Mitä tehdä, jos lapsi inhoaa ruokaa?

Miksi lapsi inhoaa ruokaa? Täältä löydät erilaisia strategioita käsitelläksesi tätä ongelmaa oikealla tavalla.

Kirjoittanut ja tarkastanut ravitsemusterapeutti Silvia Zaragoza.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Oletko koskaan miettinyt, kuinka tunteet vaikuttavat syömiseen? Vaikka tiettyjen ruokien torjuminen lapsuudessa on täysin normaalia, se voi aiheuttaa vanhemmille melkoista päänvaivaa. Tästä syystä haluamme neuvoa miten toimia, jos lapsi inhoaa ruokaa.

Ensinnäkin inho on yksi Paul Ekmanin määrittelemistä seitsemästä perustunteesta. Inhoa voi ilmetä kaiken sellaisen seurauksena, jonka havaitsemme aisteillamme, tai esimerkiksi ihmisten tekojen tai näkemysten vuoksi. Lisäksi sillä on negatiivinen ja mukautumiseen liittyvä konnotaatio, sillä siihen vaikuttavat erilaiset tekijät, kuten tulemme alla näkemään.

Miksi lapsi inhoaa ruokaa?

Ruoan rakenne on merkittävin syy siihen, miksi lapsi inhoaa ruokaa

Ruoan suussa ja käsissä synnyttämä tunne sekä pureskelun aiheuttama rouske ratkaisevat mieltymyksen tiettyihin ruokiin. Toistaiseksi on saatu näyttöä siitä, että 55 % 10–13-vuotiaista tytöistä ja 37 % samanikäisistä pojista torjuu ruoan näistä syistä omien mieltymystensä mukaisesti.

Tätä tapahtuu silloinkin, kun heille tarjotaan jotakin ruokaa ensimmäistä kertaa. Siksi lapsille kannattaa tarjota aina monia erilaisia ruokia, jotta he tottuvat niihin pienestä pitäen.

Lisäksi torjuntaa tapahtuu yleensä silloin, kun lapsi huomaa ruoassa paloja tai kokee sen koostumuksen liian pehmeäksi. Tällä on suuri merkitys lapsille, joiden käsien ja kielen tuntoaisti on herkempi. Voit saada lapsen hyväksymään tietyt ruoat paremmin iän myötä ja vähitellen hyödyntämällä kypsennettyjä ruokia, joita ei ole muussattu, aivan kuten lapsentahtisessa sormiruokailussa.

Lapsi ei ole aiemmin maistanut ruokaa, mutta hän ei pidä sen ulkonäöstä

Tätä tapahtuu yleensä 6–12 kuukauden iässä ja se voi kestää jopa 3–4-vuotiaaksi asti. Se on puolustusmekanismi kaikkea ennestään tuntematonta ja vaarallista kohtaan. Tämä on vaihe, jolloin ruoan ulkonäöllä on väliä! Siksi ruokaa tarjotessa kannattaa olla huolellinen esillepanon ja väriyhdistelmien suhteen.

Myös ruoan haju voi aiheuttaa pahoinvointia. Tämä koskee erityisesti parsakaalia ja tiettyjä rasvaisia kaloja. Toinen näkökohta, joka on hyvä ottaa huomioon, on ruoan maku. Tiedätkö parhaan tavan rohkaista lapsia kokeilemaan ruokia? Käytä yrttejä ja mausteita, kuten rosmariinia ja oreganoa.

Psyykkiset ja tunneperäiset seikat

Ruoka tuottaa mielihyvää ja vaikuttaa meihin näin psyykkisesti. Lisäksi syömiseen vaikuttavat muistot ja ruokailuhetken ilmapiirin aiheuttamat mielleyhtymät. Tästä esimerkkinä ovat syömään pakottaminen, epämiellyttävä kokemus aiemman tukehtumisvaaran takia tai epäsuotuisa perheen ilmapiiri, joka tekee ruokailuhetkistä epämiellyttäviä.

Muista, että ruokapöydän ääressä istuminen on sosiaalista toimintaa ja että lapsesi on vasta oppimassa. Siksi hän kiinnittää huomiota kaikkeen, mitä pöydässä tapahtuu. Tämän vuoksi mikä tahansa epämiellyttävä ja vastaavanlainen tilanne saa aikaan jatkuvaa torjuntaa, mitä saatetaan ylläpitää vuosien ajan tiedostamatta.

Toisaalta inho on kehon perimmäinen puolustusmekanismi, ja yleensä se on osa niitä monimutkaisia mekanismeja, jotka tekevät asioista meille joko houkuttelevia tai vastenmielisiä. Aivoissa aktivoituu insulan eli aivosaarekkeen etummainen lohko, pieni alue, joka osallistuu tunteisiin ja liittyy maku- ja hajuaistiin.

Ihmisinä olemme kaikkiruokaisia, mutta on ruokia, jotka voivat lopulta olla haitallisia kehollemme. Siksi inho tiettyjä ruokia kohtaan on yleismaailmallinen tunne, ja jopa sokeat voivat tuntea sitä. Tutkija Eduardo Leónin mukaan inho, joka on luonnollinen ja kulttuurinen reaktio, toimii “suunsuojana”.

On tärkeää korostaa tunteiden rationaalista luonnetta, sillä ne ovat taanneet lajimme selviytymisen.

Kuten muutkin tunteet, inho sisältää eri osia:

• Fenomenologinen, kun koemme vastenmielisyyttä ja jopa pahoinvointia tai oksentelua.
• Kognitiivinen, koska uhkana on saastunut ruoka.
• Fysiologinen, aktivoimalla parasympaattista hermostoa tuottamaan tahattomia reaktioita.
• Behavioraalinen, johon kuuluu se tyypillinen, kaikissa kulttuureissa ja tietysti lapsillakin samanlainen torjunnasta kertova ilme.

Jos lapsesi inhoaa ruokaa, tiedät jo, että pohjimmiltaan hän yrittää kommunikoida sinulle jotain. Mitä ongelmalle voi tehdä?

Kun tiedät syyt lapsesi ruokainhoa kohtaan, sinun on tehtävä kaikkesi auttaaksesi häntä pääsemään siitä yli tai löytääksesi muita ratkaisuja.

Tarjoa torjuttua ruokaa vastaavaa ruokaa

Kuinka moni ruoka inhottaa sinua? Aivan kaikesta on mahdotonta pitää, mutta se ei ole mikään ongelma, jos syöt muita saman ryhmän ruoka-aineita. Tämä on yksi keino tarjota samoja ravintoaineita, jotta lapsesi kasvaisi terveenä ja ilman ravintoainepuutoksia.

Esimerkiksi lehtimangoldin voi korvata pinaatilla tai salaatinlehdillä. Jos torjunta taas johtuu tietystä ruoanlaittomenetelmästä, voit vaihdella sitä, kunnes löydät lapsellesi mieluisan. Joskus toistuva ruoalle altistuminen ja sen käsittely saa lapsen myötämielisemmäksi ruoan suhteen.

Laadi ruokaa koskevat prioriteetit

Yksi oleellinen asia, kun lapsi inhoaa ruokaa, on laatia tietyt perussäännöt. Näin varmistat, että hän syö tarpeeksi ja että hänen ruokavalionsa on riittävän monipuolinen ja terveellinen. Siksi pääasiallisena tavoitteena on, että lapsen ruokavalio sisältäisi kaikki ruokaryhmät.

Tarkoituksena on varmistaa, ettet rajoita ruokaa liikaa, koska lapselle voi sen seurauksena tulla syömishäiriö. Analysoi syitä lapsen käytökseen ja tarkkaile, rajoittaako se hänen ruokailuaan. Joskus ruokainho voi johtua lapsen suussa tai muussa ruoansulatusjärjestelmän osassa olevasta motorisesta tai psykomotorisesta ongelmasta.

Muista, että vaikka lapsesi vihaisikin kalaa, voit korvata sen lihalla, kananmunilla tai palkokasveilla. Tai jos hän vihaa sardiineja, hänelle voi tarjota lohta tai mitä tahansa muuta rasvaista kalaa.

Sisällytä ruokia vähitellen lapsesi ruokavalioon, mutta älä pakota häntä syömään

Jos haluat lapsen inhon vähenevän, vältä pakottamista tai palkitsemista, sillä tällä on aivan päinvastainen vaikutus. Lisäksi ruokailusta tulee jännittynyt ja turhautumista aiheuttava hetki teille molemmille. Ole siis kärsivällinen ja ota rauhallisesti.

Hyvä konsti on antaa lapselle ruokaa pieniä määriä ja eri tavoin kypsennettynä. Voit myös yhdistää sen lapselle maistuvien ruokien kanssa. Jos lapsesi esimerkiksi torjuu kesäkurpitsan, mutta rakastaa pastaa tomaattikastikkeessa, sekoita kastikkeen joukkoon pannulla paistettuja ja oreganolla maustettuja pieniä kesäkurpitsapalasia. Toisena päivänä voit lisätä sitä jonkin toisen vihanneksen kanssa lasagnen joukkoon tai soseen sekaan.