Kuinka selittää tieteellinen menetelmä lapsille

Havaintokykymme on saanut meidät muotoilemaan mitä uskomattomimpia teorioita kosmoksesta, ihmisistä… Kuitenkin polun, joka johtaa meidät noihin teorioihin, on oltava selkeästi merkattu. Muutoin emme tiedä, edustavatko tulokset todellisuutta vai ovatko ne seurausta pelkästä sattumasta. Ja tässä tulee esiin tieteellisen menetelmän merkitys.

Tieteen painopiste on historian aikana vaihdellut melkoisesti. Esimerkkinä tästä ovat empirismi, rationalismi, induktivismi sekä sosiaaliset todellisuudet. Se, miten selitämme tieteellisen menetelmän ja miten sitä kohdennetaan ja sovelletaan, vaikuttaa myöhemmin tulosten tulkintaan. Mutta mikä on tieteellinen menetelmä ja miksi se on aina keskustelun aihe?

Mikä on tieteellinen menetelmä?

Ennen kuin voit selittää tieteellisen menetelmän lapsille, sinun on ymmärrettävä se itse. Tieteellinen menetelmä viittaa joukkoon vaiheita ja menettelytapoja, joita tutkijat hyödyntävät antaakseen järkevän vastauksen havaitsemiinsa prosesseihin. Se pätee sekä luonnonilmiöihin että sosiaalisiin todellisuuksiin, ja se antaa meille mahdollisuuden muotoilla lakeja, jotka auttavat meitä ymmärtämään nämä tosiasiat.

Muinaisessa Kreikassa ja Mesopotamiassa väittelyforumit olivat yleisiä. Siellä tutkijat vaihtoivat näkemyksiään ja johtopäätöksiään, joita he olivat tehneet vaivalloisten tutkimusmenettelyjen jälkeen. Siksi on mahdotonta tietää, kenelle kunnia tieteellisestä menetelmästä pitäisi antaa. Onhan se lopulta osa itse tiedettä ja näin osa ihmistä.

Huolimatta eroavuuksista, joita tiedemiesten keskuudessa on ollut läpi historian, näyttää siltä, että he itse asiassa ovat samaa mieltä noudatettavista vaiheista – eivät kuitenkaan välttämättä niiden järjestyksestä.

Jotkut tutkijat poikkeavat olettamuksesta, että menetelmä on syklinen ja voi alkaa milloin tahansa. Me valitsemme lineaarisen polun selittääksemme tieteellisen menetelmän lapsille yksinkertaisella tavalla .

Kuinka selittää tieteellinen menetelmä lapsille

Tieteellisen menetelmän selittäminen lapsille voi olla hauskaa ja helppoa, jos kuvittelemme olevamme kaupungin parhaita etsiviä. Ei ole toista kaltaistamme tutkijaa. Ja konkareina meillä on omat konstimme estää mitään jäämästä meiltä huomaamatta. Mutta se, mikä tekee meistä todella erinomaisia on ennen kaikkea se, että olemme erittäin, erittäin perusteellisia.

Tieteellinen menetelmä alkaa, kun etsivä – tiedemies – kysyy jotain tekemistään havainnoista. Tästä eteenpäin noudatetaan aina samaa tiekarttaa ja pyritään pitämään mieli avoinna kaikille mahdollisuuksille.

• Havainto: Mikroskooppi, suurennuslasi ja kaukoputki kädessä – tilanteesta riippuen. Analysoimme tapahtuman johtolankoja ja faktoja huolellisesti. On tietenkin myös tärkeää ottaa mukaan lyijykynä ja paperia muistiinpanojen tekemiseksi.
• Hypoteesin laatiminen: Hypoteesi on alustava käsitys siitä, mitä on voinut tapahtua ja miten ilmiö on voinut syntyä.
• Kokeilu: Nyt meidän on todistettava, onko selityksemme oikea vai ei. Tätä varten suunnittelemme kokeen sen testaamiseksi.
• Tietojen järjestely ja analysointi: Järjestämme kaiken kokeesta saamamme tiedon taulukoiksi ja kaavioiksi, jotka helpottavat tulkintaa.
• Johtopäätös: Kun pääsemme tähän pisteeseen, voi tapahtua kaksi asiaa. Vahvistiko koe alkuperäisen hypoteesin? Jos vastaus on ei, meidän on palattava kohtaan kolme ja suunniteltava uusi koe. Jos vastaus sen sijaan on kyllä…
• Viestintä: Nyt kun tiedämme, kuka syyllinen on, meidän tulee vain esitellä havaintomme raportissa.

Ja aivan kuten Sherlock Holmes sanoi:

Tieteellisen menetelmän selittäminen lapsille

Lapsemme soveltavat tieteellistä menetelmää koulussa parhaillaankin sitä tiedostamattaan. Tätä tapahtuu tietenkin enimmäkseen, mutta ei pelkästään, luonnontieteiden tunneilla. Kaikki pienet tutkimustyöt, jotka heidän on tehtävä voidakseen käsitellä tehtävää luokassa, edellyttävät jo tämän menetelmän käyttöä. Joissakin tapauksissa se on tarkoituksellista, mutta monissa muissa tilanteissa siihen on luontainen taipumus.

Tieteellisen menetelmän soveltaminen elämässä edistää rationaalista ja analyyttistä kykyä. Se edellyttää lapsilta myös itsensä ilmaisemista selkeästi ja ytimekkäästi, mikä parantaa heidän kielellisiä taitojaan. Lisäksi teorian hylkääminen auttaa lapsia olemaan itsekriittisiä oman työnsä suhteen ja ilmaisemaan sanoin johtopäätöksensä.