Miten laskettu aika lasketaan?
Raskauden selvitessä vanhempien ensimmäinen tai ainakin yksi ensimmäisistä kysymyksistä on, milloin vauva syntyy. Laskettu aika voidaan arvioida yksinkertaisten matemaattisten kaavojen ja asiantuntijoiden lääketieteellisten laskentataulukoiden avulla.
Menetelmästä riippumatta keskeisin asia on tulevan äidin viimeisten kuukausien ajankohta. Naisen hedelmällisyyskierto auttaa hedelmöittymisen todennäköisen ajankohdan määrittämisessä. Tämä voidaan laskea naisen viimeisimmän kuukautiskierron alkamispäivän avulla. 14. päivän kohdalla munasolu on hedelmällisimmässä tilassa, ja tuona aikana hedelmöitys tapahtuu todennäköisimmin. Tämä ajanjakso, jolloin hedelmällisyys on parhaimmillaan, kestää kahdesta kolmeen päivään.
Millaisilla laskukaavoilla laskettu aika voidaan arvioida?
Kaksi yleisintä mittaria, joilla laskettu aika arvioidaan ovat Naegelen sääntö ja lääketieteellinen kalenteri. Ensimmäinen on matemaattinen laskukaava, joka perustuu edellisten kuukautisten alkamispäivään. Tästä päivästä vähennetään kolme kuukautta ja lisätään seitsemän päivää. Esimerkiksi jos kuukautiskierto alkoi toukokuun 11. päivänä, arvioitu laskettu aika on helmikuun 18. päivä.
Lääketieteellinen kalenteri puolestaan on kiekko tai taulukko, joka löytyy yleensä lääkärin tai neuvolan vastaanotolta. Taulukossa yleensä vasempaan sarakkeeseen valitaan edellisten kuukausien kuukausi ja yläriviin päivä. Kun tiedot on syötetty taulukkoon, se näyttää arvioidun lasketun ajan.
Internetistä löytyy myös erilaisia digitaalisia laskureita, joiden avulla tulevat vanhemmat voivat arvioida lasketun ajan. Kaikkia niitä yhdistää vaatimus syöttää edellisten kuukautisten alkamisaika. Vaikka laskettu aika pystytäänkin tänä päivänä arvioimaan kohtalaisen tarkasti, vain 10 % naisista synnyttää juuri kyseisenä päivänä.
Miksi lasketun ajan tietäminen on hyödyllistä?
Raskauden ajatellaan olevan täysiaikainen, kun vauva syntyy raskausviikkojen 38-42 aikana. Tämän tiedon perusteella asiantuntijat kertovat tulevalle äidille aikavälin, jolloin hän voisi mahdollisesti synnyttää vauvan. Hedelmöitysajankohdan tietäminen suurin piirtein on tärkeää, sillä se auttaa ammattilaisia raskauden seurannassa ja sen varmistamisessa, että raskaus etenee hyvin ja sikiö kehittyy oikeassa tahdissa. Yhtä lailla on tietysti tärkeää tietää, onko vauva syntymässä keskosena vai täysiaikaisena.
Lasketun ajan tietämisen tavoitteena on, että tulevalla äidillä on mahdollisuus valmistautua niin henkisesti kuin fyysisestikin tulevaan. Lisäksi vanhemmilla on mahdollisuus tehdä kaikki tarvittavat hankinnat ja valmistautua vauvan tuloon. Totuus kuitenkin on, että synnytyksen varsinainen ajankohta voi vaihdella jopa kaksi viikkoa lasketusta ajasta – suuntaan tai toiseen.
Naisen hedelmällisyyskierto auttaa tunnistamaan sen hetken, jolloin hedelmöitys todennäköisesti tapahtui.
Ensimmäinen raskauden aikainen ultraäänitutkimus
Ensimmäinen ultraäänitutkimus suoritetaan 10.-13. raskausviikoilla, ja sen tarkoituksena on määrittää raskauden kesto ja tarkentaa laskettua aikaa. Samalla varmistetaan sikiöiden määrä ja tutkitaan sikiö rakenteellisten kehityshäiriöiden varalta. Noin 60-70 % geneettisistä epämuodostumista tai synnynnäisistä poikkeavuuksista voidaan havaita tämän tutkimuksen yhteydessä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Gil Almira, A. (2008). Embarazo: diagnóstico, edad gestacional y fecha del parto. MEDISAN, 12(4). https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=368445249017.
- González-González, A., Rodríguez-González, R., & Herrero-Ruiz, B. (2009). Ecografía en obstetricia. Anales de Pediatría Continuada, 7(1), 39-44. https://www.elsevier.es/es-revista-anales-pediatria-continuada-51-articulo-ecografia-obstetricia-S1696281809704500.
- Gómez, L., Salgado, M., Villegas, V., & Villegas, O. (2015). Comparación de la confiabilidad de la ecografía obstétrica del primer trimestre y la fecha de última menstruación en la predicción de la fecha de parto vaginal espontáneo en pacientes admitidas en un centro de atención de I nivel en Manizales Colombia (2012-2013). Archivos de Medicina, 15(1), 107-113. https://pesquisa.bvsalud.org/portal/resource/pt/lil-776043.
- Valenti, E., Campos Flores, J. L., & Repetto, J. (2022). Semiología de la mujer gravídica. Salud de la mujer (pp. 1351-1370). Universidad Nacional de La Plata (UNLP). http://sedici.unlp.edu.ar/handle/10915/147950.