Bronfenbrennerin ekologinen systeemiteoria kiusaamista vastaan

12.9.2019
Urie Bronfenbrennerin ekologista systeemiteoriaa voidaan käyttää hyväksi taistelussa kiusaamista vastaan. Alla selitämme, mitä tällä väittämällä tarkoitetaan.

Kiusaaminen ei ole ainoastaan koulutuksellinen, vaan myös sosiaalinen ongelma. Ekologinen systeemiteoria on yhdysvaltalaisen psykologi Urie Bronfenbrennerin kehityspsykologinen teoria, jota voidaan hyödyntää myös taistelussa kiusaamista vastaan.

Tällöin kaikki alueet ja ympäristöt, joissa lapsi elää ja kehittyy, olisi sisällytettävä tähän lähestymistapaan. Tämä johtuu siitä, että jokaisella eri osa-alueella voi olla osansa kiusaamisongelman ratkaisemisessa.

“Kulttuuri on myös koulutusta, ja vain sen avulla voit selvitä tästä moraalin ja arvojen kriisistä.”

– Use Lahoz

Lapsella on oikeus elää ilman kiusatuksi tulemista

Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa vuoden 1989 lopussa ja pantiin voimaan kansainvälisesti seuraavana vuonna. Kyseessä on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus, jonka tärkein tavoite on perusoikeuksien, eli terveyden, koulutuksen, tasa-arvon ja turvan, takaaminen kaikille lapsille. Yksi sopimuksessa määritellyistä oikeuksista on lasten fyysisen ja henkilökohtaisen koskemattomuuden suojaaminen kaikenlaiselta väkivallalta ja kaltoinkohtelulta.

Yksi alueista, joissa lapset tarvitsevat aikuisten suojelua, ovat koulut, sillä tällä hetkellä monet oppilaat joutuvat kärsimään oppilaitoksissa tapahtuvasta kiusaamisesta ja väkivallasta. Kiusaaminen on asia, jota ei tulisi missään nimessä suvaita, ja aikuisten olisi tehtävä kaikkensa tällaisen käytöksen kitkemiseksi. Jokaisella lapsella on oikeus laadukkaaseen opetukseen ja turvalliseen opiskeluympäristöön.

Bronfenbrennerin ekologinen systeemiteoria kiusaamista vastaan

Koulujärjestelmä on etuoikeutetussa asemassa, jota se voisi käyttää kiusaamisongelman ratkaisemiseksi. Koulujen tulisi tarjota oppilaille ja heidän vanhemmilleen tietoa ja työkaluja, joita tarvitaan kommunikoimiseen, neuvottelemiseen ja konfliktien ratkaisemiseen rakentavalla ja positiivisella tavalla.

”Muista aina, että sinulla on paitsi oikeus, myös velvollisuus olla yksilö.”

– Eleanor Roosevelt

Bronfenbrennerin ekologinen systeemiteoria kiusaamista vastaan

Urie Bronfenbrennerin kehittämä ekologinen systeemiteoria on kehityspsykologinen teoria, jossa yksilön kehityksen nähdään tapahtuvan vuorovaikutuksessa tämän ympäristön kanssa. Teoria käsittelee ihmisen kehittymistä yhteiskunnan kokonaisvaltaiseen jäsenyyteen, mutta samalla se kuvaa ihmisen sosiaalistumista yhteiskuntaan.

Bronfenbrenner jakaa henkilön kehitykseen vaikuttavan ympäristön viiteen systeemiin, joita voidaan soveltaa lasten elämässä:

  • Mikrosysteemi
  • Mesosysteemi
  • Eksosysteemi
  • Makrosysteemi
  • Kronosysteemi

Mikrosysteemi

Mikrosysteemi viittaa lapsen välittömään ja läheisimpään ympäristöön, ja siihen kuuluvat ensisijaisesti lapsen vanhemmat ja sisarukset. Siihen kuuluvat kuitenkin myös koulu – luokkatoverit, opettajat ja luokkahuone – sekä läheiset ystävät.

“Koulutus on tehokkain ase maailman muokkaamiseen.”

– Nelson Mandela

Mesosysteemi

Mesosysteemi on lapsen välittömimpien tai läheisimpien ympäristöjen muodostama suhde. Esimerkiksi koulun ja perheen välinen suhde on mesosysteemi. Tähän voidaan lisätä myös näiden kahden ympäristön sekä sosiaalisen ja terveydellisen kontekstin välinen linkki.

Eksosysteemi

Eksosysteemi kattaa ne sosiaaliset yhteydet, joihin lapsella on psykologinen, mutta ei fyysinen suhde. Kiusaamisilmiön tapauksessa niin ihmisoikeuksia puolustavat lait kuin kiusaamisen vakavana ongelmana esittävät tiedotusvälineetkin suosivat lasten kehitystä.

Bronfenbrennerin ekologinen systeemiteoria kiusaamista vastaan

Makrosysteemi

Makrosysteemi viittaa kulttuurisiin uskomuksiin, poliittisiin ideologioihin ja uskontoihin, joihin lapsella on suhde

Kronosysteemi

Tämä on se historiallinen konteksti, jossa yhteiskunta kokonaisuudessaan kehittyy. Tässä tapauksessa se viittaa kulttuuriin, jossa lapsi kasvaa ja kehittyy.

  • Bronfenbrenner, U. (1977). Toward an experimental ecology of human development. American psychologist32(7), 513.
  • Galende, I. (2017). II Jornada sobre Audición y Lenguaje: Todos iguales todos diferentes.