Miksi arvojen opettaminen koulussa on tärkeää?
Arvojen opettaminen koulussa on hyvin tärkeää lapsen kokonaisvaltaisen kasvatuksen kannalta. Vanhempien lisäksi myös koulun on tärkeää opettaa lapselle arvoja. Lapsen tulee oppia hyviä arvoja ja periaatteita, jotta hänestä kasvaa kunnioittava yhteiskunnan jäsen.
Arvot käsitteenä
Arvot liittyvät meidän omiin kokemuksiimme. Arvot voivat muokata mieltämme, käyttäytymistämme, ajatuksiamme ja tunteitamme. Arvot ovat osa henkilön omaa tahtoa. Ne voivat lisäksi muokata tapaa, jolla ihminen elää ja kokee elämänsä.
On olemassa kahdenlaisia arvoja: yksilöllisiä sekä toisten ihmisten kanssa jaettuja arvoja. Esimerkiksi yhteiskunnassa jaetut yhteiset arvot voivat luoda käyttäytymistä ja toimintaa, jotka voivat muuttaa yhteisöä. Arvot voidaan jakaa edelleen eettisiin tai moraalisiin arvoihin.
Jotkut arvot ovat universaaleja, kuten kunnioitus, suvaitsevaisuus, ystävällisyys, rauha, yhteishenki, vapaus, rehellisyys ja eheys. Nämä voidaan nähdä eräänlaisina sääntöinä, jotka säätelevät ihmisten käyttäytymistä.
Moraaliset arvot ovat osa yhteiskuntaa; ne voivat olla kulttuurisia, uskonnollisia tai yleisiä. Moraaliset arvot auttavat ihmistä erottamaan oikean ja väärän toisistaan. Nämä arvot kulkeutuvat sukupolvilta toisille.
Miksi arvojen opettaminen koulussa on tärkeää?
Arvojen opettaminen koulussa on tärkeää, koska:
- Ne auttavat lasta järjestämään elämäänsä.
- Ne kannustavat tekemään hyviä päätöksiä ja kunnioittamaan sääntöjä.
- Arvot ovat osa ihanteellista maailman järjestystä.
- Arvot ovat suhteellisia. Ne ovat riippuvaisia ajasta, paikasta ja yhteisöstä.
Lapsille opetettavia arvoja
Kansalaistaito ja moraalinen kasvatus
Kansalaistaito ja moraalinen kasvatus ovat yhteydessä sosiaalisiin järjestelmiin, joissa ne ilmenevät, sekä kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä siihen, millainen on hyvä yhteiskunnan jäsen.
Lapsen on tärkeintä oppia, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia heidän syntyperästään, sukupuolestaan tai ideologiastaan riippumatta, eikä ketään saa syrjiä. Lapsia tulee kannustaa osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Heidän kasvatuksensa tulisi pohjautua rauhaan konfliktien sijasta.
Sukupuolten tasa-arvoisuus ja yhtäläiset mahdollisuudet
Eroavaisuudet tulisi nähdä rikastuttavana todellisuutena, eikä syynä syrjiä muita. Tämä arvo keskittyy erilaisten seksuaalisten ja sukupuolisten identiteettien ymmärtämiseen, sekä siihen, kuinka erottaa biologisia eroavaisuuksia, niiden funktioita ja sukupuoliin liittyviä sosiaalisia rooleja.
Ympäristökasvatus
Ympäristökasvatuksen tavoitteena on saada ihmiset paremmin tietoisiksi ja herkimmiksi ympäristölle. Toisin sanoen se opettaa lapselle ympäristöstä huolehtimisen ja sen kunnioittamisen arvoa hänen jokapäiväisessä elämässään. Ympäristökasvatukseen liittyy sellaisten tapojen luomista, jotka auttavat vähentämään kulutusta, kierrättämään sekä uudelleen käyttämään jätettä. Myös vedestä ja energiasta huolehtiminen sekä niiden säästäminen on tärkeä aspekti.
Terveyskasvatus
WHO:n eli Maailman terveysjärjestön mukaan “terveys ei ole ainoastaan sairauden tai heikkouden puuttumista, vaan kokonaisvaltaista fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia”. Se on paljon enemmän kuin “olla terve”.
Terveyskasvatus edistää arvoja, kuten sairauksien ehkäisyä sekä terveellisten ja positiivisten tapojen omaksumista, kuten hyvin syöminen ja liikkuminen.
Seksuaalikasvatus
Seksuaalikasvatuksella tarkoitetaan seksuaalisuuden tiedollisten, tunteisiin liittyvien, sosiaalisten, vuorovaikutukseen liittyvien ja fyysisten näkökohtien oppimista. Kokonaisvaltainen seksuaalikasvatus perustuu Maailman terveysjärjestön suosituksiin, jossa annetaan ikätasoiset suositukset 0-6-vuotiaille lapsille.
Kokonaisvaltainen seksuaalikasvatus kattaa enemmän kuin vain yhteiskunnalliset ja biologiset arvot, ja siihen liittyy paljon muutakin kuin vain lisääntymisaspekti ja seksuaalisuuteen liittyvät henkiset prosessit, sosiaaliset vihjeet ja sukupuoliroolit. Lapsen kasvaessa seksuaalikasvatuksen tulee opettaa myös vastuullisista seksuaalisista käytänteistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.
Tieturvallisuuskasvatus
Jokaisen henkeä tulee kunnioittaa, joten koulujen tulee opettaa lapsille toisista huolehtimista sekä toisten kunnioittamista. Tieturvallisuuskasvatus opettaa lapsia liikennesäännöistä sekä kannustaa järkevään auton ja julkisten kulkuvälineiden käyttöön.
Kuluttajakasvatus
Tässä on kyse kestävien ja tiedostavien tapojen omaksumisesta. Kuluttajakasvatus edistää myös hyvien ja järkevien päätösten tekemistä, mitä tulee tuotteiden ja palveluiden ostamiseen ja kuluttamiseen. Se esimerkiksi opettaa ihmisiä valitsemaan sellaisia tuotteita, joilla on vähemmän vaikutusta maapalloon. Koulujen on tärkeää opettaa lapsille tuotteista, joita he käyttävät sekä levittää tietoa kaupankäynnistä ja reilusta kaupasta.
Yrittäjyys
Tässä on kyse motivaatiosta ja kyvystä perustaa yritys. Yrittäjyyteen painottuvat oppitunnit auttavat lasta tunnistamaan omia mahdollisuuksiaan sekä keinoja tavoitella niitä. Tämä arvo edistää tervettä kilpailullisuutta, jotta innovatiiviset ideat kehittyisivät, sekä opettavat lasta olemaan luova, joustava ja intuitiivinen.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Delgado, J. (2017, septiembre 5). Los 7 valores más importantes que deben aprender los niños. Recuperado 2 de enero de 2022, de Etapa Infantil website: https://www.etapainfantil.com/valores-importantes-aprender-ninos
- Grün, A. (2019). De la felicidad en las pequeñas cosas. Editorial Kairós.
- Tuts, M. y Martínez, L. (2007). Educación en valores y ciudadanía. Propuestas técnicas y didácticas para la formación integral. Editorial Catarata. Madrid.
- Tuvilla Rayos, J. (n.d.). La educación en valores y la LOMCE. Recuperado de https://josetuvillarayo.es/files/06_LOMCE_Valores_-definitivo.pdf
- Revista de educación no extraordinario 2011. Educación, valores y democracia. (s. f.). Ministerio de Educación.
