Miksi äidin ja tyttären välinen side on niin vahva?
The Journal of Neuroscience -lehdessä vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan on olemassa todisteita, jotka yhdistävät tiettyjen aivorakenteiden kehittymisen äidin ja tyttären väliseen siteeseen. On myös kiehtovaa tietää, että tämä ilmiö välittyy sukupolvelta toiselle äidin sukulinjassa.
Voisiko olla, että luonto loi tästä tunneyhteydestä aivan erityisen samaa verta olevien naisten välillä? Lue lisää!
Äidin ja tyttären välinen side
Kyseisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää naisten vaikutusta tiettyjen aivorakenteiden kehittymiseen lastensa aivoissa. Erityisesti sitä, oliko psyykkisten sairauksien periytymisestä naisten keskuudessa fyysisiä todisteita, kuten aiemmat tutkimukset olivat vihjanneet.
On kuitenkin tärkeää korostaa joitakin seikkoja näiden tutkimusten tulkinnasta:
- Tuloksia ei voi yleistää kaikkiin tapauksiin, koska ne kuvastavat havaintoja tietyissä populaatioissa ja olosuhteissa.
- Vaikka isä tai äiti saattaakin siirtää lapselleen tietyn taipumuksen sairastua johonkin sairauteen, tämä ei tarkoita, että sairaus lopulta ilmenisi. Geneettisten tekijöiden lisäksi ympäristöllä on merkittävä rooli.
Tutkimuksessa analysoitiin 35:ä tervettä perhettä ja arvioitiin aivojen kortikolimbisessä verkossa olevan harmaan aineen määrää, jolla on vahva yhteys tunteiden säätelyyn.
Sen sisällä on kaksi tärkeää rakennetta: mantelitumake ja hippokampus. Molemmat liittyvät tunnereaktioihin, ja toisen toimintahäiriö voi johtaa tiettyihin mielialahäiriöihin, kuten masennukseen, ahdistukseen tai pelkoon.
Tuloksia verrattaessa äiti-tytärparin limbisen järjestelmän harmaan aineen määrässä havaittiin enemmän samankaltaisuutta verrattuna muihin pareihin (äiti ja poika, isä ja poika, isä ja tytär). Tämä voisi selittää sukupolvien väliset vaikutukset jälkeläisten tunteiden säätelyyn.
Saatat olla kiinnostunut tästäkin: 4 merkkiä siitä, että isä kärsii synnytyksen jälkeisestä masennuksesta
Hätiköityjä johtopäätöksiä ei pidä tehdä!
Selvennetäänpä nyt joitakin kysymyksiä siitä, mitä nämä tulokset tarkoittavat:
- Onko äidin ja tyttären välinen side vahvempi kuin muut perheenjäsenien väliset siteet? Ei ole, koska monet tekijät vaikuttavat ihmissuhteisiin aivorakenteiden muodostumisen ohella.
- Tarkoittaako tämä sitä, että mielialahäiriöstä kärsivät äidit välittävät sen välttämättä tyttärilleen? Ei, koska kuten jo totesimme, ympäristötekijätkin vaikuttavat sairauksien puhkeamiseen.
Epigenetiikka on opettanut meille, että biologiset vaikutukset kulkevat käsi kädessä ympäristövaikutusten kanssa.
Jokainen side on ainutlaatuinen
Tärkeintä mietittäessä ihmisten välisiä siteitä on keskittyä niiden ainutlaatuisuuteen, sillä yleismaailmallisia sääntöjä ei ole olemassa eikä mitään kaavaa voi yleistää.
Suhteet rakentuvat ajan myötä, ja kahden ihmisen on jaettava monia yhteisiä hetkiä oppiakseen tuntemaan ja ymmärtämään toisiaan. Äidin ja tyttären välinen side ei ole poikkeus, ja sen vahvuus edellyttää kummankin osapuolen osallistumista.
Äidin ja tyttären välinen side: kiintymyssuhteen merkitys
Vanhempien ja lasten välisillä suhteilla on erittäin tärkeä kiintymysperusta.
Kiintymyssuhteen käsite on osa John Bowlbyn ehdottamaa teoriaa, joka väitti, että ihmisillä on taipumus luoda affektiivisia suhteita muihin ihmisiin hakiessaan läheisyyttä, turvaa ja hellyyttä.
Ensimmäisinä elinvuosina syntyvä kiintymyssuhde vaikuttaa lasten itsetunnon, turvallisuuden tunteen ja kokeilunhalun kehittymiseen.
Kiintymyssuhde antaa lapsille mahdollisuuden tuntea rakkautta ja turvaa ja edellyttää vanhemmilta herkkyyttä ja valmiutta vastata heidän tarpeisiinsa. Lisäksi se vaatii vanhempia viettämään aikaa ja olemaan vuorovaikutuksessa lastensa kanssa.
Jatka lukemista: Äiti, älä saa lastasi tuntemaan itseään taakaksi
Biologia ei ole kohtalo
Edellä mainitun tutkimuksen tulosten pohjalta on tärkeää nostaa esiin joitakin keskeisiä käsityksiä – erityisesti siksi, että kaikki mikä liittyy geneettisiin vaikutuksiin, johtaa usein syyllisyyden tunteeseen vanhemmissa.
Vaikka biologialla ehkä onkin tärkeä rooli tietyissä lasten piirteissä tai niiden puuttumisessa, se ei yksin määrää kaikkea.
Aivojen kehitykseen vaikuttaa myös ihmisen elinympäristö, ja tämä pitää paikkansa erityisesti varhaisessa iässä. Tästä johtuu se seikka, että tukiverkosto toimii suojaavana ja resilienssitekijänä niissä tapauksissa, joissa ihmisellä on tietty alttius mielialahäiriöihin.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Garrido-Rojas, Lusmenia (2006). Apego, emoción y regulación emocional. Implicaciones para lasalud. Revista Latinoamericana de Psicología, 38(3),493-507.[fecha de Consulta 8 de Septiembre de 2021]. ISSN: 0120-0534. Disponible en: https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=80538304
- Yamagata B, Murayama K, Black JM, Hancock R, Mimura M, Yang TT, Reiss AL, Hoeft F. Female-Specific Intergenerational Transmission Patterns of the Human Corticolimbic Circuitry. J Neurosci. 2016 Jan 27;36(4):1254-60. doi: 10.1523/JNEUROSCI.4974-14.2016. PMID: 26818513; PMCID: PMC4728726.
