Autismikirjon häiriön piirteet
Autismikirjon häiriöstä kärsivät lapset kehittyvät tunne- ja kognitiviisella tasolla eri tavalla kuin muut lapset. ASD:tä sairastavat lapset näkevät maailman eri tavalla, minkä vuoksi heidän käyttäytymisensä voi tuntua toisinaan hankalalta ja odottamattomalta. Olemme laatineet tämän artikkelin selittääksemme autismikirjon häiriön keskeiset piirteet.
Sinun on pidettävä mielessä, että mitä aiemmin häiriöön puututaan, sitä parempi ennuste on ja sitä todennäköisemmin hoidolla saadaan hyviä tuloksia. Ensin sinun on kuitenkin tiedettävä, mitä merkkejä etsiä ja miten tunnistaa autismikirjon häiriö.
“Autistit näkevät maailman eri valossa, tavoilla joita moni ei osaa kuvitellakaan.”
– Tina J Richardson –
Autismikirjon häiriön määritelmä
Ensimmäiset merkityksellisenä pidetyt kuvaukset siitä, mitä kutsutaan autismiskirjon häiriöksi, ovat peräisin Leo Kannerilta ja Hans Aspergerilta vuosina 1943 ja 1944.
Autismin kohdalla puhutaan kirjosta siksi, että häiriö ilmenee jatkumona, jossa tyypilliset oireet ilmenevät jokaisella yksilöllä eri tavoin. Seurauksena on se, että ASD:tä sairastavien ihmisten välillä on paljon vaihtelua.
Mielenterveyshäiriöiden diagnostisen ja tilastollisen käsikirjan (DSM-5) mukaan autismiskirjon häiriö on neurologinen kehityshäiriö, jolle on tunnusomaista seuraavat:
- Henkilöllä on merkittäviä vaikeuksia sosiaalisessa kanssakäymisessä ja kommunikaatiossa.
- Henkilön kiinnostuksenkohteet ovat rajalliset.
- Henkilön käytös on toistavaa ja kaavamaista.
Oireet ilmaantuvat yleensä varhaislapsuudessa, ja ne voivat rajoittaa ja vaikuttaa haitallisesti päivittäisiin toimiin. Joissakin tapauksissa oireet eivät kuitenkaan välttämättä ilmene kokonaisuudessaan tai ne jäävät huomaamatta ensimmäisinä elinvuosina. Näin ollen ne saatetaan selittää älyllisellä kehitysvammaisuudella tai kehityksen kokonaisvaltaisella viivästymisellä.
Autismikirjon häiriöstä kertovat varoitusmerkit
Filipek ja muut asiantuntijat ovat kuvailleet joukon autismikirjon häiriöstä kertovia varoitusmerkkejä, joihin vanhempien on hyvä kiinnittää huomiota havaitakseen häiriön varhaisessa vaiheessa. Joitakin merkkejä, jotka voidaan havaita helposti imeväisikäisillä ja pikkulapsilla, ovat seuraavat:
- Kuuden kuukauden iässä he eivät hymyile kunnolla eivätkä osoita tyytyväisyyttä.
- Yhdeksän kuukauden iässä he eivät ääntele, hymyile tai tee ilmeitä vastavuoroisesti.
- 1-vuotiaana he eivät jokeltele tai tee yksinkertaisia eleitä, kuten osoita, vilkuta jne.
- He eivät käytä yksinkertaisiakaan sanoja 16 kuukauden iässä.
- 2-vuotiaana he eivät lausu spontaanisti vähintään kahden sanan lauseita. He saattavat kylläkin käyttää ekolaliaa eli toistaa jonkun toisen lausumia sanoja tai fraaseja.
- Heillä on kielellisiä vaikeuksia ja vähänlaisesti sosiaalisia taitoja iästä riippumatta.
Autismikirjon häiriön piirteet
Sosiaalis-kommunikatiivinen ulottuvuus
Sosiaalis-kommunikatiivisella ulottuvuudella tarkoitetaan lapsen kielellistä kehitystä ja sosiaalisia taitoja. Kaikki autismidiagnoosin saaneet lapset tarvitsevat jossain määrin apua vuorovaikutuksessa, sillä heillä on vaikeuksia kanssakäymisessä muiden kanssa.
Joitakin ASD-lasten piirteitä tältä osin ovat:
- Ongelmat suullisessa kielitaidossa. Joillakin lapsilla on vaikeuksia oppia puhumaan, kun taas toiset eivät opi artikuloimaan sanoja. Tästä syystä monet autismikirjon häiriöstä kärsivät lapset opetetaan kommunikoimaan merkkien ja piktogrammien avulla.
- Puutteet mielen teorian kehityksessä. Tämä viittaa kykyyn ymmärtää toisten toiveita, aikeita ja uskomuksia. Siksi heidän on vaikea tulkita, selittää tai ymmärtää omaa tai muiden käyttäytymistä. Lisäksi heillä on ongelmia käytöksen ennakoimisessa ja hallitsemisessa.
- Ongelmat empatian osoittamisessa. He kykenevät tuntemaan samoja tunteita fyysisellä ja fysiologisella tasolla kuin muut ihmiset, mutta he eivät osaa ilmaista itseään ja toimia muiden kanssa. Tästä syystä ASD-lapsille on opetettava oikeat käyttäytymismallit, jotta he oppivat harkitsemaan ja reagoimaan tällaisissa tilanteissa. Tämä tarkoittaa, että heitä autetaan kehittämään empatiaa, mutta kognitiivisella tasolla.
Behavioraalinen ulottuvuus
Behavioraalinen ulottuvuus viittaa käyttäytymiseen ja toimintatapoihin. Autismikirjon häiriöstä kärsivillä lapsilla on tässä mielessä kaksi tyypillistä piirrettä:
- Vaikeus ymmärtää kulttuurisia normeja. Heidän on vaikea ymmärtää vakiintuneita sosiaalisia normeja. Tästä syystä heidän voi joskus olla vaikea omaksua tiettyjä käyttäytymismalleja, joita kulttuurissamme pidetään yleisesti soveliaina.
- Puutteet toiminnanohjauksessa. Heillä voi olla vaikeuksia tietyissä taidoissa, kuten suunnittelussa, järjestyksen ylläpitämisessä ja tiedon järjestämisessä. Heillä voi olla vaikeuksia myös itsesäätelyssä. Tämä taito auttaa ihmisiä hallitsemaan omaa käyttäytymistään ja estämään tunteiden negatiivista vaikutusta. Tätä taitoa tarvitaan myös keskittymiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen sekä monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen.
Seuraavat tekijät selittävät joitakin ASD-potilaiden käyttäytymismalleja:
- Tarve ympäristön samanlaisena pysymiseen ja vaatimus yhdenvertaisuudesta
- Rajalliset ja toistuvat käyttäytymismallit
- Vaikeudet hallita impulsseja
- Vaikeudet aloittaa jotakin uutta tai ryhtyä toimiin, jotka eivät ole osa rutiinia
- Ongelmat aistimodulaatiossa
- Stereotypiat
Interventio
Interventiossa on tärkeää keskittyä taitojen kehittämiseen. Tämä lisää ASD-lasten motivaatiota kiinnittää huomiota sosiaalisiin ärsykkeisiin ja kommunikaatioon. Kaikkia aiemmin mainittuja autismikirjon häiriössä ilmeneviä vaikeuksia täytyy työstää yhdessä lapsen kanssa.
Ei pidä unohtaa, että näitä taitoja tarvitaan hyvään elämänlaatuun, jotta henkilö voi nauttia psyykkisestä, aineellisesta ja fyysisestä hyvinvoinnista.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- American Psychiatric Association. (2013). Manual diagnóstico y estadístico de los trastornos mentales-DSM 5. Barcelona: Editorial Médica Panamericana.
- Filipek, P. A., Accardo, P., Baranek, G. T., Cook, E. H. Jr., Dawson, G., Gordon, B.,…Volkmar, F. R. (2000). The screening and diagnosis of autistic spectrum disorders. Journal of Autism and Developmental Disorders, 29 (6), 439-484.
- Mariscal, S. (2008). Los inicios de la comunicación y el lenguaje. En M. Giménez y S. Mariscal (Ed.), Psicología del desarrollo: desde el nacimiento a la primera infancia (pp. 129-157). Madrid: McGraw-Hill.
- Sainz, A., Babarro, C., Urquijo, C., Martínez, C., Ortueta, L., Aliende, Y.,…, Bereziartua, J. (1996). El autismo en la edad infantil: los problemas de la comunicación. Gobierno Vasco: Departamento de Educación, Universidades e Investigación.