Monien muiden hyötyjen lisäksi imettäminen pienentää äidin rintasyöpäriskiä

22 helmikuu, 2020
 

Rintasyöpä on naisten tavallisin syöpä. Se alkaa yleistyä vaihdevuosi-iän lähestyessä, mutta sitä todetaan myös nuorilla naisilla. Rintasyöpä on yleistynyt, mutta sen ennuste on parantunut paitsi varhaisemman toteamisen, myös entistä tehokkaampien hoitomenetelmien ansiosta.

Rintasyöpää ja sen syitä on tutkittu paljon, ja tutkijat ovat muun muassa pyrkineet selvittämään, millä keinoin kyseistä tautia on mahdollista ehkäistä. Yksi tekijä, joka vaikuttaa laskevan rintasyövän riskiä, on imettäminen.

”Kädenlämpöinen, maidonmakuinen rakkaus… ravitsen sinua sieluni sadolla.”

– Claudia Farías

Imettäminen pienentää äidin rintasyöpäriskiä

Imetyksen hyödyistä lapselle puhutaan paljon, mutta usein unohdetaan, että se on hyödyllistä myös äidille. Sen lisäksi, että rintaruokinta nopeuttaa äidin toipumista synnytyksestä, edistää kohdun supistumista, vähentää jälkivuotoa ja auttaa painonhallinnassa, sillä on havaittu olevan myös pitkäaikaisia terveyttä edistäviä ominaisuuksia.

Imetettäessä erittyvä oksitosiini lievittää stressiä ja saa äidin tuntemaan olonsa luottavaiseksi. Tutkimusten mukaan imettävät äidit sairastuvatkin masennukseen harvemmin kuin äidit, jotka eivät imetä. Mitä enemmän nainen elämässään imettää, sitä pienempi riski hänellä on sairastua esimerkiksi rintasyöpään, tyypin 2 diabetekseen, korkeaan verenpaineeseen ja munasarjasyöpään.

Monien muiden hyötyjen lisäksi imettäminen pienentää äidin rintasyöpäriskiä

Imetyksen hyödyt lapselle

Äidinmaito sisältää vastasyntyneelle välttämättömiä ravintoaineita, vitamiineja, hivenaineita ja proteiineja, minkä lisäksi se on helppoa sulatettavaa pienen lapsen herkälle vatsalle. Rintamaito sisältää monia vauvan kehityksen kannalta välttämättömiä suoja-aineita. Imetyksen sanotaan auttavan ehkäisemään esimerkiksi korva- ja hengitystietulehduksia sekä ripulia.

Tutkimusten mukaan lapsena imetettyjen henkilöiden kolesterolitasot ovat aikuisiässä matalampia kuin heidän, joita ei ole imetetty. Tämän lisäksi eräiden tutkimusten mukaan imetettävät vauvat kasvavat muita älykkäämmiksi. Imetys suojaa myös kohtalaisesti astmalta, atooppiselta ihottumalta ja kätkytkuolemalta.

 

Äidinmaito sisältää runsaasti erilaisia maitohappobakteereita, joiden avulla lapsen suolistoon kehittyy mahdollisimman hyvä bakteerikanta. Imetettyjen lasten sanomaan kärsivän muita vähemmän nekrotisoivasta enterokoliittista, keliakiasta, lapsuusiän leukemiasta sekä myöhemmin elämässään ylipainosta, diabeteksesta ja korkeasta verenpaineesta.

“Jos olisi olemassa rokote, jolla olisi samat hyödyt kuin äidinmaidolla, vanhemmat maksaisivat siitä minkä tahansa hinnan.”

– Carlos González

Muutama neuvo imetykseen liittyen

Imetysasento

Erilaisten imetystekniikoiden opetteleminen on tärkeää, sillä oikean imetysasennon avulla imetyshetki on miellyttävä niin äidille kuin vauvallekin. Oikea asento on yksi olennaisimmista asioista toimivan imetyksen kannalta erityisesti siksi, että se määrittää sen, saako vauva kunnollisen imuotteen äidin rinnasta.

Huono imetysasento voi myö alentaa äidinmaidon tuotantoa ja aiheuttaa nännien ärtymistä. Molemmat ongelmat saadaan suurimmaksi osin ratkaistua oikeanlaisella imetystekniikalla, jolloin sopiva asento ja ryhti auttavat vauvaa saamaan hyvän imuotteen. Aikaisemmassa artikkelissamme esittelimme viisi hyvää imetysasentoa.

Liian vähän maitoa?

Äidin kehon tuottaman rintamaidon määrä riippuu siitä, kuinka usein vauvaa imetetään ja miten hyvin imettäminen onnistuu. Kaikissa tapauksissa äidin keho ei pysty tuottamaan tarpeeksi maitoa vauvan tarpeisiin

Rintamaidon tuotannon lisäämisessä ja ylläpitämisessä auttavat muun muassa vauvan hyvän imuotteen löytäminen, rintojen lypsäminen ja äidin terveelliset elämäntavat. Olemme listanneet aikaisemmin seitsemän kätevää vinkkiä maidon tuotannon lisäämiseen.

Liikaa maitoa?

Voi käydä myös niin, että imetyksen alussa tuoreen äidin elimistö tuottaa liikaa maitoa vauvan tarpeisiin. Keho on hyvin taitava mukauttamaan maidon tuotannon määrän vastaamaan lapsen tarpeita, joten ongelma ei yleensä jatku pitkään.

Ongelman ollessa päällä äiti voi pumpata rinnoistaan ylimääräisen maidon. Tarvittaessa äidinmaito säilyy kuusi tuntia huoneenlämmössä, vuorokauden jääkaapissa ja yli kolme viikkoa pakastettuna. On hyvä muistaa, että pumppaaminen stimuloi rintoja, eikä tämä menetelmä siis vähennä maidon tuotantoa. Jos kehon halutaan mukautuvan vauvan imetystarpeisiin, kannattaa maito lypsää rinnoista käsin ja välttää näin ylimääräistä stimulointia.

Monien muiden hyötyjen lisäksi imettäminen pienentää äidin rintasyöpäriskiä

Nännien kipeytyminen

Nännit kipeytyvät usein imetyksen ensimmäisinä viikkoina. Useimmissa tapauksissa nännien kipuilu johtuu vauvan vääränlaisesta imuotteesta. Vauva ei tällöin esimerkiksi ota suuhunsa nännipihan aluetta, mikä tuottaa äidille enemmän kipua. Se, että vauva imee rintaa vain nännistä, voi vahingoittaa nänniä.

Jos nännit halkeilevat tai vuotavat verta, oloa helpottavat geelipehmusteet, jotka estävät rintaliivejä takertumasta nänneihin. Myös rintamaidon sisältämät ainekset auttavat parantamaan nännejä itsekseen. Nännien hoitoon on myös olemassa erilaisia juuri tähän tarkoitukseen suunniteltuja tuotteita.

Rintarauhasen tiehyttukos

Rintarauhasen tiehyet voivat tukkiutua rintojen ollessa hyvin täynnä maitoa. Yleensä näin tapahtuu ensimmäisinä imetysviikkoina, mutta ongelma voi ilmaantua missä tahansa vaiheessa imetystä. Tiehyttukos syntyy, kun vauvaa ei imetetä tai rintoja pumpata pitkään aikaan. Jos imettäminen keskeytyy pitkäksi ajanjaksoksi, rinnat tukkeutuvat maidosta ja niistä tulee kipeät ja kovat.

Tilan helpottamiseksi rintoja tulee tyhjentää niin pian kuin mahdollista joko pumppaamalla tai imettämällä lasta. Tämä ongelma ei ole ainoastaan kivulias, vaan sen seurauksena voi ilmetä muita komplikaatioita. Ajan myötä maidon tuotanto saattaa heiketä tai maitorauhastiehyet tukkiutua.

Imetyksestä vieroittaminen

Imetyksestä vieroittaminen on herkkä prosessi, joka kannattaa viedä läpi vähitellen. Se vaatii usein paljon kärsivällisyyttä ja rakkautta. Imetyksen lopettaminen ei tarkoita, että se intiimi ja rakastava side, joka äidin ja vauvan välille on syntynyt, katoaa. Lapsen äidinmaidosta vieroittaminen on alku uudelle ruokailutavalle ja myös uusi vaihe äidin suhteessa lapseensa.

Vieroittamisen aloittamiselle ei ole olemassa yhtä oikeaa hetkeä, vaan kaikki riippuu lapsen tarpeista ja äidin tilanteesta. Jotkut asiantuntijat kuitenkin suosittelevat vieroituksen aloittamista vähitellen ennen lapsen ensimmäistä syntymäpäivää.

Usein suositeltu menetelmä on ruokintojen keston vähentäminen ja samalla muun tyyppisen ruoan käytön aloittaminen. Jotkut vanhemmat ovat saaneet hyviä tuloksia kiinteän ruoan antamisella päiväsaikaan ja imetyksen jatkamisella vain öisin.

 
  • Aguilar Cordero, M., González Jiménez, E., Álvarez Ferre, J., Padilla López, C. A., Mur Villar, N., López, G., & Valenza Peña, M. (2010). Lactancia materna: un método eficaz en la prevención del cáncer de mama. Nutrición Hospitalaria, 25(6), 954-958. http://scielo.isciii.es/scielo.php?pid=S0212-16112010000600010&script=sci_arttext&tlng=pt
  • Donegan W. (1977). Breast cancer and pregnancy. Obstet Gynecol. 50: 244-252. Â
  • Tongzhang Z, Li D, Yi L, Bing Z, Yan W, Yongxiang Ch, Yawei Z et al. (2000). Lactation reduces breast cancer risk in Shandong Province, China. Am J Epidemiol. 152: 1129-1135.