Miten kotiväkivalta vaikuttaa lapsiin?

Fyysinen tai psykologinen väkivalta vaikuttaa lapseen suuresti, kohdistuipa se sitten häneen itseensä tai joutuipa hän todistamaan sitä. Tilanne tekee lapsen olon turvattomaksi ja saa hänet uskomaan, että väkivallalla ratkaistaan arjen ongelmia.

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Kirjoittanut Yamila Papa

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Kuten tiedämme, kotiväkivalta on erittäin todellinen, vakava ja yleinen ongelma, joka vaikuttaa kaikkiin asianosaisiin. Kun kotona esiintyy fyysistä tai henkistä väkivaltaa tai kaltoinkohtelua – kohdistuipa se sitten vanhempaan, lapseen tai lemmikkiin – lapsen tunnetason terveys voi vahingoittua merkittävästi. Tänään kerromme tarkemmin siitä, miten kotiväkivalta vaikuttaa lapsiin.

Miten kotiväkivalta vaikuttaa lapsiin?

Koti- tai perheväkivallalla tarkoitetaan perheen sisäistä väkivaltaa, joka voi kohdistua keneen tahansa perheenjäseneen. Kotiväkivalta voi ilmentyä fyysisenä vahingoittamisena tai henkisenä tai seksuaalisena väkivaltana – fyysisen kaltoinkohtelun ollessa aina myös henkistä väkivaltaa, sillä se loukkaa ja alistaa kohdettaan.

Kyseessä on ilmiö , joka vaarantaa lapsen fyysisen, emotionaalisen ja psykologisen terveyden. Todistaessaan väkivaltaa vanhempiensa välisessä suhteessa, lapsi on myös itse uhri, sillä hän elää kodissa, jota hallitsevat pelko ja väkivalta.

Ongelma vaikuttaa useampaan kotiin kuin moni meistä uskookaan. Vuonna 2009 5,6 % suomalaisista miehistä ja 4,3 % naisista ilmoitti kokeneensa parisuhdeväkivaltaa. Tilastoiduissa törkeissä parisuhdepahoinpitelyissä vajaat 60 % tekijöistä oli miehiä. Luvun paikkansapitävyyttä kuitenkin epäillään, sillä tutkijat arvelevat, että miehillä on korkeampi kynnys ilmoittaa itseensä kohdistuneesta väkivallasta.

Kotiväkivallan vaikutus lapseen on musertava ja usein hyvin vaikeasti parannettava. Ensimmäinen syy on se, että tilanne vaikuttaa lapsen kehitykseen niin lyhyellä, keskipitkällä kuin pitkälläkin aikavälillä. Se voi aiheuttaa jopa ongelmia lapsen oppimisprosessissa. Väkivalta on syynä monen lapsen sängyn kastelemiseen, puhumattomuuteen tai keskittymisongelmiin koulussa.

Millaisia ovat kotiväkivallan merkit lapsissa?

Kotiväkivaltaa todistavan lapsen opettajat, sukulaiset ja ystävät huomaavat usein jonkin olevan pielessä lapsen asenteessa ja käytöksessä. Lapsella voi ilmetä muun muassa unettomuutta, yökastelua, ruokahalun puutetta, ahdistusta, stressiä, masennusta, painajaisia ja aggressiivisuutta.

On todennäköistä, että lapsi matkii kotonaan näkemäänsä käytöstä, ja kun koulukaverin tai muun ikätoverin kanssa syntyy ongelmia, hän ratkaisee tilanteen lyömällä tai huutamalla. Miksi näin tapahtuu? Siksi, että lapsi kuvittelee käytöksen olevan oikein nähtyään vanhempansa käyttäytyvän samalla tavalla. Myös patoutunut paha olo voi purkautua väkivaltaisena käytöksenä.

Jos lapsi elää kodissa, jossa esiintyy säännöllistä väkivaltaa, hän on muita lapsia alttiimpi vammoille sekä emotionaalisille ja psykologisille ongelmille.

Lapsi on usein kotiväkivallan näkymätön uhri

Lapsi omaksuu kaiken näkemänsä, kuulemansa ja kokemansa osaksi elämäänsä. Ei tarvita lyömistä tai huutamista, että lapsesta tulee kotiväkivallan uhri. Vaikka väkivalta olisikin aikuisten välistä, ja se pyrittäisiin piilottamaan lapselta, lapsi kärsii sen seurauksista.

Pahan olon tunteet patoutuvat lapsen sisään jopa vuosikausiksi, mikäli tilannetta ei hoideta ajoissa. Alla kerromme, miten kotiväkivalta vaikuttaa lapsiin eri ikävaiheissa.

0-3-vuotiaat lapset

Lapsella on kehityshäiriöitä, hän itkee ja ärtyy helposti, eikä syö riittävästi. Lisäksi ilmenee ahdistuneisuutta, surullisuutta, itkua ja eristäytyneisyyttä.

3-7-vuotiaat lapset

Lapsi tuntee syyllisyyttä tilanteesta, minkä vuoksi hän käyttäytyy normaalista poikkeavalla tavalla. Lapsi voi taantua itseään nuoremman lapsen tasolle ja alkaa esimerkiksi imeä sormiaan tai kastella sänkyään tai menettää kykynsä puhua hyvin. Hän voi muuttua aggressiiviseksi, kapinoivaksi, tuhoisaksi, vihamieliseksi ja uhmakkaaksi.

7-13-vuotiaat lapset

Tässä kehitysvaiheessa voidaan selvästi huomata lapsen huono itsetunto, kuten myös vihan tunteet väkivaltaista aikuista kohtaan. Nuori voi olla ärtyisä ja väkivaltainen nuorempia sisaruksiaan, sukulaisiaan tai koulutovereitaan kohtaan. Lapsi häpeää kotona tapahtunutta, ja kun häneltä kysytään asiasta, hän kieltää kaiken.

13-18-vuotiaat lapset

Murrosiässä pääasiallinen kotiväkivallan seuraus liittyy nuoren tunteisiin ja persoonallisuuden kehittymiseen. Hän saattaa tehdä rikoksia – esimerkiksi varastaa tai ajautua tappeluihin – tai käyttää huumausaineita tai alkoholia.

Kotiväkivallan seuraukset lapsille ja nuorille ovat siis paljon muutakin kuin kärsimys kotona. Tämä valitettava tilanne voi muuttaa ihmisen tapaa ratkaista ongelmia ja suhtautua ympäristöön ja ympärillä oleviin ihmisiin – jopa koko loppuelämäksi.