Agazzin siskosten kasvatusmenetelmä
Rosa Agazzi (1866) ja Carolina Agazzi (1870) olivat kaksi italialaista siskosta ja kasvatustieteilijää, jotka syntyivät Volengossa, Veronan maakunnassa. Agazzin siskosten kasvatusmenetelmä oli tarkoitettu 0–6-vuotiaille lapsille ja se perustui pääasiassa lasten vapauden, spontaaniuden ja autonomian kunnioittamiseen.
Agazzin siskosten kasvatusmenetelmän teoreettinen perusta
Agazzin siskosten kasvatusmenetelmä on osa 1800-luvun lopun New School -liikettä, jonka päätavoitteena oli uudistaa perinteisiä opetusmenetelmiä. Tämä merkitsi keskittymistä lapseen sekä tämän tarpeisiin ja kiinnostuksenkohteisiin.
New School -liike piti aktiivista koulutusta ja lapsen pysyvää osallistumista edellytyksenä hänen kokonaisvaltaiselle psykomotoriselle, kognitiiviselle, sosiaaliselle, psyykkiselle ja tunne-elämän kehitykselleen. Tämä merkitsi opetusta, joka pohjautui leikkiin sekä yhteyteen luonnon ja sosiaalisen ympäristön kanssa.
New School -liike kannatti vapauteen perustuvaa koulutusta, joka teki lapsesta kasvatusprosessin päätähden ja edisti hänen luovuuttaan, osallistumistaan, sitoutumistaan ja yhteistyötään.
Agazzin siskosten kasvatusmenetelmä: kotoisa olo koulussa
Agazzin siskosten kasvatusmenetelmän pääpiirre on tarve tarjota lapsille rakkauden, hellyyden ja läheisyyden ilmapiiri ja emotionaalinen tuki. Heidän menetelmässään opetusympäristöstä tehdään mahdollisimman samankaltainen kuin kotiolosuhteet ovat.
Agazzin siskosten kasvatusmenetelmässä opetustilat järjestetään kotiolosuhteiden kaltaisiksi. Jopa lapsille annetut aktiviteetit ovat kotiaskareita, kuten siistiytyminen, hiusten kampaaminen, pukeutuminen, pöydän kattaminen ja eläimen tai kasvin hoito.
Siskokset uskoivat, että tällaiset kotiaskareita muistuttavat päivittäiset aktiviteetit auttoivat lapsia tulemaan järjestelmällisiksi. Toisin sanoen suorittamaan päivittäiset rutiinit ja asettelemaan esineet sekä ruokailuvälineet oikein.
Kodin esineet ja materiaalit opetusresursseina
Siskokset työskentelivät pääasiassa vähävaraisten perheiden lasten kanssa. He laittoivat näiden ulottuville arkisesta ympäristöstä tuttuja materiaaleja ja esineitä. Toisin kuin Fröbelin “lahjat”, jotka oli suunniteltu nimenomaan tähän tarkoitukseen, Agazzin siskokset käyttivät materiaaleina esimerkiksi käytettyjä vaatteita, helyjä ja astioita.
Heidän mielestään todellinen kasvatuksellinen potentiaali piili näiden tavallisten ja aitojen materiaalien ja esineiden käytössä sekä kotiaskareiden kaltaisten tehtävien tekemisessä. Lisäksi he uskoivat, että lapset oppivat intuition kautta, joka on kosketuksissa aitoon elämään, ja aina tutussa ja miellyttävässä ympäristössä.
He havaitsivat, että lasten kognitio kehittyy intuition ja aistitoiminnan kautta asteittain heidän käsitellessään näitä materiaaleja, vertaillessaan niiden samankaltaisuuksia ja eroja, luokitellessaan niitä värien, muodon ja koon mukaan sekä saadessaan tietoa niiden käyttötavoista ja hyödyllisyydestä.
Leikki opettaa
Leikki oli opetustehtävien keskiössä Agazzin siskosten kasvatusmenetelmässä. He pitivät sitä keinona tuoda lapset lähemmäs kotiolosuhteita muistuttavaa, miellyttävää ja affektiivista ympäristöä.
Siskokset suunnittelivat tanssi-, rytmi- ja laululeikkejä eräänlaiseksi kehonkielen ilmaisutavaksi sekä keksivät aktiviteetteja, joissa spontaani piirtäminen sai lasten muoto-, etäisyys-, koko- ja tilatajun kehittymään.
Yksi Agazzin siskosten kasvatusmenetelmän oleellinen puoli oli maan työstäminen: viljely ja kasvien hoito. Opetustehtäviä kehitettiin pääasiassa luonnon neljän elementin ympärille: maa, vesi, aurinko ja ilma.
Agazzin siskosten “salasanat”
Agazzin siskosten kasvatusmenetelmässä lasten henkilökohtaiset tavarat merkattiin “salasanojen” virkaa tekevillä kuvilla tai symboleilla. Salasanojen avulla pienet lapset, jotka eivät vielä osaa lukea nimiä tai numeroita, voivat tunnistaa ja järjestää henkilökohtaiset tavaransa.
Nämä salasanat hyödyttävät myös kielenopetuksessa, sillä ne ovat avuksi muussa kielellisessä toiminnassa sekä vuorovaikutuksessa ympäristön, esineiden ja ihmisten kanssa.
Agazzin siskosten menetelmän kasvatusperiaatteet
Yhteenvetona voidaan todeta, että Nila Liliana Muñoz Muñozin (2011) systematisoimat periaatteet ovat erittäin selkeitä ja ytimekkäitä ja määrittelevät Agazzin siskosten kasvatusmenetelmän. Ne ovat seuraavat:
- Omatoimisuus.
- Vapaus.
- Yhteys ympäristöön (perhe-, sosiaaliseen ja kouluympäristöön).
- Leikki ja järjestys.
- Havainnoinnin kautta saatu tieto.
- Ilon arvo.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- García Naranjo, O. (2012). La dimensión estética en los niños de 3 a 6 años utilizando como recurso material de reciclaje. Estrategias pedagógicas dirigidas a docentes del jardín infantil nueces y pistachos (Doctoral dissertation, Universidad de la Sabana). https://intellectum.unisabana.edu.co/handle/10818/2098
- Iturri Urtasun, C. (2013). Acercamiento a la educación holística desde una perspectiva actual. https://academica-e.unavarra.es/bitstream/handle/2454/8451/TFG-%20ITURRI%20URTASUN%2c%20CRISTINA.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- Muñoz Muñoz , N. L. (2011). Importancia del Rincón de Dramatización para Niños/As de 4 a 5 Años del Jardín Lucinda Toledo de la Ciudad de Quito. (Tesis de Grado). Quito, Ecuador: Universidad Tecnológica Equinoccial. Recuperado de http://repositorio.ute.edu.ec/bitstream/123456789/9977/1/43799_1.pdf
- Mora Allan, E. E., y Cárdenas Tello, R. Y. (2018). El método de las hermanas Agazzi y su influencia en el área cognitiva de los niños y niñas de 4 años del nivel inicial II de la escuela de educación inicial Dr. Alfredo Pareja Diezcanseco período 2018-2019 (Bachelor’s thesis, Guayaquil: ULVR, 2018.). Recuperado de http://repositorio.ulvr.edu.ec/bitstream/44000/2421/1/T-ULVR-2212.pdf