Gianni Rodari ja kielellisen luovuuden kehittäminen

Gianni Rodari ja kielellisen luovuuden kehittäminen

Viimeisin päivitys: 19 syyskuu, 2021

Lapsen kielellisen luovuuden kehittäminen on tärkeää. Lapsen täytyy saada leikitellä sanoilla ja lähestyä niitä pelotta sekä käsitellä kielen fonologista ja semanttista luonnetta ja syntaktisia mahdollisuuksia. Gianni Rodari oli italialainen opettaja ja kirjailija, joka työskenteli toimittajana. Hänen mukaansa mielikuvituksen kehittäminen ja kyky kommunikoida antaa lapselle mahdollisuuden suojata itseään.

Rodari kirjoitti vuodesta 1950 lähtien etupäässä lapsille ja nuorille. Hän julkaisi uransa aikana yli 20 kirjaa, joissa hän yhdisteli taidokkaasti huumoria ja mielikuvitusta ironisella näkökulmalla tämän päivän maailmasta. Vuonna 1970 hän sai H. C. Andersenin palkinnonThe Grammar Of Fantasy:  An Introduction to the Art of Storytelling -kirjassaan Rodari jakoi erilaisia tapoja keksiä tarinoita ja auttaa lasta luomaan omia tarinoitaan.

Sanoilla leikittely ja tarinankerronta

Alla tarkastelemme muutamia Rodarin ehdottamia menetelmiä, joiden tarkoituksena on herätellä ja kehittää kielellistä luovuutta ja mielikuvitusta. Nämä tekniikat sopivat paitsi lapsille, myös nuorille ja aikuisille.

Posliinikuppi lammessa

Rodarin mukaan sattumanvarainen sana mielessä aiheuttaa pinnallisia ja syvempiä aaltoja. Toisin sanoen yksi sana tuottaa assosiaatioita, ääniä, mielikuvia, muistoja ja fantasioita. Tämän sanaleikin tarkoituksena on antaa lapselle sana ja työskennellä siitä muodostetun sisällön kanssa.

Esimerkkinä tarkastellaan sanaa “posliinikuppi”, joka voi inspiroida seuraavanlaisiin sanoihin:

  • Sanat, jotka alkavat pos-tavulla (possu, poski, posti)
  • Sanat, jotka alkavat po-kirjainyhdistelmällä (poliisi, poika, poni)
  • Sanat, jotka päättyvät pi-tavuun (kaappi, sinappi, nappi)
  • Semanttisesti samankaltaiset sanat (porsliinikuppi)
  • Posliinikupin käyttötarkoitukset (juominen, koriste)
  • Sanan kirjaimista muodostettu lause (poika osti sinisen lakin…)
Gianni Rodari ja kielellisen luovuuden kehittäminen

Fantastiset binomit

Tässä harjoituksessa valitaan kaksi sattumanvaraista sanaa, jotka eivät suoraan liity toisiinsa. Näin lapsi joutuu todella käyttämään mielikuvitustaan löytääkseen yhteyden sanojen välille. Sanapareja voivat olla esimerkiksi tiiliskivi-laulu, Punahilkka-helikopteri, valo-kengät ja koira-kaappi. Lapsen tehtävä on muodostaa sanoista lyhyitä lauseita tai lausahduksia, kuten:

  • Koira kaapissa.
  • Koiran kaappi.
  • Koira kaapin päällä.

Mitä tapahtuisi, jos…?

Hypoteesit ovat runoilija Novaliksen mukaan kuin verkkoja: “Heität verkot vesille, ja ennemmin tai myöhemmin tulet löytämään niistä jotain”. Tämä hyvin yksinkertainen menetelmä perustuu kysymykseen “Mitä tapahtuisi, jos…?”.

Viimeistelläkseen kysymyksen lapsen tulee valita siihen subjekti ja predikaatti sattumanvaraisesti. Niiden liitto tulee tarjoamaan hypoteesin, jota lapsi tulee työstämään eteenpäin. “Mitä tapahtuisi, jos hissi jatkaisi matkaansa alas maapallon keskipisteeseen tai ylös kuuhun saakka?” tai “Mitä tapahtuisi, jos krokotiili koputtaisi oveesi ja pyytäisi sinulta suolaa?”.

Mielivaltainen etuliite

Tämän sanaleikin henkeen kuuluu mielivaltaisen etuliitteen käyttäminen uusien sanojen keksimiseen jo olemassa olevista sanoista. Esimerkiksi etuliite “epä-“, muuttaa sanan “saha” – joka normaalisti voi olla vaarallinen, arkipäiväinen esine – sanaksi “epäsaha”, jolloin siitä tulee mielikuvituksellinen ja rauhanomainen esine. Sen sijaan, että sillä sahattaisiin puita poikki, sillä “epäsahataan” puut kasvamaan pidemmiksi ja vahvemmiksi.

Yksi vaihtoehto mielivaltaisten etuliitteiden käyttöön on luoda taulukko eri etuliitteistä ja substantiiveista. Sen jälkeen etuliitteitä ja substantiiveja voi yhdistellä vapaasti, ja lapsi saa luoda näistä yhdistelmistä sanoja ja tarinoita.

“Heillä, jotka kirjoittavat, on tarve luoda havainnoimilleen faktoille järjestys ja antaa elämälle merkitys. Kumpikin on kuitenkin hyödytöntä, mikäli sanoissa itsessään ei ilmene rakkautta ja lannistumatonta halua leikitellä niiden kanssa.”

– Aldous Huxley

Luova virhe

Suuri tarina voi saada alkunsa kielellisestä lipsahduksesta. Väärinlausuminen voi nostaa kaikenlaiset koomiset sekä opettavaiset tarinat uudenlaiseen valoon. Kuvitellaanpa, että lapsi kirjoittaa seuraavan kaltaisen lauseen: “Elämän kuu.” Yksi vaihtoehto on korjata lapsen tekemä virhe, “kuu=puu”. Toisaalta voimme mennä virran mukana ja kirjoittaa tarinan tästä mahtavasta “elämän kuusta”.

Gianni Rodari ja kielellisen luovuuden kehittäminen

Vanhat leikit

Voimme luoda loistavia teemoja ja tarinoita esimerkiksi leikkaamalla sanomalehdistä otsikoita ja sekoittamalla niitä yhteen luoden uusia uutisia absurdeista, erikoisista ja hassuista tapahtumista.

Kokonaisia runoja voi syntyä, kun käsiin saa vain sakset ja sanomalehden. Ehkäpä runot eivät kanna paljoakaan merkitystä, mutta ainakin ne ovat omaperäisiä. Eräs perinteinen peli on sattumanvaraisesti sekoitetut kysymys- ja vastauskortit: sattumanvaraiseen kysymykseen on sattumanvarainen vastaus.

Punahilkka helikopterissa

Lapsi saa kuuden sanan listan, joita käyttäen hänen tulee luoda tarina. Ensimmäiset viisi sanaa viittaavat tuttuun hahmoon Punahilkkaan: tyttö, metsä, kukat, susi ja isoäiti. Viimeinen listan sana rikkoo kuitenkin tämän kaavan: helikopteri. Lapsi saa tätä uutta sanaa käyttäen keksiä täysin uuden tarinan. Samanlaisen sanalistan voi tehdä mistä tahansa muusta tutusta sadusta.

Takaperoiset tarinat

Ennalta suunnitellut käänteiset tarinat, esimerkiksi Punahilkka-sadussa Punahilkka on paha ja susi on hyvä. Tai esimerkiksi Peukaloinen haluaa karata kotoaan veljiensä kanssa hyläten köyhät vanhempansa. Vanhemmat ovat kuitenkin sen verran fiksuja, että täyttävä Peukaloisen taskut riisillä, jotka leviävät koko hänen pakomatkalleen. Tarina on samankaltainen kuin alkuperäinenkin, mutta se nähdään peilikuvana, jossa vasemmasta tulee oikea.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Vaikka tarina olisikin saanut jo päätöksensä, on aina olemassa mahdollisuus jatko-osalle. Tunnemme jo tarinan päähenkilöt ja millaiset suhteet heillä on toisiinsa. Uuden elementin liittäminen perinteiseen tarinaan tuo siihen täysin uudenlaisen dynamiikan. Joten, miksi et keksisi lapsesi kanssa jatko-osaa esimerkiksi Pinokkiolle tai Tuhkimolle?

Tarinasalaatti

Tähän liittyy kahden tai useamman tarinan sekoittamista toisiinsa yhdistelemällä päähenkilöitä, skenaarioita ja tapahtumia. Punahilkka tapaa Peukaloisen tai Saapasjalkakissa auttaa Hannua ja Kerttua.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
7 tapaa innostaa lasta luovaan kirjoittamiseen
Äitiyden Ihme
Lue se täällä Äitiyden Ihme
7 tapaa innostaa lasta luovaan kirjoittamiseen

Lapset hyötyvät paljon siitä, että heitä rohkaistaan luovaan kirjoittamiseen. Se on erinomainen tapa muun muassa tehostaa kielen omaksumista ja keh...