Kuinka stressi vaikuttaa lasten suuhun?
Puutteellinen suuhygienia ja runsas sokerinsyönti ovat pääasiallisia syitä moniin suuongelmiin, mutta eivät ainoita. Kun lapset kärsivät stressistä, seuraukset näkyvät yleensä myös suussa. Tässä artikkelissa kerromme erilaisista tavoista, joilla stressi vaikuttaa lasten suuhun.
Ahdistus ei koske vain aikuisia. Kokeet koulussa, pitkät päivät täynnä ohjelmaa, sosiaaliset paineet ja perheongelmat voivat vaikuttaa lapsiin.
Lasten stressi vaikuttaa koko kehoon, myös suuhun, mutta siihen liittyviä komplikaatioita voidaan ehkäistä eri tavoin. Jatka lukemista!
Lasten stressi
Pientä stressiä voidaan pitää normaalina ja jopa välttämättömänä ilmiönä, koska se on biologinen järjestelmä, jonka tarkoituksena on auttaa ihmistä selviytymään. Siksi tietyt ärsykkeet saavat aikaan jännitettä ja välittömän vasteen tavoitteen saavuttamiseksi (taistele tai pakene) ja palaavat sitten perustilaan.
Maailman terveysjärjestön määritelmän mukaan stressin voidaan katsoa olevan “joukko fysiologisia reaktioita, jotka valmistelevat kehoa toimintaan”. Mutta jos stressi muuttuu krooniseksi ja liialliseksi, siitä voi tulla ongelma. Jatkuvan vaaran tunteen kanssa eläminen vaikuttaa haitallisesti kaikkiin lapsen elämän osa-alueisiin.
Lapsen kasvuympäristö ja genetiikka vaikuttavat lapsen lähtökohtaiseen stressitasoon ja kykyyn käsitellä stressiä. Joskus muutokset, jotka saattavat vaikuttaa aikuisista merkityksettömiltä, voivat aiheuttaa stressiä lapsille.
Tietyt arkielämän velvollisuudet, kuten koulutehtävät, opintopaineet ja liialliset harrastukset, voivat lisätä lasten ahdistusta. Lisäksi lasten omat tai aikuisten odotukset vaikuttavat asiaan.
Stressiä aiheuttavat usein myös elämän kriisit, kuten vanhempien ero, uuden sisaruksen syntymä, sairaus, perheriidat, läheisen menetys tai muutto uuteen kotiin. Myös sellaiset ongelmat kuin ikätoverien ahdistelu, kiusaaminen tai vertaispaine aiheuttavat stressiä lapsille.
Merkkejä stressistä lapsilla
Kortisolihormonin korkea pitoisuus veressä on tyypillistä stressille, mutta tätä arvoa ei mitata rutiininomaisesti. Sen sijaan lääkärit ja hammaslääkärit voivat tunnistaa stressin tarkkailemalla tiettyjä siihen liittyviä käyttäytymismalleja tai fyysisiä muutoksia.
Joitakin lasten stressistä kertovia merkkejä ja oireita ovat seuraavat:
- Päänsärky
- Unihäiriöt ja toistuvat painajaiset
- Muutokset ruokailutottumuksissa
- Uusi tai toistuva yökastelu
- Ruoansulatuskanavan häiriöt
- Kyvyttömyys rentoutua tai hallita tunteita
- Huoli ja ahdistus
- Uudet tai vanhat pelot, jotka pahenevat
- Viha, raivo tai aggressio
- Itkeminen
- Haluttomuus osallistua perheen, koulun tai sosiaaliseen toimintaan
- Taantuminen ikäistään nuoremman tasolle, kuten peukalon imeminen tai palaaminen vanhempien sänkyyn
Kuinka stressi vaikuttaa lasten suuhun?
Stressaavalla lapsella voi olla monenlaisia fyysisiä, käytöksellisiä ja psyykkisiä oireita. Näitä voidaan havaita kehon eri osissa, mutta tänään perehdymme suuontelon oireisiin.
Huuliherpes ja aftat
Vaikka stressi ei ole välitön syy huuliherpekseen tai aftoihin, se voi saada nämä sairaudet puhkeamaan. Krooninen ahdistuneisuus aiheuttaa lapsille epämiellyttäviä ja kivuliaita leesioita suuonteloon.
Huuliherpes johtuu herpes simplex -viruksesta. Kehoon päästessään tämä mikro-organismi pysyy piilevänä hermoissa ja käyttää hyväkseen tilanteita, joissa vastustuskyky on heikentynyt (sairaus tai stressi), aktivoituakseen uudelleen. Tämä näkyy tyypillisinä rakkuloina suussa.
Aftat taas ovat kivuliaita, valkoisia suun limakalvon haavaumia, joita ympäröi punainen tulehduskehä. Niiden puhkeaminen on yhteydessä stressiin, vaikka yhteys ei olekaan täysin selvä. Tämän lisäksi aftat liittyvät infektioihin, vitamiinipuutoksiin tai heikentyneeseen immuunijärjestelmään.
Aftojen toistuva ilmeneminen voi olla merkki siitä, että lapsella on jokin stressaava ongelma. Lapsen auttaminen tämän konfliktin ratkaisemisessa parantaa suun tilaa.
Bruksismi eli hampaiden narskuttelu
Bruksismi on toinen tapa, jolla stressi vaikuttaa lasten suuhun. Hampaiden narskuttelu on melko yleistä lapsilla, eikä se aina merkitse ongelmaa . Yleensä se kuuluu leuan ja hampaiden kehitykseen ja häviää hampaiden vaihtumisen yhteydessä.
Mutta kun hampaiden narskuttelua esiintyy hyvin usein ja pitkäaikaisesti, puhutaan bruksismista. Bruksismi liittyy lapsilla stressiin, jännitykseen ja ahdistukseen. Se on tiedostamatonta ja voi ilmetä päivällä, yöllä tai molempina ajankohtina.
Lasten bruksismi aiheuttaa kipua hampaissa, leuassa, korvissa, niskassa ja päässä. Erityisesti aamulla herätessä, kun lapsi on purrut ja narskuttanut hampaitaan yhteen koko yön.
Bruksismi aiheuttaa myös hampaiden voimakasta kulumista, mikä johtaa vihlontaan, murtumiin, halkeamiin ja ikenien vetäytymiseen. Voimakas ja jatkuva paine leuassa aiheuttaa myös purentaelimistön kipua ja toimintahäiriöitä.
Stressin aiheuttamaa bruksismia voidaan hoitaa käyttämällä hammaslääkärin määräämää purentakiskoa hampaiden ja suun muiden rakenteiden suojana. Mutta myös ongelman syyn tunnistaminen ja siihen puuttuminen on erittäin tärkeää. Stressin vähentäminen on erinomainen keino kitkeä ongelma ja parantaa lapsen elämänlaatua.
Hampaiden reikiintymistä aiheuttavat tottumukset
Stressi vaikuttaa lasten suuhun myös epäterveellisten tottumusten kautta. Tätä esiintyy erityisesti vanhemmilla lapsilla ja nuorilla, jotka hermostuneisuuden ja ahdistuksen vuoksi muuttavat ruokailutottumuksiaan tai hygieniakäytäntöjään.
On tavallista, että stressaantuneet lapset syövät epäterveellisesti. Runsaasti sokeria ja hiilihydraatteja sisältävien välipalojen, pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden ja hiilihapollisten juomien liiallisella kulutuksella on haitallisia vaikutuksia suun terveyteen. Kun tähän lisätään vielä haluttomuus pitää huolta suuhygieniasta, kuten harjata hampaat päivittäin, suun olosuhteet huononevat entisestään.
Sokeripitoinen ruokavalio ja puutteellinen suuhygienia edistävät bakteerien lisääntymistä ja kertymistä suuhun. Tämä voi aiheuttaa esimerkiksi reikiä, ientulehdusta ja pahanhajuista hengitystä.
Siksi stressaantuneita lapsia on tärkeää kannustaa noudattamaan hygieniarutiinejaan ja rajoittamaan sokeripitoisia välipaloja. Muutoin seuraukset suussa alkava näkyä nopeasti.
Sormien imeskely
Monet lapset palaavat vanhoihin lohduttaviin tapoihin ollessaan hermostuneita. Peukalon imeminen tai kynsien pureskelu ovat yleisimpiä käyttäytymismalleja, ja ne tuovat tilapäistä lohtua konfliktien tai stressaavien muutosten edessä.
Peukalon imeminen yli kaksivuotiaana, kun hampaat ovat jo puhjenneet, aiheuttaa purentaongelmia. Sormien laittaminen suuhun aiheuttaa kitalaessa ja hampaiden asennoissa muutoksia , jotka vaikuttavat purentaan ja suun ja kasvojen fysionomiaan.
Peukalon imemistä on usein vaikea lopettaa, koska käsi on aina ulottuvilla. Ammattilaisen avulla tästä tavasta on kuitenkin mahdollista päästä eroon.
Kuiva suu
Dental Research, Dental Clinics, Dental Prospects -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan stressi, ahdistus ja masennus voivat vähentää syljeneritystä ja aiheuttaa kserostomiaa eli suun kuivumista.
Suun kuivuminen vaikuttaa haitallisesti suun terveyteen, sillä sylki suojaa ja puhdistaa suuta sekä neutraloi bakteerien tuottamia happoja. Jos syljeneritys kärsii, hampaiden reikiintymisen ja ientulehduksen riski kasvaa.
Lasten stressin vähentäminen auttaa pitämään suun kunnossa
Paras tapa välttää stressiin liittyvät suuongelmat on vähentää stressiä. Kun lapset saavat apua ahdistukseensa, se ei ainoastaan edistä heidän suunsa terveyttä, vaan parantaa myös heidän elämänlaatuaan.
Vanhempien on tärkeää tarjota lapsille hyödyllisiä työkaluja tunteiden hallitsemiseksi asianmukaisella tavalla. Kun lapsia opetetaan käsittelemään ongelmia ja tunnistamaan laukaisevat tekijät niiden välttämiseksi tai muuttamiseksi, he voivat paremmin.
Vuoropuhelu ja perheen tuki ovat avainasemassa huolen ja hermostuneisuuden syiden selvittämisessä. Tältä pohjalta voidaan etsiä sopivia ratkaisuja.
Syvähengitysmenetelmät, lasten jooga, urheilu, piirtäminen ja musiikki voivat olla suureksi avuksi. Ja jos katsot sen aiheelliseksi, lastenterapeutin apu voi olla myös erittäin hyödyllistä.
Mikäli odotettavissa on isoja muutoksia, kuten muutto, uuden sisaruksen syntymä tai koulun vaihtaminen, on tärkeää valmistella lapsi siihen etukäteen. Lapsi pysyy rauhallisempana, kun hän tietää mitä on odotettavissa ja on siihen varautunut.
Terveellisten rutiinien, kuten nukkuma-aikojen, suuhygienian, terveellisen ruokavalion ja säännöllisen liikunnan, ylläpitäminen ongelmista huolimatta on loistava opetusväline. Tämä auttaa lasta ymmärtämään, että itsestä huolehtiminen on aina tärkeää eikä sitä pidä unohtaa, kun olo on huono.
Ja jos havaitset lapsellasi stressiin liittyviä suuongelmia, joista olemme puhuneet, on parasta kääntyä luotettavan lasten hammaslääkärin puoleen. Hammaslääkäri selventää sinua askarruttavat asiat ja auttaa ratkaisemaan ongelman parhaalla mahdollisella tavalla.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Torrades, S. (2007). Estrés y burn out. Definición y prevención. Offarm, 26(10), 104-107.
- Sinha, R., & Jastreboff, A. M. (2013). Stress as a common risk factor for obesity and addiction. Biological psychiatry, 73(9), 827-835.
- Gholami, N., Sabzvari, B. H., Razzaghi, A., & Salah, S. (2017). Effect of stress, anxiety and depression on unstimulated salivary flow rate and xerostomia. Journal of dental research, dental clinics, dental prospects, 11(4), 247.
- Michels, N., Sioen, I., Ruige, J., & De Henauw, S. (2017). Children’s psychosocial stress and emotional eating: A role for leptin?. International Journal of Eating Disorders, 50(5), 471-480.
- Rodriguez Figueroa, M. M. (2021). Onicofagia y su relación con afecciones en piezas anteriores permanentes a causa del estrés (Bachelor’s thesis, Universidad de Guayaquil. Facultad Piloto de Odontología).
- Palomino, S., & Marino, P. (2019). Prevalencia de lesiones de la mucosa bucal en adolescentes según el nivel de estrés, Centro de Salud Centenario i-4 Apurímac–Abancay 2017.
- Dantón Moreno, N., & Apara, D. (2018). Factores predisponentes del Bruxismo en niños. Anuario de la Sociedad de Radiología Oral y Máxilo Facial de Chile, 35.
- Solís-Espinoza, M. E. (2018). Succión digital: repercusiones y tratamiento. Revista Odontología Pediátrica, 17(1), 42-51.
- Stamateas, B. EL ESTRÉS EN LA FAMILIA.
- Estrella Matute, K. V. (2020). Orientación psicológica en el manejo de hábitos bucales deformantes (Bachelor’s thesis, Universidad de Guayaquil. Facultad Piloto de Odontología).
- León Caicedo, S. F. (2021). La succión digital en niños, etiología y consecuencias (Bachelor’s thesis, Universidad de Guayaquil. Facultad Piloto de Odontología).
- Bajaña Andrade, N. A. (2022). Ansiedad y estrés factores relevantes para el Desarrollo del bruxismo (Bachelor’s thesis, Universidad de Guayaquil. Facultad Piloto de Odontología).
