Voivatko lääkkeet vaikuttaa hedelmällisyyteen?
Moni miettii, voivatko lääkkeet vaikuttaa hedelmällisyyteen. Vaikka se on mahdollista, se on itse asiassa harvinaista. Lääkärit määräävät usein muita kokeita hedelmättömyyden syyn selvittämiseksi. Harvoissa tapauksissa se on yhteydessä lääkkeiden käyttöön, jolloin tarvitaan “poissulkudiagnoosia”. Tässä artikkelissa tutkimme syitä, miksi tietyt lääkkeet heikentävät naisten lisääntymiskykyä.
Voivatko lääkkeet vaikuttaa hedelmällisyyteen?
On epätodennäköistä, että yhden ainoan lääkkeen käyttö aiheuttaisi pysyvää hedelmättömyyttä. Niiden vaikutukset ovatkin yleensä tilapäisiä.
Lääkkeitä käytetään monenlaisiin sairauksiin, kuten nivelreumaan ja epilepsiaan. Vaikka raskaaksi tulemisessa ilmenisikin ongelmia, niiden äkillinen lopettaminen aiheettomasti ei ole suositeltavaa. Se voi johtaa lisäongelmiin tilanteessa, joka voidaan ratkaista vain vaihtamalla lääkettä tai annostusta.
Lue lisää: 10 hedelmällisyyttä tukevaa ruokaa
Mistä hedelmällisyys riippuu?
Hedelmöittyminen, ihmisen elintärkeä toiminto, on melko monimutkainen asia. Yleisesti ottaen hedelmällisyys riippuu seuraavista tekijöistä:
- Anatomisten rakenteiden eheys: Kunhan naisen lisääntymisjärjestelmä (johon kuuluvat kohtu, munanjohtimet ja munasarjat) ja muut elimet (kuten aivolisäke) ovat rakenteellisesti kunnossa, hedelmöitys voi tapahtua.
- Hedelmöittymiseen osallistuvien elinten asianmukainen toiminta: Hormonien ja muiden aineiden oikeanlainen eritys ylläpitää hedelmällisyyttä.
Monet terveysongelmat, kuten eräät synnynnäiset epämuodostumat, voivat vaikuttaa molempiin näkökohtiin. Lääkkeet taas vaikuttavat usein lisääntymiselinten toimintaan, esimerkiksi muuttamalla aivolisäkkeen hormonieritystä.
Lääkkeet, jotka voivat vaikuttaa hedelmällisyyteen
Clinical and Research in Gynecology and Obstetrics -lehden (2012) julkaisun mukaan naisten hedelmättömyyteen liittyvät lääkkeet ovat hyvin moninaisia. Alla on lyhyt katsaus merkittävimmistä:
- Ei-steroidiset tulehduskipulääkkeet (NSAID). Tämä on erittäin laaja ja paljon käytetty lääkeryhmä, jolla on kipua ja tulehdusta lievittäviä ominaisuuksia. Niitä ovat esimerkiksi meloksikaami, piroksikaami ja ketorolaakki. Niitä käytetään usein satunnaisesti tai osana reumasairauksien hoitoa. Ne voivat vaikuttaa ovulaatioon.
- Epilepsialääkkeet. Joissakin tutkimuskatsauksissa todetaan, että valproaatti (valproiinihappo) ja karbamatsepiini ovat kuukautiskierron häiriöihin useimmin yhdistettyjä lääkkeitä. Tämä vaikeuttaa raskaaksi tulemista.
- Psykotroopit. Nämä lääkkeet vaikuttavat pääasiassa hermosoluihin. Fentiatsiinijohdannaiset (kuten klooripromatsiini) lisäävät prolaktiinin eli maitohormonin eritystä. Se estää aivolisäkettä erittämästä luteinisoivaa hormonia ja follikkelia stimuloivaa hormonia, joita tarvitaan hedelmöittymiseen.
- Kemoterapiassa käytetyt lääkkeet. Näitä lääkkeitä käytetään syövän hoitoon. Edellä mainitun tutkimuksen mukaan ne voivat myös vaikuttaa hedelmällisyyteen, joskin tämä on yleisempää miehillä. Naisilla busulfaani aiheuttaa sukurauhasten vajaatoimintaa ja mekloretamiini sekundaarista amenorreaa eli kuukautisten puuttumista.
Listalta on tietenkin jätetty pois ehkäisyvalmisteet, joiden tarkoituksena on nimenomaan estää hedelmöittyminen muuttamalla eri hormonien pitoisuuksia.
Lue lisää: Hormonittomat ehkäisymenetelmät
Lääkärin opastus on välttämätöntä
Jos raskaaksi tulemisessa on ongelmia, lapsettomuutta ei pitäisi heti yhdistää tiettyjen lääkkeiden käyttöön. Vaikka se on toki mahdollista, useimmiten hedelmättömyys johtuu muista ongelmista.
Tästä syystä on suositeltavaa mennä lisääntymislääketieteen ammattilaisen luo mahdollisimman pian. Täydentävien tutkimusten avulla voidaan selvittää ongelman syy ja määrätä tehokkaimmat hoidot.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Heredia M, et al. Fármacos e infertilidad: revisión. Revista Clínica e Investigación en Ginecología y Obstetricia 2012;39(2):69-72. Disponible en: https://www.elsevier.es/es-revista-clinica-e-investigacion-ginecologia-obstetricia-7-articulo-farmacos-e-infertilidad-revision-S0210573X11001158.
- Serret-Montoya J, et al. Características del patrón menstrual en adolescentes con epilepsia. Rev Med Inst Mex Seguro Soc. 2014;52 Supl 2:S114-9. Disponible en: https://www.medigraphic.com/pdfs/imss/im-2014/ims142u.pdf.