Mitä lapselle kannattaa opettaa, jotta hyväksikäyttö pystytään estämään?
Lasten kaltoinkohtelu, pahoinpitely ja hyväksikäyttö ovat valitettavan yleisiä asioita. Hyväksikäyttö voi pilata lapsuuden ja jättää ihmiseen jälkiä, jotka aiheuttavat seurauksia läpi elämän.
Hyväksikäytön ehkäisemiseksi vanhempien on paitsi suojeltava lapsiaan, myös osattava tunnistaa epäilyttävä käytös. Tämän lisäksi vanhempien kannattaa keskustella lapsen kanssa seksuaalisuudesta ja siihen liittyvistä aspekteista. Keskustelun taso riippuu luonnollisesti lapsen iästä, mutta aiheesta puhumista ei kannata lykätä liian pitkään.
Mitä lapselle kannattaa opettaa, jotta hyväksikäyttö pystytään estämään?
ENDviolence-kampanjansa yhteydessä UNICEF listasi kolme neuvoa, joiden avulla lapsi pystyy tunnistamaan ja välttämään hänen yksityisyyttään loukkaavia tilanteita.
1. Kunnioita omaa ja toisen fyysistä koskemattomuutta
Ensimmäinen tekijä on oman ja toisen henkilön fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen. Lapselle on tärkeä opettaa, että kenelläkään ei ole lupa koskea etenkään toisen sukuelimiin.
2. Älä pidä negatiivisia salaisuuksia
Toinen neuvo liittyy salaisuuksien pitämiseen. Lapsia hyväksikäyttävien henkilöiden tyypillinen tapa on voittaa lapsen luottamus ja pyytää tätä säilyttämään yhteinen salaisuus.
Tämän estämiseksi lapselle on opetettava, että läheisiltä aikuisilta ei tule salata asioita. Vaikka lasta vannotettaisiin tai kiristettäisiin olemaan kertomatta asiasta, siitä täytyy kertoa vanhemmille, opettajalle tai muulle luotetulle aikuisella. Tämä on ensisijaisen tärkeää lapsen turvallisuuden kannalta.
3. Luota oikeisiin ihmisiin
On tärkeää, että lapsi kokee hänellä olevan lähellään ihminen, jolle voi puhua ongelmista. Näin lapsi tietää saavansa tukea missä tahansa tilanteessa.
Muita vinkkejä hyväksikäytön estämiseen
Jo mainittujen neuvojen lisäksi lasta voidaan opettaa reagoimaan vaarallisiin tilanteisiin seuraavien ohjeiden avulla:
- Opeta lasta kunnioittamaan omaa tilaansa. Kerro lapselle, että yhdelläkään aikuisella ei ole oikeutta halata tai muuten helliä häntä, jos hän ei niin halua. Jos jotain tällaista tapahtuu, siitä tulee kertoa vanhemmille välittömästi.
- Kerro lapselle, jos jotain tapahtuu läheisen ihmisen kanssa. Tutkimusten mukaan suurimmassa osassa hyväksikäyttötapauksia syyllisenä on lapsen tunteva henkilö.
- Luota lapseen. Jos lapsella on rohkeutta kertoa asioista vanhemmilleen, häneen täytyy luottaa. Muussa tapauksessa lapsi voi tuntea olonsa entistä avuttomammaksi.
- Älä pakota lasta läheisyyteen. Lapsen ei ole pakko halata tai suukottaa ketään, edes omaa sukulaistaan. Jos lapsi pakotetaan tällaiseen toimintaan, häntä opetetaan nöyrtymään muiden tahtoon hänen omaa kehoaan koskien.
Hyväksikäytöstä kertovia merkkejä
- Ahdistus: Lapsi tuntee olonsa jatkuvasti epämukavaksi ja haluaa poistua tietyistä tilanteista.
- Huono syöminen ja nukkuminen: Se, että lapsi ei syö tai lepää hyvin, voi olla merkki siitä, että jotain pahaa on tapahtunut.
- Pidättyneisyys ja hiljaisuus: Jos lapsen huomataan olevan tavallista sulkeutuneempi, on tärkeä selvittää, mistä tämä johtuu. Toinen varoitusmerkki on se, että lapsi ei halua olla ihmisten ilmoilla tai ihmisten nähtävissä.
- Ilmaisu: Lapsi saattaa purkaa tunteitaan ja kokemiaan tapahtumia esimerkiksi piirustusten tai leikkien kautta.
Lapsen ja vanhempien välinen luottamus on erittäin tärkeä. Näin voidaan tunnistaa ja ehkäistä kaltoinkohtelua, minkä lisäksi terve suhde mahdollistaa sen, että lapsi pystyy puhumaan vanhemmilleen mistä tahansa asiasta.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Martínez, J. (2011). Prevención del abuso sexual infantil: Análisis crítico de los programas educativos. Psykhe, 9(2). http://psykhe.cl/index.php/psykhe/article/view/443
- Deza Villanueva, S. (2005). Factores protectores en la prevención del abuso sexual infantil. Liberabit, 11(11), 19-24. http://pepsic.bvsalud.org/scielo.php?pid=S1729-48272005000100003&script=sci_abstract&tlng=es
- Higareda-Almaraz, M. A., Higareda-Almaraz, E., Higareda-Almaraz, I. R., Barrera-de León, J. C., Gómez-Llamas, M. A., & Benites-Godínez, V. (2011). Aptitud de padres para prevenir abuso sexual en menores después de una intervención educativa participativa. salud pública de méxico, 53(2), 134-140. http://www.scielo.org.mx/scielo.php?pid=s0036-36342011000200006&script=sci_arttext
- Morillo, B., Montero, L., & Colmenares, Z. (2012). Conocimiento de los padres en la prevención del abuso sexual infantil. Enfermería global, 11(25), 1-7. http://scielo.isciii.es/pdf/eg/v11n25/clinica1.pdf