Kuinka paljon pienten lasten tulisi nukkua?
Lapsen uni on yksi vanhempien suurimmista huolenaiheista. Toistuvat heräämiset, nukahtamisvaikeudet, epäilykset riittävästä unensaannista… Kaikki nämä ongelmat voivat askarruttaa vanhempien mieltä. Tästä syystä haluamme jakaa lasten unikaavion, jotta voit tarkastella sitä lapsesi kasvaessa. Näet siitä, kuinka paljon pienten lasten tulisi nukkua kussakin iässä.
Uni on todellakin välttämätöntä pienten lasten asianmukaiselle kehitykselle, ja tämä johtuu useista tekijöistä. Yhtäältä unen aikana kasvuhormonin erittyminen on voimakkaimmillaan. Toisaalta elimistö suorittaa aineenvaihdunnan säätelyprosesseja, jotka ehkäisevät ylipainoa ja auttavat täydentämään valveilla kulutettua energiaa.
Nukkuessa pienten lasten aivot muodostavat ja lujittavat hermoyhteyksiä yhdistäen joitakin tietoja ja hyläten toisia. Lyhyesti sanottuna heidän toimintakykynsä ja kognitiiviset kykynsä optimoituvat.
Siksi univaje voi vaikuttaa haitallisesti vauvan kasvuun, terveyteen ja suoriutumiseen päivällä. Mistä sitten tiedät, saako lapsesi unta tarvitsemansa määrän? Jatka lukemista.
Pienten lasten unikaavio
Tämän kätevän työkalun avulla näet helposti, kuinka monta tuntia unta lapsesi tarvitsee. Se osoittaa kussakin elämänvaiheessa vaadittavan unen määrän, mutta se on vain suuntaa antava. Ei pidä unohtaa, että jokainen lapsi on erilainen ja kehittyy omaan tahtiinsa.
Tästä huolimatta on erittäin kätevää tietää keskimääräinen unentarve kussakin iässä ja asiantuntijoiden tältä osin antamat suositukset. Näin voit nähdä, onko lapsellasi riittämätön unirutiini vai oletko tästä näkökohdasta turhaan huolissasi.
Sinun on myös hyvä tietää, että lapsen pakottaminen nukkumaan vaadittua enemmän voi olla haitallista. Esimerkiksi lapsen kannustaminen tarpeettoman pitkiin päiväuniin tai päiväunien nukkumiseen silloin, kun niitä ei enää tarvita, voi heikentää hänen yöuniaan ja vaikeuttaa nukahtamista illalla.
Kaikista näistä syistä suosittelemme pitämään tämän taulukon käden ulottuvilla ja kääntymään sen puoleen aina tarvittaessa. Ensimmäisessä sarakkeessa on lapsen ikä kuukausina tai vuosina, toisessa sarakkeessa päiväunien määrä, kolmannessa yöunen tarve tunteina ja viimeisessä sarakkeessa unen kokonaistarve tunteina.
Kuinka paljon vauvan tulisi nukkua?
Vauvojen uni on hyvin erilaista kuin aikuisten uni. Aluksi vauvoilla on vain kaksi univaihetta (verrattuna niihin viiteen, jotka kehittyvät myöhemmin). Lisäksi he heräilevät usein saadakseen ruokaa, huomiota tai lohtua, ja heidän on vaikea erottaa päivää ja yötä toisistaan. Siksi heillä on tapana nukkua monta tuntia tasaisesti pitkin päivää.
Kun vauvat kasvavat ja kehittyvät, unen kokonaismäärä vähenee ja kaavio alkaa painottua yöuniin. Tällä tavalla he pystyvät nukkumaan öisin yhä pidempään heräilemättä ja tarvitsevat vähemmän päiväunia. Tämä prosessi voi olla vanhemmille kuitenkin haastava, sillä se vaikuttaa heidän omaan uneensa. Tarvittavien tietojen saaminen voi kuitenkin auttaa suuresti näiden vaikeuksien yli pääsemisessä.
Ensimmäisten elinkuukausien aikana vauva tarvitsee yhteensä 16-18 tuntia unta. Jo kolmen kuukauden iässä yöunet ovat paljon pidempiä kuin päiväunet, jotka lyhenevät noin 4 tuntiin.
Tämä kehitys jatkuu 12 kuukauden ikään asti, jolloin yöunet kestävät noin 12 tuntia ja lapsi saattaa nukkua vain kahdet päiväunet (yhdet aamu- ja yhdet iltapäivällä).
On syytä mainita, että vaikka lapsi nukkuukin yhä enemmän yöllä, heräämiset ovat tässä iässä edelleen yleisiä. Näin on siitäkin huolimatta, että mahalaukun tilavuus on suurempi eikä lapsi enää herää nälän vuoksi. Sinun on toisin sanoen odotettava kärsivällisesti unitottumusten vakiintumista.
Kuinka paljon pienten lasten tulisi nukkua?
Ensimmäisestä elinvuodesta lähtien tilanne helpottuu vanhempien osalta, jotka saavat vähitellen itsekin nukuttua. Tästä eteenpäin aina kolmivuotiaaksi asti lapsi tarvitsee unta noin 12-13 tuntia (hieman vähemmän vanhetessaan), mukaan lukien yhdet iltapäivänokoset.
Neljän vuoden iässä moni lapsi pärjää ilman päiväunia ja nukkuu vain öisin. Heidän unentarpeensa vaihtelee 10 ja 12 tunnin välillä.
6-9 vuoden ikäisille lapsille riittää 10 tunnin yöunet, ja tämä vaatimus on sama (ehkä hieman vähäisempi) murrosikään asti.
Tässä vaiheessa yölliset heräämiset eivät ole enää ongelma (vaikka niitä voikin esiintyä satunnaisesti lapsuuden aikana). Muita haasteita voi kuitenkin tulla vastaan, kuten yölliset kauhukohtaukset, painajaiset tai lapsuuden unettomuus.
Tästä syystä vanhempien tulee aina vahtia, että lapset saavat riittävästi unta, ja hakea tarvittaessa apua. Lasten unikaavio antaa tässä suuntaa.
Iltarutiinit auttavat täyttämään lasten unikaavion mukaiset tarpeet
Unikaaviosta on nähtävissä lasten unen kehitys, joka painottuu vähitellen yöuniin. Aikuisten on kuitenkin autettava heitä tässä prosessissa.
Vauvoja kannattaa auttaa erottamaan päivä ja yö toisistaan antamalla heidän nukkua hiljaisuudessa ja pimeässä yöllä ja elää stimuloivassa ympäristössä päivällä.
Lapsilla (ja vauvoillakin) iltarutiinit voivat olla erittäin hyödyllisiä: suorita sama rituaali joka ilta (esimerkiksi hampaiden harjaus, iltasadun lukeminen ja hyvän yön suukko) saadaksesi lapsesi nukahtamaan ja auttaaksesi häntä yhdistämään tämä ajankohta lepäämiseen.
Kyn pysyt kärsivällisenä, saat luotua lapsellesi hyvät nukkumistottumukset kaikissa vaiheissa. Jos kuitenkin joskus huomaat, ettei lapsesi nuku tarpeeksi ohjeiden ja suositusten mukaisesti, älä epäröi kääntyä lastenlääkärin puoleen.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Paruthi S, Brooks LJ, D’Ambrosio C, Hall WA, Kotagal S, Lloyd RM, Malow BA, Maski K, Nichols C, Quan SF, Rosen CL, Troester MM, Wise MS. Recommended amount of sleep for pediatric populations: a consensus statement of the American Academy of Sleep Medicine. J Clin Sleep Med 2016;12(6):785–786. Disponible en: https://aasm.org/resources/pdf/pediatricsleepdurationconsensus.pdf
- Cladellas, R., Chamarro, A., del Mar Badia, M., Oberst, U., & Carbonell, X. (2011). Efectos de las horas y los hábitos de sueño en el rendimiento académico de niños de 6 y 7 años: un estudio preliminar. Cultura y Educación, 23(1), 119-128. Disponible en: https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1174/113564011794728524
- Pin Arboledas, G., & Ugarte Libano, R. (2010). Lo que el pediatra de Atención Primaria debería saber sobre el sueño. Pediatría Atención Primaria, 12, s219-s230. Disponible en: https://scielo.isciii.es/scielo.php?pid=S1139-76322010000500012&script=sci_arttext&tlng=pt