Mikrobiomin merkitys raskauden ja imetyksen aikana

Äidin mikrobisto raskauden ja imetyksen aikana muovaa merkittävällä tavalla vauvan bakteerikantaa.

Termi “mikrobiomi” on mullistanut tapamme nähdä kehossamme ja sen ulkopuolella elävät mikrobit. Erityisesti siksi, että sen tiedetään muodostuvan jo kohdussa ja vahvistuvan imetyksessä. Mutta mikä on mikrobiomin merkitys raskauden ja imetyksen aikana? Jatka lukemista saadaksesi aiheesta lisää tietoa.

Nykyasiantuntijat pitävät mikrobiomia yhtenä kehon elimenä. Mikrobikannan koostumus riippuu useista tekijöistä, kuten ravinnosta ja kasvuvaiheesta. Esimerkiksi imetettävän vauvan mikrobikanta on erilainen kuin äidinmaidonkorvikkeella ruokitun lapsen. Äidin ja vauvan välillä vaihtuvat mikro-organismit vaikuttavat kummankin terveydentilaan.

Mikä ero on mikrobiomilla ja mikrobiotalla?

Termit mikrobiomi ja mikrobiota aiheuttavat edelleen väärinkäsityksiä. Niitä käytetään joskus jopa toisensa synonyymeinä.

Mikrobiota

Ihan ensiksi tulee tietää, että kaikkialla elimistössämme asustaa biljoonia mikro-organismeja (bakteereja, viruksia, sieniä yms.). Nämä muodostavat yhteisöjä eri elimissä, kuten ihossa, emättimessä, suussa, virtsateissä ja suolistossa.

Spanish Journal of Digestive Diseases -lehden vuoden 2018 julkaisussa selvennettiin, että tietyllä kehon alueella asustavia mikrobiyhteisöjä kutsutaan mikrobiotaksi. Sellaisia löytyy iholta, suolistosta – tunnetaan nimellä suolistofloora – ja suusta. Mielenkiintoista on se, että niillä jokaisella on omat piirteensä.

Mikrobiomi

Mikrobiomiin taas kuuluvat kaikki mikrobiyhteisöt sekä niiden geenit ja niiden synnyttämät aineenvaihduntatuotteet. Se vaihtelee henkilöstä toiseen, ja kolonisaatiota tapahtuu läpi elämän. Mikrobiomin voidaan sanoa olevan kuin sormenjälki, koska se on jokaisella omanlaisensa.

Mikrobiomin merkitys raskauden ja imetyksen aikana

Raskauden ja imetyksen aikana tapahtuu hormonitoiminnan, immuunijärjestelmän ja aineenvaihdunnan muutoksia , jotka muuttavat erityisesti suoliston mikrobiotaa. Tällä on suuri vaikutus äidin ja vauvan terveyteen. Infection and Gut Resistance -lehden asiantuntijoiden mukaan nämä raskaudenaikaiset muutokset muokkaavat suoliston mikrobiston koostumusta ja monimuotoisuutta.

Hyödyt äidille

Nature -lehdessä kerrotaan, että suoliston mikrobistossa tapahtuu raskauden aikana muutoksia kolmen kuukauden välein. Nämä muutokset vaikuttavat raskaana olevan naisen ja hänen vauvansa immuniteettiin, aineenvaihduntaan, ruoansulatukseen ja neurologiseen kehitykseen. Samoin mikroflooran epätasapaino on yhteydessä tiettyihin kroonisiin sairauksiin, kuten diabetekseen, verenpainetautiin ja tulehdukselliseen suolistosairauteen.

On myös tärkeää ottaa huomioon, että suolistoflooran muutoksiin vaikuttavat genetiikka, tietyt ympäristötekijät ja raskaana olevan naisen ruokailutottumukset. Tästä raportoi tutkijaryhmä Nature -lehdessä vuonna 2018.

Hyödyt vauvalle

Kuten Life -lehdessä julkaistusta analyysistä voidaan lukea, vauvan suoliston mikrobisto voi muodostua useilla tavoilla sen ollessa kohdussa. Esimerkiksi tarttumalla suoraan äidin kohdusta.

Myös synnytystapa vaikuttaa lapsen suolistoflooran monimuotoisuuteen; se on suurempi alatiesynnytyksissä kuin keisarileikkauksissa. Myös sikiöiällä on merkitystä. Esimerkiksi keskosilla on vähemmän hyödyllisiä bakteereja .

Vauvan immuunijärjestelmä alkaa näin muodostua jo ennen syntymää hoidellakseen mahdolliset haitalliset bakteerit. Only About Children -sivuston artikkelissa mainitaan, että 70 % vauvan immuunijärjestelmästä on suolistossa. Tämä mikrobiota auttaa lisäksi parantamaan ruoansulatusta ja ravintoaineiden imeytymistä sekä stimuloi pelkoa ja ahdistusta hillitsevien välittäjäaineiden tuotantoa.

Imetyksen hyödyt mikrobiomille

Vauvan suolistobakteerien kolonisaatiota ei tapahdu vain kohdussa. Syntymän jälkeen rintamaito lisää niiden biologista monimuotoisuutta. Eräissä tieteellisissä julkaisuissa on nostettu esiin joissakin ruoissa esiintyvät laktobasillit ja bifidobakteerit, jotka monipuolistavat suoliston mikrobiotaa 85 % tuoden terveyshyötyjä. Näitä kutsutaan probiooteiksi.

Isabel I -yliopiston vuonna 2022 julkaisemassa artikkelissa kerrotaan, että maito sisältää myös erityislaatuisia hiilihydraatteja, jotka tunnetaan prebiootteina. Nutrients -lehden vuonna 2020 julkaisema artikkelikatsaus selventää, että ne edistävät immuunijärjestelmän kypsymistä ja kehittymistä sekä suoliston limakalvon eheyttä ja IgA-vasta-aineiden tuotantoa.

Lisäksi, kuten Pediatrics -lehden katsauksessa kuvataan, probiootit vähentävät lihavuuden, diabeteksen, verenpainetaudin ja korkean kolesterolin riskiä pikkulapsilla ja aikuisilla. Nämä ovat joitakin syitä, miksi terveysvirastot suosittelevat yksinomaista imetystä ensimmäisten kuuden kuukauden ajan.

Millainen raskaana olevien ja imettävien naisten ruokavalion tulisi olla?

Kuten Gut Microbes -lehdessä julkaistu tutkimus tuo esiin, raskauden ja imetyksen aikainen ravinto vaikuttaa suoliston mikrobiotan runsauteen ja esiintyvyyteen.

Mitä ruokavalioon kannattaa sisällyttää ja mitä ei?

Seuraavat ruokavaliota koskevat suositukset edistävät äidin ja vauvan terveydelle hyödyllisten bakteerien kasvua:

• Syö enemmän prebioottista kuitua, kuten Journal of Food Science and Technology -lehdessä osoitetaan. Hyviä vaihtoehtoja ovat frukto-oligosakkaridit, joita löytyy muun muassa banaanista, sipulista, parsasta, mansikoista, omenasta ja sikurista. Lisäksi täysjyväviljasta, vihanneksista ja palkokasveista saatava kuitu tarjoaa ravinteita myös paksusuolen mikrobiotalle.
• Syö enemmän raskaana oleville naisille sopivia probioottisia elintarvikkeita, kuten jogurttia, tempeä, vesikefiiriä ja hapankaalia.
• Lisää omega-3- ja omega-9-rasvahappojen kulutusta. Tämä onnistuu sisällyttämällä ruokavalioon sardiineja, makrillia, boniittia, lohta ja tonnikalaa. Suosi myös oliiviöljyä.
• Syö hedelmiä 4-5 annosta päivässä.
• Vältä mahdollisimman pitkälle tyydyttynyttä ja transrasvaa sekä ultraprosessoituja elintarvikkeita, kuten valkoista sokeria, jälkiruokia, leivonnaisia, kakkuja, sipsejä, munkkeja ja pikaruokaa.
• Noudata terveellistä ruokavaliota terveydenhuollon ammattilaisten määräysten ja ohjeistusten mukaisesti.

Miten ylläpitää tervettä mikrobiomia raskauden ja imetyksen aikana?

On selvää, että mikrobiomi on osa elämäämme ja että se on erityisen tärkeä raskauden ja imetyksen aikana. Terve raskaus ja yksinomainen imetys puolivuotiaaksi asti auttavat muovaamaan sitä varhaisesta iästä lähtien.

Terve mikrobiomi hyödyttää niin äidin kuin vauvankin terveyttä. Se vahvistaa vastustuskykyä ja vähentää joidenkin kroonisten sairauksien riskiä aikuisena monien muiden hyötyjen lisäksi.

Terve raskaus riippuu hyvästä ruokavaliosta, johon kuuluvat myös suoliston mikrobiotaa vahvistavat ravintoaineet. Tässä mielessä siihen tulisi sisällyttää prebioottisia kuituja, kuten vihannesten, hedelmien ja palkokasvien oligosakkarideja. Lisäksi tulee muistaa täysjyväviljat ja niistä valmistetut tuotteet.