Äiti usein välttelee tilanteita, jotka voivat tuottaa hänen lapselleen pahan mielen, koska hän ei halua nähdä lapsensa itkevän, kiukustuvan tai kyselevän, mihin äiti on menossa. Vaikka se voikin olla vaikeaa, sinun on toisinaan oltava poissa lapsesi luota, mutta älä kuitenkaan koskaan lähde ilman hyvästelyä.
Roolissasi äitinä olet saattanut esittää karkuria hipsimällä varpaillasi, harhauttamalla ja katoamalla ilman hyvästelyä, jotta lapsi ei näkisi sinun lähtevän tai pahoittaisi mieltään.
Mutta se, että omaksut vakoojan roolin ja yrität suorittaa mahdottomia vain päästäksesi töihin, käydäksesi kaupassa tai hoitaaksesi muita asioita, on paitsi uuvuttavaa, voi myös muuttua noidankehäksi, joka on terveellistä katkaista koko perheen hyvinvoinnin takia.
Siinä vaiheessa, kun lapsi huomaa sinun lähteneen, hän saattaa kokea olonsa huijatuksi, turvattomaksi ja lohduttomaksi, vaikka halusitkin päinvastaista. Hiljaiset lähdöt voivat olla turhauttavia ja monimutkaisia, mikä taas johtaa viivästyksiin, huoliin ja murheisiin ja lisää lapsen sopimatonta käytöstä.
Se, että hyvästelet lapsen luonnollisesti ja annat lapsen ,muistuttaa sinua tulemaan takaisin on terveellistä teille molemmille ja tekee tapahtumasta vähemmän traumaattisen niin lapselle kuin muullekin perheellesi.
Ajan myötä voit jättää taakse alitajuiset varoitusviestit ja negatiiviset tunteesi katoamisesta ilman hyvästelyä. Hyvästien myötä kommunikoit lapsen kanssa tavoin, joka hyödyttää teitä kumpaakin, vaikka pienokaisesi ei sitä täysin ymmärtäisikään ensimmäisillä kerroilla.
Ota hyvästelyn tapa osaksi lapsesi kasvatusta, niin hän tottuu siihen asteittain.
Sen, että selität lähtemisesi, tulisi olla osa päivittäistä kommunikointiasi äitinä siihen asti, kunnes lapsi pitää tapahtumaa täysin luonnollisena asiana. Lopulta voit jättää menneisyyteen kaikki ne tuhannet temput, joita olet tähän asti joutunut käyttämään päästäksesi livahtamaan ulos ovesta.
Äidit osoittavat usein elein tai sanoin sen kivun, jonka lapsen taakse jättäminen saa aikaan. Jos vältät tämän negatiivisen viestin eteenpäin välittämistä tai naamioimista, lapsi kokee olonsa mukavammaksi ja turvallisemmaksi, mikä taas tekee lähdöstä huomattavasti sujuvampaa.
Painota lapselle sitä, että hän tulee olemaan täysin turvassa. Muistuta hänelle, kuka pitää hänelle seuraa poissaolosi aikana, ja muistuta häntä siitä, milloin tulet takaisin. Nämä ovat avaimia, joiden avulla lapsi kokee olonsa turvalliseksi poissaollessasi.
Pois lähtemisen ilman hyvästejä ei tulisi koskaan olla vaihtoehto, kun mietitään, kuinka lapset ottavat usein mallia rakkaidensa käyttäytymisestä. Tällainen tapa on huonoksi lapsen kehitykselle.
Se, että jätät lapselle lämpimiä sanoja tai annat hänelle esineen tai lelun, josta hän pitää, tukee häntä ja vie hänen huomionsa terveellisellä tavalla muualle sillä välin, kun olet poissa.
Kun tulet takaisin, kysy, kuinka hän käyttäytyi tai mitä hän teki päivän aikana. Kuvaile mitä teit tai näytä lapsellesi tavara, jonka ostit, jos mahdollista. Tämä ehkäisee kaikkea negatiivista käyttäytymistä. Lapsesi ymmärtää, että puhuit totta siitä, että palaisit, ja tämä lujittaa turvan ja luottamuksen tunnetta välillänne.
Se, että selvität lapselle, että on normaalia kokea pelkoa, levottomuutta ja kiintymystä, auttaa sinua kokemaan tulleesi ymmärretyksi. Selitä, että tämä pieni erossa olo on teille kummallekin hyväksi tietyissä asioissa, mutta että tulet kuitenkin aina takaisin antamaan rakkauttasi ja ymmärrystäsi.
Lapsen tunteiden väheksyminen tai emotionaalinen kiristys vain pitkittää hänen vihan tunnettaan tai kärsimystään. Muista, että meillä voi aikuisina olla kontrolli tästä tilanteesta ja meillä on äiteinä velvollisuus auttaa lapsiamme aina, kun he tarvitsevat tukeamme.
Löydät alapuolelta joitakin neuvoja, jotta sinun ei tarvitse lähteä ilman hyvästien sanomista, ja jotta voit tehdä lähdön hetkestä luonnollisen tapahtuman:
Jos lapsi puhuu liikaa koulussa, on todennäköistä, että hän ei kiinnitä riittävästi huomiota opetukseen, minkä seurauksena oppiminen ja sitä kautta myös arvosanat kärsivät. Toisinaan lapsi haluaa niin kovasti olla sosiaalinen luokkatovereidensa kanssa, ettei hän jaksa odottaa välitunti tai lounastaukoa, jolloin…
Niin lasten kuin aikuistenkin onnellisuudesta puhutaan paljon, mutta harvemmin näissä keskusteluissa perehdytään siihen, mitä kaikkea onnellinen lapsi voi opettaa aikuiselle hyvästä elämästä. Oletko itse koskaan ajatellut asiaa tältä kantilta? Sen lisäksi, että vanhemmat pyrkivät tekemään lapsen elämästä onnellista, myös lapsi pystyy…
Lapsen itsetunto, ja itsetunto yleisesti ottaen, on ollut viime vuosina usein keskustelun aiheena mediassa, ja siihen viitataan tämän tästä erilaisissa lähteissä. Mutta miten ihmisen itsetunto kehittyy, ja voivatko vanhemmat vaikuttaa siihen, että lapselle kehittyy hyvä itsetunto? Vaikka itsetunnon käsitettä käytetäänkin…
On valitettavan yleistä, että vanhemmat käyttävät fyysisiä rangaistuksia kasvatuskeinona. Vanhempien tai muiden aikuisten käyttämä kasvatustyyli lapsen lapsuudessa ja nuoruudessa voi määrittää lapsen tulevaisuuden käyttäytymistä, ja on tärkeä tiedostaa, että fyysisen rankaisemisen psyykkiset seuraukset voivat olla vakavia. Rankaiseminen on jonkin epämiellyttävän rangaistuksen…
Toistamme tiettyjä aktiviteetteja usein sitä edes huomaamatta, ja näin meille muodostuu tapoja eli tottumuksia. Voimme toistaa myös tapoja asiaa kummemmin ajattelematta, sillä aivomme ovat jo tottuneet suorittamaan näitä asioita. Tämän vuoksi vanhempien kannattaakin opettaa lasta jo pienestä pitäen täyttämään elämänsä…
Jokainen meistä tietää, kuinka tärkeää on voida luottaa toiseen ihmiseen. Elämä on opettanut meitä arvostamaan rehellistä käytöstä ja totuudessa pysymistä, ja jokainen vanhempi varmasti haluaa, että myös hänen kotonaan asuu rehellinen lapsi, josta kasvaa rehellinen ja luotettava aikuinen. Kuinka kasvattaa…
