Raskausajan ultraäänitutkimukset - Äitiyden Ihme
 

Raskausajan ultraäänitutkimukset

Raskauden aikana suoritetaan tavallisesti ainakin kaksi ultraäänitutkimusta, jotka antavat tietoa sikiön tilasta.
Raskausajan ultraäänitutkimukset
Miriam Barriga Sánchez

Kirjoittanut ja tarkastanut sairaanhoitaja Miriam Barriga Sánchez.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Raskausajan ultraäänitutkimukset ovat vapaaehtoisia kuntien tarjoamia tutkimuksia, joiden tarkoituksena on raskauden keston määritys sekä sikiön rakenne- ja kromosomipoikkeavuuksien seulonta. Jokaisella odottavalla äidillä on mahdollisuus kahteen ilmaiseen seulontaultraäänitutkimukseen, joista ensimmäinen tehdään 10. ja 13. raskausviikon välillä ja toinen 18. ja 21. raskausviikon välillä.

Obstetrinen ultraäänitutkimus antaa tietoa naisen lisääntymiselimistä (kohdusta, munanjohtimista ja munasarjoista), ympäröivistä rakenteista (virtsarakosta) ja raskauden ollessa kyseessä, myös sikiöstä ja sen ympäristöstä (sikiöpussista, lapsivedestä, napanuorasta ja niin edelleen). Tutkimus ei ole invasiivinen, eikä aseta äitiä tai sikiötä vaaraan.

Raskausajan ultraäänitutkimukset

Ensimmäinen ultraäänitutkimus

Ensimmäinen ultraäänitutkimus suoritetaan 10.-13. raskausviikoilla ja sen tarkoituksena on:

  • Raskauden keston määritys. Tutkitaan, vastaako sikiön koko raskausviikkoja, ja jos ei vastaa, voidaan laskettua aikaa muuttaa.
  • Sikiöiden määrän varmistaminen. Tarkistetaan, onko kyseessä tavallinen vai monisikiöraskaus.
  • Sikiön sydämen sykkeen varmistaminen. Sydämen syke on havaittavissa noin 6. raskausviikolla.
  • Sikiön rakenteellisten kehityshäiriöiden havaitseminen. Varmistetaan sikiön kehittyvän normaalisti.
  • Niskaturvotuksen mittaus ja sikiön kromosomipoikkeavuuden riskin arvioiminen.
  • Istukan paikan tutkiminen.

Ensimmäinen ultraäänitutkimus on usein vanhemmille jännittävin raskauden aikaisista tutkimuksista, sillä tällöin vanhemmat näkevät sikiön kuvan ensimmäistä kertaa ja kuulevan sen sydämen sykkeen.

Raskausajan ultraäänitutkimukset

Toinen ultraäänitutkimus

Toinen ultraäänitutkimus suoritetaan 18.-21. raskausviikoilla, ja sen tarkoituksena on:

  • Sikiöiden määrän ja elinkelpoisuuden varmistaminen
  • Sikiön kasvun tarkistaminen
  • Sikiön rakenteiden tarkastelu ja rakenteellisten kehityshäiriöiden toteaminen
  • Kromosomipoikkeavuuksien riskin arviointi
  • Istukan sijainnin tarkistaminen
  • Lapsiveden määrän tarkistaminen
  • Haluttaessa lapsen sukupuolen selvittäminen

Toisessa ultraäänitutkimuksessa, eli niin sanotussa rakenneultrassa, voidaan nähdä sikiön sukupuoli. Vanhemmat saavat itse päättää, haluavatko tietää sukupuolen heti vai odottaa asian selviämistä lapsen syntymään asti.

Mahdolliset jatkotutkimukset

Raskausajan ultraäänitutkimukset

Jos ensimmäisessä tai toisessa ultraäänitutkimuksessa epäillään tai havaitaan poikkeavuuksia, odottavalle äidille tarjotaan mahdollisuus jatkotutkimuksiin, kuten sikiön kromosomien tutkimiseen istukka- tai lapsivesinäytteestä.

Jatkotutkimuksissa selvitetään poikkeavuuksien laatu ja pyritään arvioimaan raskauden kulku ja syntyvän lapsen ennuste. Sikiön mahdollinen kehityshäiriö ja sen laatu selitetään vanhemmille mahdollisimman tarkkaan, minkä jälkeen vanhemmat, ja viime kädessä raskaana oleva nainen, päättää, miten tutkimustulokset vaikuttavat raskauden etenemiseen. 

Ylimääräiset ultraäänitutkimukset

Raskauden aikana voi ilmetä erilaisia oireita tai ongelmia, kuten verenvuotoa tai ennenaikaisia supistuksia, jolloin ultraäänitutkimuksella voidaan tarkistaa, onko sikiöllä kaikki hyvin. Samoin, jos lapsen asennosta kohdussa ei ole varmuutta ennen synnytystä, voidaan asia varmistaa ultraäänitutkimuksella.

Ennen synnytystä tarkkaillaan lapsiveden määrää, sillä sen runsas väheneminen voi olla merkki istukan ongelmista. Jos ongelmia epäillään, tarkistetaan kohdun ja lapsiveden tilanne ultraäänitutkimuksella. Ylimääräisiä ultraäänitutkimuksia saatetaan tehdä loppuraskauden aikana, jos sikiön epäillään olevan poikkeuksellisen suurikokoinen.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Castán Mateo, S., Tobajas, JJ. (2013). Obstetricia para matronas: guía práctica. Madrid: Médica Panamericana.
  • Espinilla Sanz, B., Tomé Blanco, E., Sadornil Vicario, M., Albillos Alonso, L. (2016). Manual de obstetricia para matronas. 2nd ed. Valladolid: DIFÁCIL.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.