Lapsuuden yleisimmät tunne-elämän haavat
Lapsuudessa saadut tunne-elämän haavat tulevat mukana ihmisen aikuisuuteen. Nämä haavat tuntuvat aivan siltä kuin ne olisi juuri saatu. Kun lapsi oppii käyttäytymään, reagoimaan ja tuntemaan tietyllä tavalla, on vaikeaa muuttaa tätä ajatusmallia hänen kasvaessa aikuiseksi.
Psykologian alalla tehtyjen tutkimusten mukaan on monia tavallisia lapsuuden tunne-elämän haavoja, ja ne vaikuttavat ihmisen näkemykseen elämästä.
Viisi yleisintä tunne-elämän haavaa lapsuudesta
Torjunnan pelko
Olipa tämä pelko jonkin todellisen asian aiheuttama tai ei, kyseessä on sosiaalisen torjunnan pelko. Se saattaa olla tunnetta suojelluksi tulemisen puutteesta jonkun rakkaan taholta. Lapsi, joka pelkää torjuntaa, kasvaa peläten tätä asiaa, ja hänellä tulee olemaan alhainen itsetunto ja vain vähän itsensä rakastamista. Hänestä tulee ihminen, joka uhraa oman mielipiteensä ja omaksuu toisten ihmisten kriteerit.
Ahdistus erossa olosta
Tämä on pelkoa siitä, että lapsi joutuu eroon vanhemmistaan. Yksinäisyyden ja hylkäämisen tunteet lapsuudessa voivat luoda sellaisen aikuisen, joka pelkää, on ujo ja joka ei osoita juuri kiintymystä. Ahdistus eroon joutumisesta voi myös saada aikaan epävarman ja alistuvan aikuisen.
Nöyryytys
Nöyryytetyksi tuleminen joko perheessä tai sosiaalisissa ympyröissä voi myös aiheuttaa tunne-elämän haavoja. Näin käy silloin, kun joku väheksyy lapsen ominaisuuksia tai pilkkaa häntä. Kun häntä kritisoidaan tai paheksutaan, tämä voi saada aikaan joko ujon ja aina kärsivän tai tyrannimaisen ja julman aikuisen.
Epäoikeudenmukaisuus
Epäreilujen vaatimusten tai nuhteluiden kohteena oleminen voi tehdä lapsesta epävarman ja epäluottavaisen. Kun hänestä tulee aikuinen, hän voi olla negatiivinen ja pessimistinen. Hän saattaa kritisoida tarpeettomasti kaikkea ympärillään olevaa.
Petetyksi tuleminen
Kun aikuiset eivät täytä antamiaan lupauksia, lapsen odotukset eivät muutu todellisuudeksi. Lapsi, jota loukataan tällä tavoin, voi muuttua epäluottavaiseksi ja epäsosiaaliseksi.
Näiden mainitsemiemme erilaisten tunne-elämän haavojen lisäksi on kaksi muutakin tavallista lapsuuden tunnehaavaa.
Rakkauden osoittamisen puute
Me uskomme, että rakkauden osoittamisen puutteellisuus on yksi kaikkein vahingoittavimmista lapsuuden tunne-elämän haavoista. Kuka tahansa, joka ei saa kokea tätä kasvaessaan, joutuu kokemaan onnettomuutta.
Rakkauden osoittaminen on aivan yhtä tarpeellista kuin ruoka, puhtaus tai sairauksien estäminen. Aivot, kuten muukin ihmisen kehossa, tarvitsevat stimulaatiota ja monia erilaisia asioita.
Kun lapset kärsivät puutteesta rakkauden osoittamisen suhteen, heistä tulee haavoittuvaisempia sairauksien saannille. He saattavat jopa kokea viiveen fyysisessä kehityksessä ja käytöshäiriöitä. Heillä saattaa myös olla stressiä ja ongelmia toisin ihmisiin suhtautumisessa.
Rakkauden osoittamisen puute lapsuudessa on yksi niistä tunne-elämän haavoista, jotka siirtyvät aikuisuuteen, ja tuloksena voi olla kylmiä ja herkkyyttä vailla olevia aikuisia. Heillä voi olla vain vähän empatiaa sekä vaikeuksia tuntea rakkautta.
Tunnetason hylkääminen
Tämä hylkääminen on myös yksi sellainen tunne-elämän haava, joka siirtyy ihmisen aikuisuuteen.
Lapset, joille ei anneta läheisyyttä vanhempiin, kasvavat tuntien itsensä tyhjiksi ja epäarvostetuiksi.
Tunnetason hylkäämistä ilmenee silloin, kun vanhemmat pysyvät fyysisesti ja henkisesti etäisinä ajanpuutteen vuoksi tai vain siksi, etteivät he tunne läheisyyttä lapsiinsa.
Tämä tunnetason haava nähdään erään tyyppisenä lapsen kaltoinkohteluna, aivan kuten rakkauden osoittamisen puutekin, ja se saattaa tuhota ihmisen, joka sen kanssa kasvaa. Joskus tämä on haava, joka johtaa masennukseen ja krooniseen surullisuuteen.
Kuinka voit estää tunnehaavoja omilla lapsillasi?
Jotta voisit välttää sitä, että aiheutat lapsillesi tunnetason haavoja, me suosittelemme seuraavaa:
- Anna enemmän aikaasi siihen, että kasvatat ja hoidat heitä. Älä anna tätä tehtävää kolmansille osapuolille.
- Puhu heille asioista, joista he ovat kiinnostuneita. Kysy heidän mielipiteistään ja yritä vastata heidän kysymyksiinsä.
- Älä koskaan vertaa lapsiasi toisiin. Jos haluat, että lapsesi saa hyvin arvosanoja kuten joku muu, on parempi rohkaista häntä opiskelemaan.
- Huomioi heidän pelkonsa, äläkä väheksy niitä.
- Palkitse, ylistä ja kehu heidän saavutuksiaan. Näin tekemällä tulet parantamaan lapsen itsetuntoa.
- Vietä aikaa hänen kanssaan. Voit myös pyytää asiantuntijan apua, jotta voisit saada helpotusta sellaisiin vaikeisiin tilanteisiin kuten sukulaisen kuolema, avioero, ujous ja lapsen todellinen alkuperä (adoption ollessa kyseessä).
On tarjolla monia vinkkejä, joista voi olla hyvää apua. On kuitenkin niin, että perhe itse päättää, kuinka valitsee pyrkiä estämään tällaiset tunnehaavat lapsillaan.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Pérez, V. R., & Martínez, L. M. R. (2015). Apego, miedo, estrategias de afrontamiento y relaciones intrafamiliares en niños. Psicología y salud, 25(1), 91-101. http://psicologiaysalud.uv.mx/index.php/psicysalud/article/view/1342
- Stamateas, B. (2012). Heridas emocionales: sanar el pasado para un mañana mejor. B De Books.
- Valiente, R. M., Sandín, B., & Chorot, P. (2002). Miedos comunes en niños y adolescentes: Relación con la sensibilidad a la ansiedad, el rasgo de ansiedad, la afectividad negativa y la depresión. Revista de psicopatología y Psicología clínica, 7(1), 61-70. http://revistas.uned.es/index.php/RPPC/article/view/3922
