Miten perheympäristö vaikuttaa lapsiin?
Vanhemmat keskittyvät lastensa kasvatuksessa yleensä tiettyihin näkökohtiin: rajojen asettamiseen, luovuuden stimulointiin tai lasten kykyjen kehittämiseen. Ja vaikka kaikki nämä näkökohdat ovat erittäin tärkeitä, emme voi unohtaa sitä tosiasiaa, että jo pelkkä perheeseen kuuluminen vaikuttaa lasten persoonallisuuden muodostumiseen. Itse asiassa perheympäristö vaikuttaa lapsiin jatkuvasti ja muokkaa joskus ihan huomaamattakin heidän syvimpiä uskomuksiaan.
Miltä sinusta tuntuu, kun saavut kotiin? Miten yhdessä asuvat ihmiset suhtautuvat toisiinsa? Mitkä ovat perhettä ohjaavat arvot? Nämä kysymykset ovat ratkaisevia, ja on tärkeää analysoida, tarjoammeko lapsillemme haluamamme kasvuympäristön vai onko siihen aika tehdä muutoksia.
Millainen perheympäristö voi olla?
Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että positiivinen perheympäristö edistää perheenjäsenten hyvinvointia ja kehitystä ihmisinä. Sitä vastoin negatiivinen perheympäristö aiheuttaa pahoinvointia ja kärsimystä tai rajoittaa perheenjäsenten toimintakykyä. Kaikille ei kuitenkaan ole mitään yhtä sopivaa mallia.
On koteja, joissa on paljon naurua, hälinää ja yhteistä aikaa perheen ja ystävien kesken. Kaikki tämä voi olla lapsille erittäin myönteistä ja stimuloivaa.
Toisissa perheissä taas vallitsee hiljainen ja rento ilmapiiri, jossa harrastukset kuten taide tai kirjojen lukeminen ovat keskiössä ja joka edistää perheenjäsenten itsetutkiskelua. Tämäkin voi olla lapsille hyödyllistä.
On myös hyvä pitää mielessä, että muukin kuin huutaminen, lyöminen ja tappelu voi luoda negatiivisen perheympäristön. Perheet, joissa jäsenten keskuudessa vallitsee hiljaisuus ja välinpitämättömyys, voivat olla yhtä haitallisia kaikille osapuolille.
Jos lapset kasvavat ympäristössä, jossa vanhemmat eivät puhu toisilleen tai ehdi viettää aikaa lastensa kanssa, heille ilmaantuu puutteita tunnetasolla.
Mitkä seikat perheympäristöön siis vaikuttavat? Ne tulevat tässä:
Vuorovaikutus perheenjäsenten välillä
Ratkaisevaa on se, miten perheenjäsenet suhtautuvat toisiinsa.
Miten he puhuvat toisilleen? Miten he kohtelevat toisiaan? Millä äänensävyllä ja sanoilla he keskustelevat? Viettävätkö he aikaa yhdessä ja ylläpitävätkö he sujuvaa kommunikaatiota ja henkisesti läheistä suhdetta? Emmekä puhu tässä vain vanhempien ja lasten välisestä suhteesta, vaan myös parisuhteen dynamiikasta ja sisarussuhteista.
Vastuut ja roolit
Jotta perhe olisi toimiva, on tärkeää, että roolit ovat tarkkaan määriteltyjä ja sopivia. Siksi vanhempien on määräysvaltaa käyttäessään otettava huomioon lastensa mielipiteet, tarpeet ja näkemykset.
Lisäksi jokaisen tulee osallistua kotitöihin ja saada omat askareensa. Jos vanhemmat ovat liian autoritaarisia, sallivia tai piittaamattomia, kodin ilmapiiri huononee merkittävästi.
Mielialat
Ei ole epäilystäkään siitä, että kaikkien perheenjäsenten mieliala vaikuttaa jossain määrin kodin ilmapiiriin.
Jos vanhemmat tai lapset ovat jatkuvasti turhautuneita, stressaantuneita tai tyytymättömiä, perheen ilmapiiri muuttuu kireäksi ja epämiellyttäväksi. Jos perhe taas on tottunut pitämään yllä myönteistä ja joustavaa asennetta, kaikki jäsenet tuntevat kiitollisuutta ja tyytyväisyyttä elämään kohtaan.
Arvot ja prioriteetit
Arvot ovat suuntaviivoja, jotka ohjaavat perheenjäsenten päivittäistä käyttäytymistä ja ovat osoituksena heidän prioriteeteistaan. Niissä kodeissa, joissa arvostetaan rakkautta, kunnioitusta, myötätuntoa ja suvaitsevaisuutta , on miellyttävämpi ja harmonisempi ilmapiiri.
Miten perheympäristö vaikuttaa lapsiin?
Yllä olevat näkökohdat ovat lasten opas, johon he pääsevät käsiksi päivittäin rakentaessaan maailmankuvaansa. He ammentavat jokaisesta yhdessä vietetystä hetkestä muiden perheenjäsenten ajatuksia, asenteita ja uskomuksia, joita he sitten myöhemmin elämässään jäljittelevät.
Mutta aivan erityisesti perheympäristö vaikuttaa seuraaviin asioihin:
- Se opettaa välillisesti arvoja.
- Se mahdollistaa tai estää tunneälyn kehittymisen riippuen siitä, kuinka muut perheessä hallitsevat tunteitaan.
- Se ehkäisee lasten käytösongelmia.
- Se tarjoaa mahdollisuuden sosiaalisten taitojen hankkimiseen ja parantamiseen. Lapsi omaksuu nämä taidot olemalla vuorovaikutuksessa perheensä kanssa ja tarkkailemalla muiden suhtautumista toisiinsa, ja soveltaa niitä sitten käytäntöön.
- Se mahdollistaa identiteetin ja itsetunnon rakentamisen. Perheessä saamansa kohtelun pohjalta lapsi muodostaa enemmän tai vähemmän positiivisen minäkuvan.
- Se vaikuttaa lapsen mielialaan. Vääränlainen perheympäristö voi tehdä lapsesta alttiimman masennukselle.
- Se muokkaa lapsen odotuksia maailmasta.
Turvallinen ja miellyttävä perheympäristö on viime kädessä paras lahja, jonka voimme lapsillemme tarjota. Kasvu rakkauden- ja nauruntäyteisessä ilmapiirissä, jossa lapset pääsevät todistamaan terveiden ja onnellisten ihmisten välistä kunnioittavaa suhdetta, on paras pohja heidän tulevaisuudelleen. Pidä siis huolta kodin ilmapiiristä, sillä lapset altistuvat sille päivittäin.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Cantón, J., & Cortés, R. (2000). Ambiente familiar y dificultades de adaptación de los hijos. Suma Psicológica, 7(1), 33-49. Disponible en: http://publicaciones.konradlorenz.edu.co/index.php/sumapsi/article/view/205
- Villatoro, J. A., Andrade, P., Fleiz, C., Medina-Mora, M. E., Reyes, I., & Rivera, E. (1997). La relación padres-hijos: una escala para evaluar el ambiente familiar de los adolescentes. Salud mental, 20(2), 21-27. Disponible en: http://www.revistasaludmental.mx/index.php/salud_mental/article/view/647/646
- Salazar, Y., Veytia, M., Márquez, O., & Huitrón, G. (2013). Relación entre satisfacción con el ambiente familiar y depresión en adolescentes. Psicología y salud, 23(1), 141-148. Disponible en: https://psicologiaysalud.uv.mx/index.php/psicysalud/article/view/524