Koliikin välttäminen 3 tekniikan avulla
Mikään ei saa äitiä samanlaisen epätoivon valtaan kuin oman vauvan jatkuva itku. Koliikista kärsivän lapsen vanhemmat voivat tuntea olonsa todella turhautuneiksi, kun vauvan olon rauhoittamiseksi ei löydy keinoja. Tämän vuoksi kerrommekin tänään, miten koliikin välttäminen onnistuu muutaman yksinkertaisen tekniikan avulla.
Yksi yleisimmistä koliikkiin liittyvistä myyteistä on se, että vaivan aiheuttaa vauvan ruokkiminen äidinmaidonkorvikkeella. Totuus on, että koliikin varsinaista aiheuttajaa ei tunneta, vaikka perinteisesti onkin arveltu, että vaivat johtuvat suoliston toiminnan häiriöstä tai hitaasta kehittymisestä tai liittyvät suoliston kaasunmuodostukseen.
On kuitenkin todennäköistä, että kaikilla vauvoilla koliikki ei johdu suoliston ongelmista, vaan syy voi liittyä hermoston yleiseen kehitykseen.
Suolistoon kertynyt kaasu joka tapauksessa aiheuttaa pienille vauvoille kovaa kipua, ja kivusta kärsivää lasta voi olla vaikea lohduttaa. Epämukavuus lisääntyy usein öisin, mikä voi koetella kenen tahansa vanhemman hermoja.
Myös imetettävillä lapsilla voi esiintyä ilmavaivoja, vaikka korvike tuottaakin äidinmaitoa enemmän kaasua. Vauva voi kärsiä vatsakrampeista myös nieltyään ilmaa syömisen yhteydessä.
Koliikin virallinen määritelmä edellyttää vähintään kolmen tunnin itkua, vähintään kolmena päivänä viikossa, vähintään kolmen viikon ajan. Lääkäri voi kuitenkin diagnosoida vähäisemmänkin toistuvan itkemisen koliikiksi.
Koliikki on yleinen vauvojen vaiva
Tilastot vahvistavat, että 30 prosentissa tapauksista koliikin aiheuttajana on suoleen kertynyt ylimääräinen kaasu . Noin 10% vauvoista kärsii koliikista ensimmäisten neljän elinkuukautensa aikana. Itkuisuus on runsaimmillaan 6-8 viikon iässä ja alkaa tämän jälkeen vähentyä itsestään.
Vauvan ruokintatapa on yksi isoimmista vaikuttavista tekijöistä lapsen kaasuvaivojen syntymisessä. Äidin ja vauvan sekä rinnan tai pullon asennolla on kaikilla merkitystä.
Lastenlääkäri Libia Segura kuvailee koliikkia lohduttamattomaksi itkuksi, joka pahenee iltapäivän tunneilla, ja johon liittyy vatsan jännitystä, jalkojen koukistamista, ihon punaisuutta ja suljettuja nyrkkejä. Kaikki nämä oireet ovat selviä koliikin merkkejä.
Koliikin välttäminen kolmen tekniikan avulla
Vastasyntyneen vauvan rutiininomainen hoitaminen voi olla uuvuttavaa. Näin ollen saatuaan vauvan viimein ruokittua ja torkkumisen tilaan, vanhemmat haluavat vain asettaa lapsen sänkyyn nukkumaan. Tämä on ensimmäinen virhe.
Vaikka vauva olisi nukahtamassa syömisen jälkeen, hänet on äärimmäisen tärkeä röyhtäyttää. Alla kerromme kolme tekniikkaa röyhtäyttämisen suorittamiseen.
Taputa selkää
Röyhtäyttämiseksi vauvaa on tärkeä kannatella niin, että hänen vatsansa lepää olkapäälläsi. Kun oikea asento on löytynyt, taputa lasta hellästi selkään pyöristetyllä kämmenellä .
Voit tehdä kädelläsi ylöspäin suuntaavaa liikettä taputtaessasi vauvan selkää. Näin lapsi röyhtäilee ylimääräiset ilmat ulos ja pysyy rauhallisena asennossa, joka tekee nukahtamisen helpommaksi.
Liikuta jalkoja
Kosketa vauvan vatsaa selän taputtamisen jälkeen. Jos huomaat vatsan tuntuvan tyhjältä, ontolta tai täynnä kaasua olevalta, aseta lapsi makuulle tasaiselle alustalle ja suorista ja koukista tämän jalkoja samanaikaisesti noin kymmenen kertaa.
Voit suoristaa lapsen jalkoja myös vuorotellen, venyttäen toista jalkaa suoraksi samalla, kun työnnät toista jalkaa koukkuun – aivan kuin polkupyörällä ajaessa. Toinen vaihtoehto on liikuttaa molempia jalkoja myötäpäivään.
Nämä liikkeet stimuloivat suolta ja auttavat saamaan maidonjuonnin yhteydessä syntyneet kaasut liikkeelle. Liikkeet vastaavat kevyttä liikuntaa, jota aikuiset harrastavat ruokailun jälkeen tehostaakseen ruoansulatustaan.
Vatsahieronta
Myös vatsahieronta auttaa vauvaa röyhtäilemaan koliikkia aiheuttavaa ilmaa. Voit hieroa vauvan vatsaa hellillä ylöspäin suuntaavilla tai pyörivillä liikkeillä. On todistettu, että myötäpäivään liikkuva hieronta auttaa helpottamaan koliikkia.
Koliikin lääkitys
Jos lapsen koliikkioireet eivät helpota näiden tekniikoiden avulla, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin, joka voi tarvittaessa määrätä lapselle tämän oloa helpottavan lääkityksen.
Kaikkia näitä tekniikoita tulisi käyttää säännöllisesti. Näin tekemällä näet nopeasti tuloksia ja autat lastasi voimaan ja nukkumaan paremmin.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Ortega Páez E., Barroso Espadero D. Cólico del lactante. Rev Pediatr Aten Primaria. 2013; 15 (23): 81-87. [En línea] Disponible en: http://dx.doi.org/10.4321/S1139-76322013000300009.
- González, S; Brochet, C. Opciones de tratamiento del cólico del lactante. Pediatría. 2015; 48 (3). [En línea] DOI: 10.1016/j.rcpe.2015.10.001
