ei voida odottaa syvää ja pohtivaa päättelyä. Voimme kuitenkin huomata, että on olemassa monenlaisia asioita, jotka herättävät lapsen uteliaisuuden. Tällä alueella työskennellään myös filosofian parissa. Millä tavoin lapsi ja filosofi sitten muistuttavat toisiaan? Filosofi etsii selitystä kaikkeen, mitä ympärillämme tapahtuu. Samalla tavoin myös lapsi haluaa tietää, mitä tapahtuu ja miksi, ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Kuten voimme huomata, tausta-ajatus on kummassakin samankaltainen.
Erityisesti tietyt aiheet herättävät kiinnostusta lapsissa:
- Miten elämä on saanut alkunsa?
- Mitä kuolema tarkoittaa, ja mihin ihminen menee kuollessaan?
- Kuka on Jumala?
- Mistä voin tietää, onko jokin toiminta hyvää vai pahaa?
- Mitkä arvot ovat tärkeitä elämässä?
Mitä hyötyjä lapsille suunnattu filosofia tarkoittaa?
Lapsille suunnattu filosofia voi tarjota suurenmoisia hyötyjä. Ensinnäkin sillä on kognitiivisia hyötyjä. Lapsen kriittisen ajattelun taidot kehittyvät, mikä auttaa lasta ymmärtämään paremmin sitä, mitä hänen ympärillään tapahtuu. Lisäksi se auttaa lasta emotionaalisesti, lisää lapsen itseluottamusta ja tyytyväisyyttä, mikä saa lapsen haluamaan tietää lisää häntä ympäröivistä asioista.
Tiivistettynä lapsille suunnattu filosofia:
- Auttaa lapsen kriittisten ja analyyttisten ajattelutaitojen kehityksessä.
- Auttaa lasta tulkitsemaan muiden ihmisten toimintoja ja prosesseja.
- Auttaa vertailemaan hyviä ja huonoja toimintoja keskenään ja valitsemaan parhaan tavan toimia.
- Auttaa lasta pohtimaan omia tekojaan, joko estäen niiden tapahtumista uudelleen tai parantaen omaa toimintaansa.
- Auttaa lasta ymmärtämään paremmin muiden tunteita.
- Auttaa tuntemaan empatiaa ja asettumaan toisen ihmisen asemaan.
- Auttaa vahvistamaan lapsen luovuutta ja lateraalista ajattelua, sekä ajattelemaan luovasti.
“En voi opettaa mitä tahansa kenelle tahansa. Voin vain saada sinut ajattelemaan.”
– Sokrates
Kuinka lapsille suunnattu filosofia toteutuu?
Filosofiaa voi opettaa lapselle niin koulussa kuin kotonakin. Aiheesta on olemassa monenlaisia kirjoja ja artikkeleita, joissa asiantuntijat tutustuttavat lapsia filosofian maailmaan. Tarkoituksena on esitellä lapselle olennaisimpia filosofisia menetelmiä ja ajatuksia. Tämä tapahtuu pääasiassa sellaisten kirjojen ja tarinoiden avulla, joissa pääosissa ovat myöskin lapset. Lapsen luettua ja analysoitua tarinaa, toivon mukaan hän omaksuu samanlaisia ajatuksia kuin tarinoiden henkilötkin. Monesti näiden kirjojen mukana tulee myös opettajille tai vanhemmille tarkoitettu manuaali. Sillä tavoin aikuinen tietää, mihin opettamisen ja oppimisen tulisi tähdätä. Tämä riippuu kuitenkin kirjan sisällöstä.
Joitakin kirjojen esittämiä aiheita voivat olla esimerkiksi seuraavat: miten pikkusisko tai pikkuveli on syntynyt, minne isovanhemmat menevät kun kuolevat, kuka Jumala on, ja miksi on tärkeää olla hyvä ihminen ja miten hyväksi ihmiseksi tullaan. Paras asia tässä opetusmallissa on se, että se rikkoo yleisimmän käsityksen siitä, että tieto ei ole kyseenalaistettavissa. Sitä vastoin, se kannustaa lasta kyseenalaistamaan kaiken, mitä hän vain elämässään tulee kohtaamaan.
Lapsille suunnatun filosofian alkuperä
Yhdysvaltalainen psykologi Matthew Lipman kehitti 1960-luvulla ohjelman nimeltä Philosophy for Children. Kouluttaakseen opettajia, jotka halusivat hyödyntää tätä menetelmää omassa työssään, Lipman perusti IAPC:n eli Institute for the Development of Philosophy for Children. Lipmanin ja hänen kollegoidensa pääasiallinen tavoite oli muuttaa koulutus globaaliksi kokemukseksi, joka ei ole rajoittunut ainoastaan kouluympäristöön. Sen tarkoitus ei ole ainoastaan opettaa tietoa ja erilaisia asialistoja, vaan myös auttaa lasta kyseenalaistamaan ja etsimään omia vastauksia.
Kuten olemme saaneet tämän päivän artikkelissamme nähdä, lapsille suunnattu filosofia voi tuottaa sellaista ajattelutapaa, joka eroaa täysin siitä tavasta, jota tämänhetkinen koulutusjärjestelmä edistää. Siksi kyseessä onkin hyvin innovatiivinen menetelmä, jota harkitaan yhä useammissa koulutusinstituutioissa. Personoitu opetus ja dialogi ovat keskeisiä tekijöitä vakiinnuttamaan tämän tyylistä lapsen oppimistapaa.