Kuinka hoitaa haavaumia vauvan suussa?
Vauvan suussa olevien haavaumien aiheuttama epämukavuus herättää vanhemmissa usein huolta. Tässä artikkelissa kerromme, miltä haavaumat näyttävät, miksi niitä ilmaantuu ja miten parantaa vauvan oloa.
Miltä vauvan suussa olevat haavaumat näyttävät?
Suun haavaumat ovat pieniä tulehduksellisia ja kivuliaita leesioita limakalvoilla. Ne ovat varsin yleisiä lapsuudessa ja voivat johtua eri syistä.
Kun puhumme haavaumista, tarkoitamme todellisuudessa aftoja. Myös virus- ja bakteeri-infektioiden aiheuttamia muutoksia kutsutaan usein haavaumiksi.
Aftat näkyvät suussa valkoisina tai kellertävinä täplinä, joissa on punertava reuna. Ne voivat olla erikokoisia ja esiintyä yksittäin tai rykelmissä.
Aftoja voi esiintyä kaikkialla suun limakalvolla, mutta yleisimmät kohdat ovat poskien sisäpinnat, ikenien yläpuoli ja kielen alapinta. Yksi ero virusperäisiin haavaumiin on se, että jälkimmäiset sijaitsevat huulissa ja kitalaessa.
Suun haavaumista kärsivät lapset ovat usein ärtyisiä, heillä on pahanhajuinen hengitys, ja heidän on vaikea syödä ja saada nukutuksi. Joissakin tapauksissa lapsella voi olla kuumetta ja turvonneita imusolmukkeita kaulalla.
Haavaumat katoavat yleensä itsestään 1–2 viikon kuluessa. On kuitenkin aina suositeltavaa kääntyä hammaslääkärin puoleen niiden syyn selvittämiseksi ja asianmukaisten hoito-ohjeiden saamiseksi.
Syitä haavaumiin vauvan suussa
Kuten jo mainittiin, haavaumiksi voidaan kutsua monia kivuliaita suun limakalvomuutoksia. Tässä yleisimmät suun haavaumien aiheuttajat.
Infektiot
Virusinfektiot ovat yleisin suun haavaumien syy vauvoilla. Myös eräät bakteeri- ja sieni-infektiot voivat aiheuttaa niitä.
Kaikista haavaumia aiheuttavista viruksista herpes simplex -suku on yleisin. Se voi aiheuttaa seuraavia ongelmia:
- Herpangiina: Sairaus, joka ilmenee useina kivuliaina haavaumina suulaessa, huulissa ja poskissa. Lisäksi se voi aiheuttaa lapsille kuumetta ja voimakasta ärtyisyyttä. Se on erittäin tarttuva tauti, joka paranee itsestään yleensä viikon kuluessa.
- Herpeettinen gingivostomaatti: Tämä tauti ilmenee nestetäytteisinä rakkuloina suun limakalvolla. Joskus ne repeävät ja jättävät jälkeensä verta vuotavia haavaumia. Niiden yhteydessä esiintyy kuumetta, turvonneita imusolmukkeita, kurkkukipua ja nielemisvaikeuksia. Yleensä tästä sairaudesta kärsivät vauvat näyttävät ärtyisiltä ja kipeiltä, he eivät suostu syömään, eivät saa kunnolla nukutuksi ja itkevät paljon.
Myös Candida albicans -hiivasienen aiheuttamat infektiot voivat näyttää haavaumilta vauvan suussa. Tässä tapauksessa ne näyttävät kuitenkin valkoisilta, punertavapohjaisilta läiskiltä, jotka sijaitsevat suupielissä, kitalaessa ja kielessä.
Tapaturmat
Pureskelun, hampaiden harjauksen tai leikkimisen yhteydessä suun limakalvolle voi syntyä vaurioita, jotka näyttävät kivuliailta haavaumilta.
Muita syitä vauvan suun haavaumiin
Suun haavaumat ilmaantuvat usein ilman selkeää syytä. Joskus ne voivat liittyä joihinkin seuraavista tekijöistä:
- Stressi tai ahdistus
- Ruoka- tai lääkeaineallergiat
- Systeemiset sairaudet
- Raudan, B12-vitamiinin tai foolihapon puute
Haavaumien syyn selvittäminen auttaa ratkaisemaan alla piilevän ongelman ja lievittämään vaivaa. Lisäksi se auttaa ehkäisemään ongelman toistumista tulevaisuudessa.
Vauvan suun haavaumien hoito
Useimmiten haavaumat häviävät itsestään 7–10 päivän kuluessa, joten parantavia hoitoja ei yleensä tarvita.
Oireet voivat kuitenkin olla erittäin ärsyttäviä ja häiritsevät tiettyjä perustoimintoja, kuten syömistä ja nukkumista. Tästä syystä saatetaan tarvita tulehduskipulääkkeitä tai särkylääkkeitä lapsen epämukavuuden lievittämiseksi, varsinkin kun haavaumiin liittyy kuumetta.
Jos haavaumat johtuvat bakteereista tai sienistä, saatetaan tarvita antibiootteja tai sienilääkkeitä. Tämä on kuitenkin lääkärin päätös, eikä lasta saa koskaan lääkitä itse.
Näistä syistä, kun vauvan suuhun ilmestyy haavaumia, on tärkeää kääntyä hammaslääkärin tai lastenlääkärin puoleen syyn selvittämiseksi ja lapsen hoitamiseksi.
Kuinka rauhoittaa vauvaa, kun hänellä on haavauma suussa?
Kuten jo todettiin, suun haavaumat paranevat useimmiten itsestään. Voit kuitenkin helpottaa lapsen oloa seuraavilla keinoilla:
- Pelkistetty ruokavalio ja kylmät ruoat: Mausteiset, happamat tai erittäin kuumat ruoat sekä sitrushedelmät pahentavat kipua, minkä vuoksi niitä kannattaa välttää. Sama koskee paljon pureskelua vaativia ruokia. Lapselle kannattaa antaa syötäväksi jotain kylmää ja pehmeää.
- Varmista riittävä nesteytys: Vauva saattaa kieltäytyä syömästä, sillä kipu voi viedä ruokahalun. Tarjoa hänelle runsaasti nesteitä kuivumisen ehkäisemiseksi. Kokeile kuppeja tai lusikoita, jos rinta ei kelpaa.
- Vältä paikallisia kipulääkkeitä: On olemassa paikalliseen käyttöön tarkoitettuja lääkkeitä, jotka vähentävät haavaumien aiheuttamaa kipua, vaikka niiden käyttöä ei suositellakaan lapsille. Niitä tulee käyttää vain terveydenhuollon ammattilaisen suosituksesta.
- Käytä kotikonsteja varoen: Kivun lievittämiseen on eräitä luonnollisia vaihtoehtoja, kuten suolavesi, jää ja ruokasooda. Niitä tulee kuitenkin käyttää varoen ja vastuullisesti vauvan suun hoidossa.
Milloin lääkäriin?
Jos vauvan suussa on useita haavaumia (4–5 kappaletta), ne kestävät yli 2 viikkoa tai niitä ilmaantuu muihin kehonosiin (kuten silmäluomiin tai sukupuolielimiin), on tärkeää viedä lapsi lääkäriin.
Lääkärin puoleen tulee kääntyä myös silloin, jos lapsella on kuumetta (yli 38 °C), hän ei juo tarpeeksi nesteitä tai hänen yleisvointinsa heikkenee.
Auta lasta
Haavaumien ilmaantuminen suuhun on lapselle epämiellyttävä ja vanhemmille erittäin hermoja raastava tilanne. Tarvitset paljon kärsivällisyyttä niin kauan kuin vaiva kestää.
Yleensä haavaumat häviävät itsestään ajan myötä, eikä niistä yleensä seuraa mitään ongelmia. Vauva tarvitsee kuitenkin lääkärin apua ja sinun hellää hoitoasi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Alvarez Herrera, B. A. (2019). Prevalencia de lesiones orales de tejidos blandos en niños de 5 a 10 años (Bachelor’s thesis, Universidad de Guayaquil. Facultad Piloto de Odontología).
- Carpio, E. (2010). Tratamiento de la estomatitis a osa recidivante. Piel (Barc., Ed. impr.), 25(8), 463-469.
- Gutiérrez, R., & Albarrán, R. (2020). Uso de plantas medicinales como terapia coadyuvante en el tratamiento periodontal. Revista Odontología de Los Andes, 15(1), 102-105.
- Funes, J. A. R. (2010). Remedios caseros para acné, abscesos y aftas. Revista Vinculando.
- Parent, D., & Vaillant, L. (2008). Aftas, aftosis, enfermedad de Behçet. EMC-Dermatología, 42(2), 1-20.
- Córdoba, M. B. (2018). Aftas recurrentes en niños y adolescentes. Revista Sociedad de Odontología. La Plata, 19-22.
- Ybarra, P. M., Homeópata, D. M., & Vitalis, A. F. M. H. ESTOMATITIS y AFTAS: Actualización Clínica y Revisión de Rúbricas Repertoriales.
- Franco, J. F. (2011). Patología bucal. Pediatría Integral, 15(1), 33.
- Zurro, A. M., Pérez, J. F. C., & Badia, J. G. (Eds.). (2019). Atención primaria. Problemas de salud en la consulta de medicina de familia. Elsevier Health Sciences.
