Lasten yleisimmät hammasongelmat kesällä
Kesällä loma, lämpö ja valoisuus houkuttelevat retkeilemään, menemään rannalle, harrastamaan monenlaisia ulkoilma-aktiviteetteja ja tietysti nauttimaan maukkaasta ruoasta. Tietyt muutokset rutiinissa voivat kuitenkin johtaa hampaiden tapaturmiin tai hammassärkyyn. Onkin syytä pitää mielessä, että kesäisin lapset ovat alttiimpia tietyille hammasongelmille. Tässä artikkelissa kerromme, mitkä ovat lasten yleisimmät hammasongelmat kesällä ja miten ne ehkäistään.
Lasten yleisimmät hammasongelmat kesällä
1. Hampaiden reikiintyminen
Hampaiden reikiintyminen on yksi yleisimmistä lapsuuden sairauksista ja myös yksi niistä hammasongelmista, joiden ilmaantuvuus kasvaa kesällä.
Hampaiden reikiintymisriski kesällä on yhteydessä suuhygienian hoidossa tapahtuviin muutoksiin. Lasten aikataulut muuttuvat lomalla, ja heillä on aikuisten tavoin taipumusta laiminlyödä (ja jopa unohtaa) hampaiden harjaaminen.
Huono suuhygienia edistää bakteeriplakin kertymistä hampaiden pinnoille. Ja mitä enemmän suussa on bakteereja, sitä enemmän muodostuu hampaita tuhoavia happoja.
Tätä ongelmaa pahentavat ruokavaliomuutokset. Kesällä nautitaan yleensä enemmän makeisia, jäätelöä, hiilihapotettuja juomia ja epäterveellisiä välipaloja. Tämä yksinkertaisten sokerien kasvanut kulutus edistää bakteerien lisääntymistä ja happotuotantoa entisestään.
Reiät alkavat hampaissa näkyvinä täplinä, ja jos niitä ei hoideta ajoissa, sairaus tuhoaa hampaat vähitellen: ensin muodostuu koloja, ja sitten hammas lohkeaa ja putoaa. Edenneemmissä vaiheissa se voi vaikuttaa hammasytimeen ja aiheuttaa kipua ja syvempiä infektioita.
Miten ehkäistä hampaiden reikiintymistä kesällä?
Hampaiden reikiintymisen ehkäisemiseksi on tärkeää huolehtia suuhygieniasta. Hammaspesurutiinin muuttaminen perheen yhteiseksi hauskaksi aktiviteetiksi voi auttaa estämään sen väliin jäämisen tai unohtamisen kesällä.
Voit järjestää lapsille harjauskilpailuja, keksiä pelejä tai soittaa musiikkia hammaspesun aikana. Lisäksi voit edistää ymmärrystä hampaiden hoidon tärkeydestä opettelemalla yhdessä lasten kanssa, kuinka monta hammasta suussa on ja mihin mikin niistä on tarkoitettu.
On myös tärkeää olla huolellinen ruokailutottumusten kanssa. Tasapainoisen, terveellisen ja monipuolisen ruokavalion noudattaminen jo pienestä pitäen edistää lapsen yleistä terveyttä ja auttaa tietysti myös hampaita kehittymään oikein.
Lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota yksinkertaisten sokerien ja hiilihapotettujen juomien kulutukseen. Lapset voivat kyllä herkutella silloin tällöin, mutta herkkujen ei tulisi olla säännöllinen osa ruokavaliota lomallakaan.
Lapsille kannattaa tarjota tuoreita ja terveellisiä välipaloja. Heitä voidaan myös pyytää osallistumaan ruoanlaittoon osana ajanviettoa ja terveellisten elintapojen opettelua.
2. Lasten yleisimmät hammasongelmat kesällä: hampaiden vihlominen
Yksi lasten yleisimmistä hammasongelmista kesällä on hampaiden vihlominen.
Kesällä syödyn ruoan ja kehon oman lämpötilan välillä on suurempi kontrasti. Kun meillä on kuuma, suosimme enemmän erittäin kylmiä ruokia ja juomia.
Hampaiden vihlominen on epämiellyttävä, voimakas, äkillinen ja hetkellinen tunne hampaissa. Se aistitaan hampaan äkillisenä kipuna, joka vaikeuttaa normaalia syömistä.
Vihlomisen syynä voi olla hammaskiilteen kuluminen tai ikenien vetäytyminen, mikä jättää hermojuurien alueet paljaammiksi. Lapsilla ongelma liittyy yleensä liian voimakkaisiin harjaustekniikoihin, reikiintymiseen, ientulehdukseen, erittäin happamien ruokien ja juomien kulutukseen, bruksismiin (hampaiden yhteen puremiseen ja narskutteluun) ja hammaspaikkoihin.
Yksi tapa välttää hampaiden vihlominen on rajoittaa hiilihapotettujen virvoitusjuomien ja hyvin happamien hedelmien kulutusta. Myös jäätelön ja muiden erittäin kylmien ruokien kanssa tulee olla varovainen, etenkin jos lapsi valittaa vihlomista niitä syödessään.
Ja vaikka kuumana kesäpäivänä maistuisikin lasillinen kylmää vettä jääpaloineen, sitä kannattaa välttää. Lapsilla on taipumusta pureskella jääpaloja, jolloin vihlominen pahenee ja hampaat voivat vaurioitua tai lohjeta.
Ongelman jatkuessa on parasta käydä hammaslääkärissä arvioimassa suun terveydentila, sillä vihlominen voi liittyä muihin sairauksiin.
3. Hampaan tapaturma
Kesä on otollinen aika leikkiä, juoksennella, hyppiä ja purkaa energiaa ulkona. Joskus hauskanpito päättyy kuitenkin kaatumiseen ja suun alueen tapaturmaan.
Tällaisia onnettomuuksia aiheuttavat usein kontaktiurheilu, rajut leikit, keinusta putoaminen ja uima-altaan ympäristö.
Suuhun kohdistuva isku voi johtaa monenlaisiin vammoihin:
- Pehmytkudosten haavat ja halkeaminen.
- Hampaiden murtumat.
- Vaurioituneen hampaan liikkuminen.
- Hampaan siirtyminen sisäänpäin, ulospäin tai sivusuuntaisesti.
- Hampaan irtoaminen.
On erittäin tärkeää, että aikuiset pysyvät rauhallisina ja lohduttavat tapaturman kokenutta lasta, mutta myös toimivat ripeästi ja hakevat ammattiapua.
Vamman tyypistä riippumatta on parasta ottaa välittömästi yhteyttä hammaslääkäriin ja kertoa tapahtuneesta. Noudata sitten hammaslääkärin antamia ohjeita.
Tällaisten hammasongelmien välttämiseksi kesällä (tai mihin vuodenaikaan tahansa) lasten on suositeltavaa käyttää heidän tarpeisiinsa räätälöityjä hammassuojia urheillessa. Lisäksi aikuisten on osattava toimia, jos lapsi kolauttaa hampaansa.
Kesästä voi nauttia pitäen samalla huolta itsestään
Kesä on lapsille erityisen hauska vuodenaika, mutta suun terveyttä ei tällöinkään tulisi unohtaa. Hammashygienian ylläpitäminen ja ruokavalion hallinta ovat hyviä tapoja välttää lasten yleisimmät hammasongelmat kesällä.
Kun vanhemmat ovat vastuullisia ja pitävät huolta lapsistaan, koko perhe voi nauttia tästä erityisestä vuodenajasta suuongelmista kärsimättä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Cruz Maldonado, D. M. (2022). Hábitos alimenticios y su relación con la caries dental en niños de 0 a 14 años. Revisión de la literatura (Doctoral dissertation, Quito: Universidad de Los Hemisferios 2022).
- Soria-Hernández, M. A., Molina, N., & Rodríguez, R. (2008). Hábitos de higiene bucal y su influencia sobre la frecuencia de caries dental. Acta pediátrica de México, 29(1), 21-24.
- González Sanz, Á. M., González Nieto, B. A., & González Nieto, E. (2013). Salud dental: relación entre la caries dental y el consumo de alimentos. Nutrición hospitalaria, 28, 64-71.
- Lorente, A. A., Cortés, O., Galera, M. D., Guzmán, S., & Canteras, J. (2016). Caries dental: influencia de los hábitos de higiene bucodental y de alimentación en niños en edad escolar. Acta pediátrica española, 74(10), 246-252.
- (2021). Poner fin a la caries dental en la infancia: manual de aplicación de la OMS. Organización Mundial de la Salud. https://apps.who.int/iris/handle/10665/340445. Licencia: CC BY-NC-SA 3.0 IGO
- Bonilla Merino, L. R. (2018). Manifestaciones clínicas asociadas al bruxismo (Bachelor’s thesis, Universidad de Guayaquil. Facultad Piloto de Odontología).
- Sánchez, T. B., Avila, J. O. T., Segueo, M. S., & Gil, L. P. (2016). Traumatismos dentarios en niños y adolescentes. Correo Científico Médico de Holguín, 20(4), 741-756.
- García Ballesta, C., Pérez Lajarín, L., & Castejón Navas, I. (2003). Prevalencia y etiología de los traumatismos dentales: Una revisión. RCOe, 8(2), 131-141.
