18. raskausviikko
18. raskausviikko on meneillään, kun raskaus on kestänyt 17 viikosta ja 0 päivästä 17 viikkoon ja 6 päivään. Sikiö on tässä vaiheessa pienen hedelmän kokoinen, eli noin 180 gramman painoinen ja 12 senttimetrin pituinen.
Äidin ja vatsassa kasvavan lapsen välinen side voimistuu entisestään, mikä johtuu osittain siitä, että äiti alkaa usein tässä vaiheessa raskautta tuntea sikiön liikkeet etenkin öisin. Yleensä lapsen sukupuoli selviää aikaisintaan raskauden puolessavälissä tehtävässä rakenneultrassa, mutta joissakin tapauksissa sukupuolesta voidaan saada vihiä jo 18. raskausviikolla, jos sikiö sattuu olemaan sopivassa asennossa ultraäänitutkimuksen aikana.
18. raskausviikko ja sikiön kehitys
18. raskausviikolla sikiö on 15 viikon ikäinen ja painaa noin 180 grammaa ja on 12 senttimetrin pituinen. Sen luusto kehittyy ja koko kasvaa tässä vaiheessa nopeasti. Syntyessään vauvalla on 300 luuta, joista osa kasvaa myöhemmin yhteen niin, että aikuisiässä ihmisellä on 206 luuta.
Sikiön liikkeet lisääntyvät ja voimistuvat koko ajan. Ultraäänitutkimuksessa sikiön voidaan nähdä venyttelevän, suoristavan ja koukistavan käsiään ja jalkojaan ja imevän sormiaan. Samassa tutkimuksessa on nähtävissä myös suun avautuminen ja sulkeutuminen, kun sikiö opettelee nielemään. 15 viikon ikäinen sikiö myös ilmeilee ja haukottelee ja toisinaan myös nikottelee, minkä äitikin voi tuntea.
Sikiön iho on läpikuultava, ja tämän vuoksi verisuonet ovat helposti erotettavissa. Osaa ihosta peittää untuvainen karva, jonka arvellaan auttavan pitämään vauvan iholle muodostuvan lapsenkinan paikoillaan. Sikiön korvat ja silmät alkavat jo olla lopullisilla paikoillaan ja ripset ja kulmakarvat alkavat kehittyä.
18. raskausviikko ja äidin kehon muutokset
Odottava äiti joutuu yleensä viimeistään tässä vaiheessa raskautta vaihtamaan äitiysvaatteisiin, eikä kasvavaa vatsaa ole enää helppo piilotella. On tavallista, että äiti alkaa pikkuhiljaa kärsiä etenkin alaselkään kohdistuvasta kivusta. Tämä johtuu siitä, että kasvava kohtu ja sikiö tekevät vatsasta yhä painavamman, mikä rasittaa selkää.
Myös yöt voivat alkaa olla epämukavia, ja hyvän nukkuma-asennon löytäminen voi olla vaikeaa. Asiantuntijat suosittelevat vasemmalla kyljellä nukkumista, sillä se auttaa verta ja ravinteita virtaamaan kohtuun ja siten myös sikiöön. Kyseinen asento myös tehostaa munuaisten kykyä poistaa jätteitä ja nesteitä. Kasvava kohtu voi alkaa painaa myös virtsarakkoa, mikä näkyy tihentyneenä virtsaamistarpeena.
18. raskausviikolle tyypillinen sivuvaikutus on myös keskittymiskyvyn heikentyminen, ja odottava äiti saattaakin tuntea olonsa ajoittain hämmentyneeksi ja jopa sekavaksi. Myös äkilliset mielialan vaihtelut ovat hyvin yleisiä, samoin kuin normaalia herkempi olotila. Nämä, kuten monet muutkin raskauden aikaisista oireista, johtuvat elimistön hormonitoiminnan muutoksista.
Itsestä huolehtiminen 18. raskausviikolla
On tavallista, että odottavan äidin ruokahalu kasvaa 18. raskausviikon tietämillä, ja hänelle saattaa syntyä erilaisia erikoisiakin mielitekoja. Terveellisen ja tasapainoisen ruokavalion noudattaminen on kuitenkin tärkeää läpi raskauden – paitsi liiallisten raskauskilojen välttämiseksi, etenkin sikiön terveyden takaamiseksi.
Ruokavalioon on syytä sisällyttää runsaasti hedelmiä, vihanneksia ja kuitupitoisia ruokia. Sokeria ja valkoisia jauhoja sisältävien ruokien liiallista nauttimista sen sijaan kannattaa välttää. Myös proteiinin saannista on syytä huolehtia koko raskauden ajan. Hyviä proteiinin lähteitä ovat muun muassa kala, liha, kananmunat, linssit, pavut ja soija. Jos raskaana oleva nainen syö kalaa, sitä kannattaa nauttia vähintään kaksi kertaa viikossa sen sisältämien monityydyttymättömien rasvahappojen ja D-vitamiinin vuoksi.
Ruokavalio ei kuitenkaan aina riitä kattamaan kaikkia odottavan äidin ravinnollisia tarpeita, ja tällöin joudutaan turvautumaan ravintolisiin. Esimerkiksi foolihapon tarve lisääntyy raskauden aikana, ja sen riittävästä saannista on huolehdittava, koska se vähentää sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriön riskiä.
Myös riittävä jodin saanti on tärkeää paitsi äidin terveyden, myös sikiön kehityksen ja kilpirauhasen toiminnan kannalta. Odottava äiti saattaa tarvita myös rautalisää, sillä veren hemoglobiinipitoisuus laskee alkuraskauden aikana. Rautaa tarvitaan istukan ja sikiön kehittymiseen sekä uusien punasolujen tuotantoon. Ravintolisien käytöstä kannattaa aina keskustella lääkärin tai äitiysneuvolan hoitajan kanssa.
Odottavan isän raskausoireet
Mies saattaa olla niin voimakkaasti mukana lapsen odotuksessa, että hän kokee niin sanotun sympatiaraskauden ja sitä kautta samankaltaisia oireita kuin puolisonsa. Tutkimusten mukaan tällaiset raskausoireita imitoivat oireet ovat yleisimpiä ensi kertaa isäksi tulevilla, ja niitä ilmenee etenkin alku- ja loppuraskaudesta. Tutkimusten mukaan noin 10 % tulevista isistä kärsii tästä niin kutsutusta couvade-ilmiöstä.
Tavallisimpia oireita ovat pahoinvointi, oksentelu, mielialan vaihtelut, erilaiset mieliteot, painonnousu, väsymys, verenpaineen lasku, alaraajojen krampit ja jopa supistuksia muistuttava vatsakipu. Vaikka ilmiön tarkkaa syytä ei tunneta, monet tutkijat pitävät sitä psykosomaattisena tilana, jolloin siihen siis vaikuttavat sekä fyysiset että psyykkiset tekijät. Tutkimusten mukaan isäksi tuleminen laskee testosteronitasoa, mikä saattaa omalta osaltaan vaikuttaa myös raskausoireiden syntymiseen.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Gallo, M., Sanchez, R., Gallo, J., Ruoti, M., & HernaNdez, A. (2013). Ecografia fetal de semana 18-22 de embarazo+ dvd.
- Vásquez-Montero, M., Soto, J., Pisconte, B., Mori-Quispe, E., Hinostrosa-Camposano, W. D., & Contreras-Pulache, H. (2013). Nutrición y embarazo: explorando el fenómeno en Pachacútec, Ventanilla-Callao. Revista Peruana de Epidemiología, 17(1), 01-04.
- Lugones Botell, Miguel, and Miguel R. Sarduy Nápoles. “Amnesia en el embarazo.” Revista Cubana de Obstetricia y Ginecología 45.1 (2019): 137-146.