Mietintätuokio lapselle jäähyn sijaan
Tänään haluamme puhua niin sanotun mietintänurkan käyttämisestä vaihtoehtona lapsen jäähylle lähettämiselle. Tekniikka, jossa lapsi lähetetään istumaan erityiseen tuoliin tai tilaan miettimään käytöstään, tuli erittäin suosituksi suuren suosion saavuttaneen televisio-ohjelman, Super Nannyn, ansiosta.
Lapsen lähettäminen nurkkaan häpeämään ei tietenkään ole uusi idea, mutta ennen Super Nannya tekniikkaa käytettiin tyypillisesti ainoastaan rangaistusmenetelmänä. Alkuperäinen ajatus oli, että lapsesta tuntuu pahalta käytöksensä vuoksi, ja hän saa katua sitä jäähyllä.
Vuoden tai kahden ikäinen pieni lapsi ei osaa vielä päätellä asioita, eikä siten katua tekojaan mietiskelemällä niitä yksin häpeänurkassa. Kun pieni lapsi lähetetään yksin jäähylle istumaan, hän ei ymmärrä kyseessä olevan seuraus tietystä teosta. Hän voi käsittää tehneensä jotain väärää, minkä vuoksi vanhemmat eivät halua häntä lähelleen. Tämä ei tietenkään ole yhdenkään vanhemman tavoitteena.
Herkät lapset saattavat jopa oppia ajattelemaan, että koska hän on tehnyt jotain pahaa, hänen vanhempansa eivät enää rakasta häntä. Piste. Kun käytät eristämistä rangaistuksen muodossa, lähetät lapselle viestin siitä, että rakkautesi ei ole rajatonta, vaan sen ansaitsemiseksi täytyy käyttäytyä tietyllä tavalla. “Rakastan sinua ainoastaan, jos käyttäydyt hyvin.” Kun lapsemme vastaanottavat tämän viestin, se herättää heissä epävarmuuden tuntemuksia.
On tärkeää ymmärtää, että lapsemme vielä opettelevat kuinka kontrolloida omaa käytöstään ja tekojaan. Tämä pätee erityisesti pieniin lapsiin.
Kun siis rankaiset heitä, rankaiset heitä usein sellaisesta käytöksestä jota he eivät vielä pysty kontrolloimaan. Tämä nostaa esiin lapsessa turhautumisen tuntemuksia. Oman käyttäytymisensä tarkastelun sijaan, lapsi oppii tarkkailemaan vain sinun reaktioitasi.
Jos lapsesi jäähylle lähettäminen auttaa, se johtuu ainoastaan siitä, että lapsesi haluaa rakkauttasi ja hyväksyntääsi enemmän kuin mitään muuta. Ja tietenkin, silloin lapsellasi on jo jonkinlainen kontrolli omaan käytökseensä. Jos näin ei ole – lapsen jäähylle lähettäminen ei tule toimimaan haluamallasi tavalla.
Mutta haluatko todellakin käyttää rakkauttasi jonkunlaisena palkintona? Haluatko, että lapsesi ajattelee hänen joutuvan ansaitsemaan rakkautesi? Eikö lapsesi ansaitse ajatella hänen ansaitsevan kaiken rakkautesi pelkästään siksi, että hän on olemassa?
Tietenkin haluamme, että lapsemme tietävät rakkautemme olevan jatkuvaa, tasaista, ikuista ja rikkomatonta. Tämän tyyppinen rakkaus määrittelee terveen suhteen vanhemman ja lapsen välillä.
On olemassa parempikin vaihtoehto, joka sallii lapsen säilyttämään kontrollin, miettimään tekojaan ja etsimään vaihtoehtoisia tapoja toimia samassa tilanteessa. Kaikki tämä perustuu vanhempien ehdottomaan rakkauteen lasta kohtaan.
Mietintätuokio lapselle
Mietintätuokion idea perustuu samaan kuin lapsen jäähylle lähettäminen – siinä tavoitellaan tilaa, jossa lapselle annetaan aikaa ja mahdollisuus tarkastella omaa käytöstään, ja ottaa kontrolli tekemisistään. Tietenkin, lapsen jäähylle lähettäminen perustuu täysin samaan ideologiaan. Ero näiden kahden menetelmän välillä on se, että mietintä tuokiolle lapsen mukaan lähtee joko toinen vanhemmista, tai muu luotettava aikuinen, kuten tuttu lastenhoitaja.
Mietintä tuokio on periaatteeltaan hyvin samanlainen, kuin Montessorin filosofiaan perustuva “Rauhan pöytä”. Pöydän ääreen istuva lapsi tulee siihen kuitenkin itse vapaaehtoisesti, silloin kun hänestä itsestään siltä tuntuu. Lapsi voi myös päättää itse, haluaako hän pöydän ääreen seuraa, vai ei.
Kun lapsi lähetetään nurkkaan ei häpeämään rangaistuksen muodossa, vaan miettimään ja opettelemaan omien tekojensa kontrollointia, on hänen seuranaan aina aikuinen. Aikuinen myös päättää tässä tapauksessa, milloin mietintä tuokio on tarpeellinen.
Toinen ero on, että rauhan pöytä on normaalisti jokin fyysinen paikka kodissa, kuten pöytä, niin kuin nimikin jo kertoo. Mietintä tuokion sen sijaan voi toteuttaa missä tahansa – sen ei välttämättä tarvitse olla tuoli nurkassa.
Ideana on, että lapsi asettuu miettimään, ei häpeämään nurkkaan. Tämän miettimisen lapsi voi tehdä missä tahansa, ideana on, ettei siihen tarvita fyysistä paikkaa, kuten nurkkaa.
Mietintä tuokion lapsi voi toteuttaa vaikkapa puiston penkillä, sängyssä, takapihalla kesken leikkien, tai missä tahansa valitsemassasi paikassa, kun tunnet sille tarpeellisuuden. Voitte toteuttaa mietintä tuokion yhdessä lapsesi kanssa missä tahansa paikassa, jossa voitte molemmat ottaa aikaa tilanteen rauhoittamiseen.
Minkälaisia aktiviteetteja mietintätuokiossa voi harjoittaa?
Periaatteessa voit tehdä tässä hetkessä lapsesi kanssa mitä tahansa sellaista aktiviteettia, joka lisää hänen itsekontrolliaan.
Suosittelemme esimerkiksi kertomaan lapselle tarinoita, piirtämään, repimään paperista pieniä palasia, hyppimään, huutamaan, juoksemaan niin kovaa kuin lapsi pystyy, hengittämään syvään, katselemaan puiden kahisevia lehtiä, katselemaan kuinka vatsa kohoaa ja laskee hengityksen mukana, kuuntelemaan vanhemman sydämen lyöntejä, juomaan vettä, syömään jne.
Kuten huomaat, vaihtoehtoja lapsen rauhoittamiseksi on lukuisia.
Kun lapsesi on rauhoittunut, ja huomaat hänen olevan jälleen kontrollissa käytöksestään, voitte puhua siitä, mitä tapahtui, ja miksi lapsi tarvitsi mielestäsi aikaa rauhoittumiseen. Pyri käyttämään neutraalia kieltä puhuessa lapsesi kanssa tapahtuneesta, vältä syyttelemästä lasta tai tekemästä hänestä tilanteen uhria.
Voitte keskustella siitä, kuinka lapsesi voi yrittää reagoida samassa tilanteessa tulevaisuudessa. Voit myös tilanteen salliessa yrittää vihjailla lapsellesi keinoja, kuinka hän voisi korjata tapahtuneen.
Miksi tämä taktiikka on parempi kuin lapsen jäähylle lähettäminen?
Koska toisin kuin jäähylle lähettäminen, lapsen mietintä tuokio ei perustu lapsen eristämiseen vanhemmistaan. Toiseksi, tällä tekniikalla lapsesi oppii vähitellen kontrolloimaan tunteitaan, ja miettimään käytöstään. Kaiken tämän hän tekee samalla, kun hänen vierellään on tukena luotettava äiti tai isä, tai tuttu aikuinen kuten lastenhoitaja.