5 keinoa edistää lapsen tunneälyä
Kyvyttömyys liikuttua, tuntea olonsa mukavaksi ja hallita omia tunteitaan on emotionaalista estyneisyyttä. Se viittaa jopa aivan perustavanlaatuisten emotionaalisten taitojen puutteeseen. Voimme kaikki olla jossain mielessä emotionaalisesti estyneitä, mutta on vanhempien vastuulla kehittää lapsen tunneälyä, jotta emotionaalista estyneisyyttä ei ilmenisi lapsen ollessa aikuinen. Lapsen tunneälyä voidaan kehittää keskittämällä huomio perustavanlaatuisiin tunteisiin.
Miten emotionaalinen estyneisyys ilmenee?
Tunneälykkyyttä ei voida oppia koulun penkillä. Tämä on taito, jota lapsi alkaa opetella heti syntymästään lähtien suhteessaan ympäristöönsä ja läheisiin ihmisiinsä. Tunneäly kehittyy, kun sitä harjoitetaan usein. Se auttaa lasta olemaan empaattisempi ja seurallisempi sekä itsevarmempi, mikä tekee hänestä onnellisemman pitkällä aikavälillä.
Puuttuva tunneäly voi ilmetä esimerkiksi seuraavin tavoin:
- Poliittinen, urheiluun liittyvä, ideologinen, uskonnollinen tai seksuaalinen fanaattisuus, joka liittyy usein separatismiin, patriotismiin tai rasismiin.
- Halu olla aina oikeassa.
- Itsevaltainen asenne, joka ei tule ilmi ainoastaan poliittisesti, vaan myös muissa konteksteissa.
- Ei siedä kritiikkiä ja on joustamaton.
- Pidättyväinen ja sensuroi itseään.
- Toistuva stressi.
- Fyysinen, psykologinen ja emotionaalinen alistuminen.
- Erilaiset riippuvuudet (työ, pelit, alkoholi, huumeet, ruoka, seksi).
- Pessimismi.
- Väkivalta.
- Uhriutuneisuus.
- Monenlaiset krooniset sairaudet.
5 keinoa edistää lapsen tunneälyä
Jotta lapsi oppisi ymmärtämään omia tunteitaan, on vanhempien tärkeää tietää, kuinka käsitellä niitä.
On peruselementtejä, joita tulisi huomioida, ja tämä onnistuu, vaikka vanhemmilla ei olisikaan aiempaa tietoa aiheesta, sillä sosiaaliset suhteet auttavat meitä sopeutumaan.
Seuraavat keinot ovat välttämättömiä, jotta pystymme olemaan tietoisia omista tunteistamme.
- Tunnista tunteesi. Tunnista, mitä tunnet. Joskus saatamme tuntea jotain, jota emme osaa tunnistaa tai ymmärtää. On tärkeää olla tietoinen siitä, että tällaisia tunteita on olemassa.
- Hyväksy tunteesi. On helppoa kieltää joitakin tunteita, olivat ne sitten millaisia tahansa. On kuitenkin tärkeää myöntää itselleen, mitä tunteita tuntee. Jotkut tunteet saattavat meistä tuntua häpeällisiltä, mutta ne pitää kuitenkin kohdata.
- Hallitse tunteesi. Tunteita on mahdollista havannoida ja sitten päättää, mitä tunteillensa tekee. Anna itsellesi aikaa ja tunteiden tasoittua, kun sen aika on.
- Ilmaise itseäsi vapaasti. Kun olet päätöksesi tehnyt, suo itsellesi vapaus ilmaista tunnettasi niin kuin itse haluat.
- Luo itse omat tunteesi. Tunteiden luominen itse on mahdollista. Tämä helpottaa elämää, niin henkilökohtaisesti kuin myös ihmissuhteita. Muista kuitenkin, että se vaikuttaa myös muihin ihmisiin, niin negatiivisesti kuin positiivisestikin.
Auta lasta kehittämään tunneälyään
Kuten jo mainitsimme, tämä taito ei ole sellaista, jonka voi oppia koulussa. Emotionaaliset taidot kehittyvät jokapäiviäisissä kokemuksissa. Määrääviä tekijöitä tässä prosessissa on ympäristö ja oma perhe.
Lasta voi auttaa kehittymään tässä prosessissa seuraavia suosituksia noudattaen.
Yhteys vauvaan
Tavalla, jolla vanhemmat puhuttelevat lastaan, on suuri merkitys. Tämä vuorovaikutus muodostaa yhteyksiä lapsen aivoihin, joista muodostuu miellekartta. Voit esimerkiksi katsella vauvaasi, puhua hänelle ja reagoida hänen osoittamiin tunteisiin. Emotionaalinen älykkyys kehittyy jo lapsen ollessa äidin kohdussa.
Lapsen kuunteleminen
Esimerkin avulla oppiminen on yksi tärkeimmistä keinoista kehittää lapsen tunneälykkyyttä. Toisin sanoen, lapsi kohtelee muita niin kuin häntä on kohdeltu. Jos vanhemmat ovat hyväntuulisia, huolehtivaisia ja kunnioittavia, myös lapsi oppii toimimaan vanhempien antaman esimerkin mukaisesti. Lapsen aktiivinen kuunteleminen on hyvin tärkeää, jotta lapsesta tuntuu, että hänestä pidetään huolta.
Lapsen on tärkeää osata nimetä ja tunnistaa omia tunteitaan jo varhaisesta iästä lähtien. Lapsen tulisi saada ilmaista tunteitaan vapaasti, ilman pelkoa siitä, että niitä ei hyväksyttäisi.
Vihan, surun ja ilon tunteet ovat kaikki samanarvoisia. Voit hyödyntää pelejä tai kirjoja kehittämään lapsen monimutkaisempia emootioita, kuten turhautumista.
Tapa, jolla lapsi ilmaisee tunteitaan
On täysin normaalia, että pieni lapsi ei vielä ymmärrä, mitä hän tuntee ja kuinka reagoida asioihin. Tämän takia itku ja kiukkukohtaukset ovat yleisiä. Lapselle tulee kertoa, että mitään ei tapahdu itkun tai pelon johdosta. Lapsen tulee olla tietoinen, että on olemassa positiivisia ja negatiivisia tunteita, ja että ne kaikki kuuluvat elämään. Älä koskaan pilkkaa lapsen kokemia tunteita.
Fyysinen kontakti
Tunneälykkyys kehittyy myös fyysisen kontaktin välityksellä. Silitykset, halaukset ja suukot ovat välttämättömiä lapselle. Läheisyys saa lapsen tuntemaan olonsa itsevarmemmaksi, joka luo lapselle myös hyvinvointia.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Álvarez, M., Bisquerra, R., Fita, E., Martínez, F., & Pérez, N. (2000). Evaluación de programas de educación emocional. Revista de investigación educativa, 18(2), 587-599. https://revistas.um.es/rie/article/view/121241
- Palomar, A. Alfabetización emocional. http://padron.entretemas.com.ve/cursos/Epistem/Libros/ZNET_ciencia.pdf
- Valera, E. Analfabetas emocionales. http://www.peu.buap.mx/web/fes/18%20FES%20Ano%204%20No%2018/06%20Eliana_Valera_PEU.pdf
- Goleman Daniel (2007). La inteligencia emocional. (45a represión). México, D.F.: Vergara.