Syanoosi eli sinertävä iho: oireet ja hoito
Syanoosi tarkoittaa ihon sinerrystä, ja se liittyy yleensä veren hapenpuutteeseen. Yksi ensimmäisistä syanoosin merkeistä on se, että vauvan huulet ja sormet muuttuvat sinisiksi.
Äkillisesti ilmaantuessaan syanoosin yhteydessä voi esiintyä myös hengitysvaikeuksia ja muita alla mainittuja oireita.
Syanoosi eli ihon sinerrys: oireet
Yleensä tästä sairaudesta kärsivät vauvat eivät liho kunnolla, ja heidän painonsa voi olla alhainen syntymästä asti. Lisäksi he saattavat väsyä nopeasti syöttämisen aikana.
Jos huomaat vauvasi sormien, huulten tai jalkojen sinertävän, kiinnitä tarkoin huomiota siihen, esiintyykö vauvalla myös seuraavia oireita:
- Hän ärtyy helposti.
- Hän on alipainoinen eikä saa kunnolla lisää painoa.
- Hän ei ole erityisen aktiivinen.
- Vauvan sieraimet kuumottavat hengitysvaikeuksien vuoksi.
- Vauvan hengityksessä on poikkeavia ääniä.
- Vauvalla on jatkuvasti hengitystieinfektioita.
- Sormien viimeinen nivel on paksuuntunut.
Syanoosin eri muodot
On tärkeää huomioida, että syanoosia on useaa muotoa ja ne kaikki johtuvat eri syistä. Siksi tarvitaan tarkempia tutkimuksia, jotta tiedetään minkä tyyppisestä syanoosista on kyse ja miten sitä tulisi hoitaa. Tässä mahdollisia syanoosin syitä.
Sentraalinen syanoosi
Tällainen syanoosi tunnetaan myös nimellä akrosyanoosi. Tässä tapauksessa sinerrystä esiintyy pääasiassa huulten alueella. Sitä voi esiintyä myös sormissa ja varpaissa.
Se johtuu sydämen tai keuhkojen sairauksista tai epänormaaleista hemoglobiinimuodoista, kuten methemoglobiinista tai sulfhemoglobiinista.
Muita syitä
- Vauriot synnytyksen aikana.
- Hengitysvaikeusoireyhtymä.
- Keuhkopöhö.
- Palleatyrä.
- Ylempien hengitysteiden tukos.
Ohimenevä syanoosi
Jos lapsella on tällainen syanoosi, hänen kätensä ja jalkansa sinertävät, erityisesti kylmässä. Syynä on kylmän aiheuttama verisuonten supistuminen.
Tämä on erittäin yleistä vastasyntyneillä ja voi kestää useita päiviä.
Perifeerinen syanoosi
Tällainen syanoosi vaikuttaa pääasiassa raajoihin, kun niiden paikallinen verenkierto heikkenee. Tällöin vauvan kädet ja jalat sinertävät ja tuntuvat myös kylmiltä kosketettaessa.
Perifeerinen syanoosi voi ilmaantua myös silloin, kun valtimoveren happitaso on poikkeava. Syynä voi olla keuhkosairaus tai sydänvika.
Muita syitä
- Sydän pumppaa verta heikommin.
- Sairaudet kuten tromboosi tai embolia (veritulppien esiintyminen).
- Verisuonten supistuminen raajoissa.
Kun hapetonta hemoglobiinia on 4-6 g dl, voidaan havaita mahdollinen syanoosi.
Hoito
Hoito riippuu syanoosin muodosta ja vaihtelee siksi tapauskohtaisesti. Tässä on joitakin mahdollisia toimenpiteitä.
- Jos vauvalla on kylmäaltistuksesta johtuva syanoosi (ohimenevä syanoosi), on erittäin tärkeää saada hänet nopeasti lämpimäksi käyttämällä lämmitystä tai peittoja.
- Jos syanoosi johtuu synnynnäisistä sydänvioista, saatetaan tarvita leikkausta.
- Syanoosia saatetaan hoitaa hengityskoneen avulla.
- Joissakin tapauksissa syanoosia voidaan hoitaa myös tiputuksella.
- Jos lapsen syanoosin syynä on suurten suonten transpositio (TGA) syntyessä, hänelle saatetaan antaa prostaglandiinipistos.
Mitä tutkimuksia lääkäri tekee, kun potilaalla ilmenee syanoosia?
Jos lääkäri epäilee sairautta, tarvitaan erilaisia tutkimuksia syanoosin syyn ja muodon selvittämiseksi. Näitä voivat olla:
- Rintakehän röntgenkuvaus.
- Sydämen katetrointi.
- Happisaturaation tarkkailu.
- Verikokeet.
Vanhempien tulisi aina kiinnittää huomiota vauvan ihon väriin. Jos se alkaa missään vaiheessa sinertää, on otettava välittömästi yhteyttä lääkäriin. Vaikka tähän ongelmaan voi liittyä useita oireita, ihon sinerrys on yleensä selvin ja varmin merkki syanoosista.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Medlineplus. (2021). Coloración azul en la piel. Consultado el 28 de enero de 2022. https://medlineplus.gov/spanish/ency/article/003215.htm.
- Herranz M, Clerigue N. (2003). Poisoning in children. Methaemoglobi- naemia. An Sist Sanit Navar. 26 (Suppl. 1): 209-23.
- Kyavar, M., & Sadeghpour, A. (2014). Cyanosis. In Comprehensive Approach to Adult Congenital Heart Disease.
- Sánchez, M. P., Del Moral, C. R., Rodríguez, C. S., Casso, S. J., & De Guevara, M. P. V. (2008). Crisis aguda de cianosis en un lactante. Boletín de Pediatría, 48, 124-127. https://www.sccalp.org/documents/0000/0050/BolPediatr2008_48_124-127.pdf.
- Dezube R. (2021). Cianosis. Manual MSD. Consultado el 12 de febrero de 2023. https://www.msdmanuals.com/es/hogar/trastornos-del-pulm%C3%B3n-y-las-v%C3%ADas-respiratorias/s%C3%ADntomas-de-los-trastornos-pulmonares/cianosis.
- Fundación Española del Corazón. (S.F.) Transposición de grandes vasos. Consultado el 12 de febrero de 2023. https://fundaciondelcorazon.com/informacion-para-pacientes/enfermedades-cardiovasculares/transposicion-de-grandes-vasos.html.
- Instituto Nacional del Cáncer. (S.F.). Metahemoglobinemia. Consultado el 12 de febrero de 2023. https://www.cancer.gov/espanol/publicaciones/diccionarios/diccionario-cancer/def/metahemoglobinemia.
- MedlinePlus. (2021). Fenómeno de Raynaud. Consultado el 12 de febrero de 2023. https://medlineplus.gov/spanish/ency/article/000412.htm.