Olen ylpeä lapsestani, ja tulen aina olemaan

Olen ylpeä lapsestani, ja tulen aina olemaan

Viimeisin päivitys: 15 lokakuu, 2018

Olet äiti, joka on ylpeä lapsestaan. Lapsesi on osa sinua, ja rakastat kaikkea, mitä hän tekee. Olet ylpeä myös itsestäsi ja siitä, kuinka pystyt kääntämään heikkoutesi vahvuuksiksi. “Olen ylpeä lapsestani” on lause, joka jokaisen vanhemman tulisi sanoa useammin – ja nimenomaan niin, että viesti on kohdistettu lapselle itselleen.

Usein sanotaan, että lapsi muuttaa elämän täysin. Vanhemmuus on myös testi: lapsi pakottaa äidin tai isän antamaan kaikkensa ja tekemään parhaansa. Tästä syystä se, että olet ylpeä lapsestasi, tarkoittaa myös sitä, että olet tyytyväinen itseesi ja tiedät tekeväsi kaikkesi lapsesi eteen.

On eräs asia, joka on hyvä pitää mielessä: on tärkeää, että osoitat lapsellesi olevasi hänestä ylpeä juuri sellaisena kuin hän on – juuri sinun lapsenasi. Vanhempina teemme joskus sen virheen, että kehumme lastamme vain hänen onnistuessaan tai käyttäytyessään erityisen hyvin. Kun lapsi tekee mitä pyydämme, petaa sänkynsä, sanoo hyvää huomenta tai saa hyviä arvosanoja.

Kaikki edellä mainitut asiat ovat epäilemättä positiivisia. Kuitenkin jokainen lapsi ansaitsee tuntea itsensä rakastetuksi joka hetki, eikä vain ollessaan kiltti. Sinut ylpeäksi tekemisen ei pitäisi vaatia kymppiä matematiikan kokeesta. Lapsesi hymy, halaus ja leikkimisen seuraaminen riittävät kyllä ylpeyden aiheeksi.

Olen ylpeä lapsestani joka päivä, ja hän tietää sen

Äiti, isä ja muut perheenjäsenet muodostavat ensimmäisen sosiaalisen piirin, jonka lapsi kohtaa. Pienelle lapselle tämä on ainoa hänen kanssaan vuorovaikutuksessa oleva sosiaalinen ryhmä. Tässä ympäristössä lapsi muodostaa kokemustensa perusteella sen, miten hän kokee ja näkee itsensä.

  • Lapsen itsetuntoa ruokkii se, että lapsi tuntee olonsa turvalliseksi ja ymmärtää vanhempansa olevan ylpeä hänestä juuri sellaisena kuin hän on. Jos lapsi ei saa kokea edellä mainittuja tunteita jokapäiväisessä elämässään, hän alkaa tuntea olonsa epävarmaksi.
  • Olisi väärin perustaa lapsen kasvattaminen rankaisemiseen ja palkitsemiseen. Tämän tuloksena saattaa olla lapsi, joka motivoituu ainoastaan ulkoisesta vahvistamisesta, ja joka turhautuu helposti, jos ei saa haluamaansa.
  • Tärkeintä on, että pystymme lähettämään lapsemme maailmaan varmana itsestään. Näin lapsesta kasvaa yksilö, joka ei tarvitse ulkoista vahvistusta tietääkseen, mikä on oikein ja mikä väärin.
  • Lasta tulisi kasvattaa kunnioittaen ja tunneälyä käyttäen.
Olen ylpeä lapsestani

Lapsen kunnioittava kasvatus vaatii luottamista omiin vaistoihin

1960-luvulla vallalla ollut näkökulma lasten kasvatukseen alkaa jälleen nostaa suosiotaan. Sen mukaan jokainen vanhempi tietää vaistomaisesti, mitä oma lapsi tarvitsee ja kaipaa.

  • Tämä ajatus menee vielä syvemmälle kuin klassinen ajatus äidinvaistosta. Tässä on kyse kunnioittavasta kasvatuksesta, jonka mukaan asiat tapahtuvat omalla painollaan ja ajallaan. Asioiden oppimista ei ole tarpeen vauhdittaa, vaan riittää, että lasta rakastetaan sellaisena kuin hän on.
  • On tärkeää puhua kunnioittavasta lasten kasvatuksesta, sillä vanhempien keskuudessa on yleistynyt toive aina vain älykkäämmistä ja kyvykkäämmistä lapsista – lapsesta, joka osaa lukea ja laskea kertotaulut viidenteen ikävuoteen mennessä.
  • Jos lapsi ei opi tiettyjä taitoja tiettyyn ikään mennessä, jotkut vanhemmat pettyvät, eivätkä ole ylpeitä lapsestaan. Tällainen ei ole hyväksyttävää, sillä lapsi huomaa vanhempiensa turhautumisen ja tulkitsee asian niin, että hän on itse epäonnistunut. Lapsi tuntee itsensä torjutuksi ja hylätyksi, kun hän ei olekaan sellainen kuin hänen äitinsä tai isänsä toivoisi hänen olevan.

Vanhemman tulee luottaa omaan vaistoonsa ja sydämeensä, eikä yhteiskunnan muodostamiin rakenteisiin, jotka ihannoivat kyvykkäimpiä, älykkäimpiä, kauniimpia ja itsevarmimpia yksilöitä. Lapsemme ovat jo täydellisiä sellaisina kuin he ovat. Koska he ovat meidän lapsiamme. Koska he ovat olemassa.

Lapsen tulee tuntea olonsa rakastetuksi

Tulen aina olemaan ylpeä lapsestani

Tiedämme, että fraasi “Tulen aina olemaan ylpeä lapsestani” tulee pienellä präntillä varustettuna. Olemme tietoisia siitä, että jossain vaiheessa lapsemme tulee luultavasti tekemään jotain väärin. Muista, että ollessaan väärässä tai eksyksissä, lapsesi tarvitsee sinua enemmän kuin koskaan. Hän tarvitsee sinua näyttämään oikean tien. Hän tarvitsee antamaasi tukea ja tiedon siitä, että mitä ikinä tapahtuukaan, tulet aina rakastamaan häntä. Tämä antaa lapsellesi voimaa ja sinnikkyyttä jatkaa eteenpäin.

  • Sinun ei ole tarvinnut synnyttää lastasi, jotta voisit rakastaa häntä kuin omaasi. Lapsesi ei tarvitse olla luokan paras, pisin tai kaunein ollaksesi hänestä ylpeä. Eikä lapsesi tarvitse täyttää sinun hänelle asettamia odotuksia.
  • Anna lapsesi olla oma itsensä. Anna lapsesi olla oikeassa tai väärässä ja elää, kuten hän itse haluaa. Ennen kaikkea, kerro lapsellesi, että tulet aina olemaan hänen tukenaan, mitä ikinä tapahtuukaan.
  • Ja muista, ettei sinun tarvitse odottaa erityistä hetkeä sanoaksesi lapsellesi, että olet hänestä ylpeä. Kerro se lapsellesi usein – kun toivotat hänelle hyvää yötä, kun hän hymyilee sinulle tai kun hän kaatuu ja nousee aina jaloilleen.

Tämän kaiken sinä voit tehdä varmistaaksesi, että lapsestasi kasvaa onnellinen, rakastettu ja juuri sellainen ihminen, kuin hän itse haluaa olla.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Lapsen itsearvostuksen taito opitaan vanhemmilta
Äitiyden Ihme
Lue se täällä Äitiyden Ihme
Lapsen itsearvostuksen taito opitaan vanhemmilta

Lapsen itsearvostuksen taito on suureksi osaksi vanhempiensa perintöä. On siis tärkeää, että vanhemmat arvostavat itseään, jotta voivat opettaa myö...