5 asiaa, joista jokaisen vanhemman tulee puhua teinin kanssa
Vanhemmat ovat paitsi lastensa hoitajia, myös heidän oppaitaan. Teini-ikä on monestakin syystä usein haastava vaihe ihmisen elämässä, ja tuolloin vanhemman tuki ja opastus on erityisen tärkeää. Tänään listaammekin viisi asiaa, joista jokaisen vanhemman tulee puhua teinin kanssa.
Teini-iässä ihmisen elämään kuuluvat monet muutokset ja epävarmuudet. Teini-ikäinen alkaa kysellä ja kyseenalaistaa monia asioita. Kukaan ei ole paremmin sopiva opastamaan teiniä näinä vaikeina aikoina kuin oma vanhempi.
Jokainen meistä tämän päivän aikuisista on käynyt aikoinaan teini-iän läpi. Näinä vuosina meillä oli omat epäilyksemme ja ongelmamme, emmekä aina tienneet, keneltä kysyä neuvoa. Tämä ei johtunut siitä, että emme olisi luottaneet perheeseemme tai ystäviimme, vaan enemmänkin siitä, että tietyt asiat tuntuivat noloilta. Ajattelimme, että olisi parasta säilyttää nämä asiat vain oman pään sisällä.
Vanhempien ja lapsen välinen viestintä on erittäin tärkeää myös nuoren ollessa teini-iässä. Tämä on avainvaihe ihmisen kehityksessä ja se vaihe, jolloin sosiaaliset suhteet lisääntyvät ja lapsi kokee paljon muutoksia uusia kokemuksia.
Nämä voivat ymmärrettävästi saada lapsen hämmentyneeksi siitä, mikä polku tulisi valita. Tässä kohtaa vanhemman tulee olla se hahmo, joka ilmaantuu apuun.
5 asiaa, joista jokaisen vanhemman tulee puhua teinin kanssa
Jos täytyisi valita viisi tärkeintä asiaa, jotka eivät saa jäädä keskusteluissa pimentoon lapsen ollessa teini-iässä, ne olisivat seuraavat:
- Seksuaalisuus. Tämä asia luo paljon epäilyksiä. Vaikka se onkin vaikein teema kohdattavaksi, seksistä puhuminen lapsen kanssa ei ole enää mikään mahdoton asia. Seksikasvatus alkaa kotoa, ja on hyvin tärkeää, että lapsesi arvostaa enemmän sinun neuvojasi kuin ystävinsä juttuja. Seksi on ehdottomasti aihe, joka tulee esille kavereiden kanssa. Lapsi tulee näkemään sitä televisiossa ja netissä, ja on tärkeää, että vanhempi antaa hiukan totuutta tähän aihepiiriin, josta on niin paljon väärää luuloa.
- Ystävyyssuhteet. Teini-ikä on konfliktien aikaa. Se voi saada ihmisen menettämään ystäviä ja saamaan myös paljon uusia. Tässä vaiheessa lapsi oppii, keneen hän voi luottaa ja kuinka tulee käyttäytyä. Voit puhua hänelle ystävyydestä, kertoen omasta kokemuksestasi. Tämä on hänelle hyväksi, sillä hän saa kuulla, kuinka oppimasi perusteella kannattaa toimia maailmassa, jota hän vasta alkaa kulkea omillaan.
- Vastuut. Lapsesi käy lävitse vaihetta, jolloin vastuut alkavat muuttua yhä tärkeämmiksi. Niihin voi jopa kuulua ensimmäinen työpaikka. Siksi onkin vanhemman vastuulla olla tässä tukena ja saada teini tajuamaan, että tulee täyttää ne velvollisuudet ja vastuut, jotka hän on ottanut. Laaja sallivuus ei ole hyvä strategia, sillä se saa lapsen vain muodostamaan huonoja tapoja tulevaisuutta ajatellen.
- Arvot. Arvojen opettaminen on prosessi, jonka tulee alkaa lapsuudessa. Kun lapsi on teini, hän alkaa kulkea omillaan, ja hän uskoo, että pystyy olemaan kuin haluaa. Tässä sitten voidaan huomata se kiltteys, kunnioitus, hyväksyntä ja muut hyvät arvot, joita lapsi on kenties oppinut kotona. Puhu teinillesi, jotta voisit opastaa häntä arjen tilanteissa.
- Raha. Vastuisiin liittyy tietysti raha. Tämä tuo myös hyötynsä, ja meidän tulee opettaa teineillemme, kuinka arvostetaan asioita ja että tarvitaan vaivannäköä tavoitteiden saavuttamiseksi. Konflikteja tai kiistoja voi tulla, mutta hyvällä viestinnällä pystyt olemaan lapsellesi suureksi avuksi raha-asioissa.
Vinkit teinin kanssa keskustelemiseen
Kärsivällisyys
Vaikka tarkoituksesi voikin olla mitä parhain, ja vaikka uskoisitkin, että voit ratkaista kaikki lapsesi ongelmat viiden minuutin juttelulla, älä painosta häntä. Jos lapsi ei ole valmis kertomaan sinulle, mitä tapahtui, älä pakota häntä.
On tärkeää, että lapsesi tietää sinun olevan käytettävissä. Hän ajattelee sinua ihmisenä, jonka puoleen hän voi kääntyä rohkaisun ja avun tarpeessa ollessaan.
Kuunteleminen
Ajattele lausahdusta: “Meillä on kaksi korvaa ja vain yksi suu, jotta voisimme kuunnella enemmän ja puhua vähemmän.” On tärkeää, että lapsi pystyy ilmaisemaan itseään. Sitten, kun aika on hyvä, voit suositella sitä, mikä mielestäsi olisi paras suunta.
Tämä toimii vain silloin, jos et yritä pakottaa lastasi niin, että et ole kunnolla ymmärtänyt, mitä hän tarkoittaa.
Vanhempi, joka kuuntelee, on vanhempi, jota kuunnellaan.
Tarkkailu
Ota huomioon teinin kehonkieli, äänensävy ja kasvojen ilmeet. Ymmärtämättä asiaa itse teinit voivat olla hyvinkin ilmaisevia eleidensä kautta. Voit analysoimalla niitä tarkasti päätellä, mitä lapsesi sanojen takana todella on.
Varovaisuus
Kysy varoen. Ole hyvin varovainen sen suhteen, mitä sanoja valitset. Väärä sana tai tungetteleva kysymys voivat saada kaiken sen luottamuksen katoamaan, jonka eteen olet nähnyt niin suuresti vaivaa.
Sitoutunut vanhempi voi olla suureksi avuksi lapsille, kun nämä käyvät läpi erilaisia vaiheitaan. Älä pelkää vuoropuhelua, mutta älä myöskään pakota lasta siihen.
Hyödynnä mahdollisuudet puhua teinillesi, ja pikkuhiljaa anna hänelle sitten kaikki ne hyvät neuvot, joita pystyt tarjoamaan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Faber, A., & Mazlish, E. (2006). Cómo hablar para que los adolescentes escuchen y cómo escuchar para que los adolescentes hablen. Barcelona: Medici.
- Estévez, E., López, E. E., & Ochoa, G. M. (2007). Relaciones entre padres e hijos adolescentes (Vol. 3). Nau Llibres.
- Estévez López, E., Musitu Ochoa, G., & Herrero Olaizola, J. (2005). El rol de la comunicación familiar y del ajuste escolar en la salud mental del adolescente. Salud mental, 28(4), 81-89. http://www.scielo.org.mx/scielo.php?script=sci_arttext&pid=
- Jiménez, Á. P., & Delgado, A. O. (2002). Comunicación y conflicto familiar durante la adolescencia. Anales de Psicología/Annals of Psychology, 18(2), 215-231. https://revistas.um.es/analesps/article/view/28421