Lasten yleisimmät suutulehdukset
 

Lasten yleisimmät suutulehdukset

Lasten suutulehdukset voivat johtua erilaisista syistä. Kerromme täällä yleisimmistä, jotta osaat tarvittaessa toimia.
Lasten yleisimmät suutulehdukset

Viimeisin päivitys: 09 marraskuuta, 2022

Bakteerit, virukset ja sienet voivat aiheuttaa sairauksia suussa. Tutustumalla näihin sairauksiin pystyt ennaltaehkäisemään niitä, tai jos niitä puhkeaa, tiedät mitä odottaa ja miten autat lastasi parhaiten. Siksi kerromme tänään, mitkä ovat lasten yleisimmät suutulehdukset.

Lasten yleisimmät suutulehdukset

1. Hampaiden reikiintyminen

Hampaiden reikiintyminen on yksi yleisimmistä lasten suutulehduksista. Se on hampaiden kovakudosten tuhoutumista happojen vaikutuksesta, joita syntyy ruokavaliossa olevien sokerien aineenvaihdunnassa.

Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan:

“Global Burden of Disease Study -tutkimuksen mukaan vuonna 2017 yli 530 miljoonalla lapsella maailmanlaajuisesti oli kariesta maitohampaissa.

Reikiintymistä pidetään infektiona, koska yksi sen synnylle välttämätön tekijä on bakteerien kertyminen suuhun. Streptococcus mutans on merkittävin mikrobi tässä hampaiden tuhoutumisprosessissa.

Alkavat reiät näkyvät hampaissa valkoisina täplinä, jotka myöhemmin muuttuvat keltaisiksi, ruskeiksi ja jopa mustiksi. Jos lapsi ei saa hammashoitoa ajoissa, prosessi jatkuu ja etenee laajemmalle ja syvemmälle johtaen hampaan täydelliseen menettämiseen. Tämä aiheuttaa ongelmia esteettisesti, syömisessä, puhumisessa ja purennassa.

Saatat olla kiinnostunut myös tästä: Hampaiden reikiintyminen ja sen ehkäiseminen

Hyvä uutinen on se, että hampaiden reikiintymistä voidaan ehkäistä asianmukaisella suuhygienialla, fluorin käytöllä ja terveellisellä ruokavaliolla. Lapsen hampaiden päivittäinen harjaus fluorihammastahnalla sekä makeisten ja virvoitusjuomien kulutuksen vähentäminen ovat parhaita keinoja ehkäistä hampaiden reikiintymistä.

Ja jos reikiä kaikesta huolimatta syntyy, ongelmaan voi saada apua hammashoidoista, jotka palauttavat suun terveyden. Mitä aiemmin hoitoa saadaan, sitä helpompaa ja miellyttävämpää se on potilaalle, joten säännölliset tarkastukset hammaslääkärissä ovat välttämättömiä.

Lapsi pureskelee karkkia.
Makeiset ovat herkullisia, mutta niitä tulee tarjota kohtuudella ja huolehtia kunnollisesta suuhygieniasta syömisen jälkeen. Muutoin kariesriski kasvaa merkittävästi.

2. Ientulehdus ja parodontiitti

Ientulehdus on toinen sairaus, joka johtuu bakteeriplakin kertymisestä suuhun. Kun suussa olevia bakteereja ei saada kunnolla harjattua pois, ne ärsyttävät ienkudosta ja aiheuttavat tulehduksen.

Tulehtuneet ikenet näyttävät punaisilta ja turvonneilta, tuntuvat epämukavilta ja vuotavat verta harjauksen aikana. Jos tätä ongelmaa ei hoideta ajoissa, se voi edetä parodontiitiksi. Parodontiitti ei ole hirmu yleinen lapsilla, mutta se on mahdollinen. Parodontiitissa tulehdus ja infektio syvenevät ja vaikuttavat lopulta hampaiden tukikudoksiin.

Päivittäinen suuhygienia ja ammattimainen hampaiden puhdistus ovat parhaita keinoja ehkäistä ientulehdusta lasten suussa. Kunnollinen hampaiden harjaus, hammaslangan ja fluorihammastahnan käyttö sekä hammaslääkärissä käynti puolen vuoden välein voivat ehkäistä ienongelmia.

3. Suun hiivatulehdus eli sammas

Suun hiivatulehdus, joka tunnetaan myös sammaksena, on toinen yleinen lasten suutulehdus.

Tämän infektion aiheuttaa Candida albicans -sieni, joka on osa suun tavallista bakteerikasvustoa. Tietyissä suotuisissa olosuhteissa tämän mikro-organismin kasvu kiihtyy, mikä horjuttaa suun ekosysteemin tasapainoa ja aiheuttaa tulehduksen suun kudoksissa.

Runsas tai toistuva antibioottien käyttö, liiallinen suuhygienia, tietyt lääkehoidot tai jotkin systeemiset sairaudet ovat esimerkkejä tilanteista, jotka voivat edistää hiivatulehduksen puhkeamista.

Suun hiivatulehdukselle on ominaista pienten valkoisten läiskien ilmaantuminen kieleen, suupieliin, poskiin, kitalakeen ja muualle suun limakalvoille. Ne näyttävät hyytyneeltä maidolta eivätkä irtoa, kun niitä yritetään poistaa sideharsolla.

Kun lapsella on näitä täpliä suussaan, hänet on syytä viedä lastenlääkärin tai hammaslääkärin vastaanotolle asianmukaisen hoidon saamiseksi.

4. Lasten yleisimmät suutulehdukset: suun herpes

Herpesvirusinfektiot ovat melko yleisiä lapsuudessa, ja sama tekijä voi aiheuttaa kaksi erilaista ongelmaa.

Herpeettinen ientulehdus eli gingivostomatiitti

Tämä on ensimmäisen herpesvirustartunnan aiheuttama kliininen kuva. Se on yleisin pienillä, 0–3-vuotiailla lapsilla.

Tyypillinen oire on ientulehdus ja verenvuoto sekä pienet rakkulat ja haavaumat koko suussa. Nämä ovat erittäin kivuliaita ja vaikeuttavat vauvan syöttämistä. Lisäksi niiden yhteydessä voi esiintyä kuumetta, runsasta kuolaamista, ärtyneisyyttä ja väsymystä.

Prosessi kestää yleensä noin viikon ja häviää itsestään. Lääkäri voi kuitenkin määrätä lääkkeitä kipuun ja helpottamaan lapsen syöttämistä. Kuivuminen on hyvin yleinen komplikaatio, jota tulisi ehkäistä.

Kuten herpes yleensäkin, se leviää helposti, joten oireiden aikana on parasta välttää kontaktia muihin lapsiin. Kädet sekä vauvan suussa käyneet ruokailuvälineet ja lelut tulee pestä tartunnan estämiseksi kotona.

Ensimmäinen herpesvirustartunta ei aina aiheuta tätä kliinistä kuvaa, ja joillakin lapsilla se voi jäädä täysin huomaamatta.

Lasten yleisimmät suutulehdukset ovat tarttuvia.
Herpeettinen suutulehdus on epämiellyttävä ja hyvin oireinen tauti, joka johtuu lapsen ensimmäisestä kontaktista herpesviruksiin kuuluviin taudinaiheuttajiin. Se vaikuttaa ikenien, kitalaen ja kurkun limakalvoihin, mikä vaikeuttaa syömistä ja juomista.

Toistuva huuliherpes

Suun herpes aiheuttaa myös pieniä, kivuliaita leesioita suussa tai huulilla rakkularykelmien muodossa. Kun ne rikkoutuvat (koska ne kutiavat voimakkaasti), ne jättävät jälkeensä kellertäviä rupia, jotka paranevat muutaman päivän kuluessa.

Tämän infektion aiheuttaa herpes simplex -virus, ja kun lapsi on jo saanut tartunnan, taudinaiheuttaja pysyy hänen elimistössään koko loppuelämän.

Kun vastustuskyky jostain syystä heikkenee ja syntyy virukselle otolliset olosuhteet, se aktivoituu uudelleen ja aiheuttaa taas oireita. Tiettyjen ruokien nauttiminen, auringonotto, vilustuminen, traumat tai stressi ovat tekijöitä, jotka voivat edistää oireiden ilmaantumista uudelleen.

Koko prosessi kestää yleensä viikosta 10 päivään, eikä se tavallisesti vaadi hoitoa. Viruslääkettä voidaan kuitenkin levittää paikallisesti rakkuloihin paranemisen nopeuttamiseksi.

Suun herpesepidemiat ovat tarttuvia, joten on tärkeää pestä lasten kädet huolellisesti ja estää heitä koskettelemasta rakkuloita. Muista, että virus voi siirtyä muille limakalvoille käsien kautta.

5. Käsi-suu-jalkatauti

Käsi-suu-jalkataudin aiheuttaa Coxsackievirus A16 tai enterovirus 71. Se ei vaikuta ainoastaan suuhun, vaan myös muihin kehon osiin.

Tyypillisiä oireita ovat kurkkukipu ja kuume. Kivuliaita rakkuloita puhkeaa poskiin ja kieleen, kämmeniin, jalkapohjiin ja pakaroihin.

Tätä esiintyy pienillä lapsilla ja kouluikäisillä, ja vaikka se on usein ärsyttävä vaiva, se häviää yleensä 3–7 päivän kuluessa.

6. Lasten yleisimmät suutulehdukset: herpangiina

Herpangiina on yksi yleinen lasten suutulehdus, joka myös johtuu viruksesta. Sen aiheuttaja on itse asiassa yleensä sama kuin käsi-suu-jalkataudissa: Coxsackie A ja enterovirukset.

Sitä esiintyy yleisimmin kitapurjeessa, nielurisoissa ja kurkussa, ja oireita ovat yleensä kuume, kurkkukipu ja nielemisvaikeus.

Tämä infektio ilmenee pieninä punaisina pisteinä suun takaosassa. Nämä muuttuvat nopeasti nesterakkuloiksi, jotka sitten puhkeavat ja aiheuttavat kivuliaita haavaumia. Nämä haavaumat ovat niin ärsyttäviä, että lapsi kieltäytyy syömästä ja juomasta. Ne häviävät kuitenkin itsestään 5–10 päivässä.

Herpangiina koskettaa useimmiten 3–10-vuotiaita lapsia, erityisesti kesäisin ja syksyisin.

Taudin aikana on tärkeää varmistaa, että lapsi saa riittävästi nestettä. Oireita voidaan lievittää kipulääkeillä tai kotikonstein.

Käsi-suu-jalkatautia sairastavan lapsen kädet.
Käsi-suu-jalkatauti on yleinen lapsuuden ihottuma. Sitä aiheuttava virus tarttuu ilmassa tai käsissä olevista hengitysteiden eritteistä.

Kuinka lasten suutulehduksia ehkäistään?

Yleisimpiä lasten suutulehdusten aiheuttajia ovat virukset, bakteerit ja sienet. Niiden tarttumista ei aina voi välttää. Muutamilla yksinkertaisilla toimenpiteillä sairastumisriskiä voidaan kuitenkin pienentää.

Ruokavaliosta huolehtiminen ja kunnollinen suuhygienia ovat kaksi perusstrategiaa bakteeriplakin kertymisen vähentämiseksi. Säännölliset hammaslääkärikäynnit ovat myös tärkeitä bakteerien torjumiseksi ja suun terveyden ylläpitämiseksi.

Älä maistele vauvan ruokaa, puhdista hänen ruokailuvälineensä syljestä ja vältä suukottamasta häntä suulle vähentääksesi mikro-organismien leviämistä. Ennaltaehkäisyssä auttaa myös kodin ja lasten käyttämien tavaroiden peseminen sekä huolellinen käsihygienia.

Ja jos tulehduksia ilmaantuu, lastenlääkärin tai hammaslääkärin puoleen kääntyminen ammattiavun saamiseksi on paras keino auttaa lasta.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Muñoz-Sandoval, C., Gambetta-Tessini, K., Santamaría, R. M., Splieth, C., Paris, S., Schwendicke, F., & Giacaman, R. A. (2022). ¿ Cómo Intervenir el Proceso de Caries en Niños? Adaptación del Consenso de ORCA/EFCD/DGZ. International journal of interdisciplinary dentistry15(1), 48-53.
  • Castro-Rodríguez, Y. (2018). Enfermedad periodontal en niños y adolescentes. A propósito de un caso clínico. Revista clínica de periodoncia, implantología y rehabilitación oral11(1), 36-38.
  • Chuchuca Mite, G. D. (2019). Prevalencia de gingivitis en niños de 5 a 8 años de edad de la Escuela Coronel Luciano Coral de Guayaquil (Bachelor’s thesis, Universidad de Guayaquil. Facultad Piloto de Odontología).
  • Proaño Añazco, V. S. (2020). Patologías de mucosa oral en niños de 4 a 12 años (Bachelor’s thesis, Quito: UCE).
  • López, M. D. R., Vila, P. G., & Torreira, M. G. (2021). Patologías de la mucosa oral más frecuentes en la edad pediátrica. Revista de Odontopediatría Latinoamericana11(Suplemento).
  • Morones, D. G., Rosas, M. P., Villalba, M. N., Becerra, A. E. S., & Salvio, J. M. L. (2021). Herpes intraoral recidivante. Revista Mexicana de Periodontología12(1-3), 30-33.
  • Corsino, C. B., Ali, R., & Linklater, D. R. (2018). Herpangina.
  • Apriasari, M. L., & Utami, J. P. (2020). Management of Herpangina. DENTA14(2), 77-81.
  • Cabrera Escobar, D., Ramos Plasencia, A., & Espinosa González, L. (2018). Enfermedad boca mano pie. Presentación de un caso. Medisur16(3), 469-474.
  • Laurencio Vallina, S. C., Álvarez Caballero, M., & Hernández Lin, T. (2019). Enfermedad de boca, mano, pie en un lactante. MediSan23(1), 106-113.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.