Mitä lapsen piirustukset kertovat?
Piirustukset aina raapustuksista monimutkaisempiin taideteoksiin heijastavat lapsen persoonaa, pelkoja, tunteita ja maailmankatsomusta. Mutta mitä muuta lapsen piirustukset kertovat? Tässä artikkelissa annamme vinkkejä, joiden avulla kuka tahansa oppii tulkitsemaan lapsen piirustuksia.
Lapsen piirustukset ikävaiheittain
Yksivuotiaana
Lapsi ei vielä kykene muodostamaan muotoja, hahmoja tai objekteja piirustuksissaan. Voit kuitenkin jo havaita piirustuksissa varhaisia merkkejä lapsen temperamentista tai emotionaalisesta tilasta.
Kaksivuotiaana
Toiseen ikävuoteen mennessä lapsi pystyy jo muodostamaan hieman enemmän muotoja raapustuksissaan. Piirustukset eivät enää ole vain irrallisia viivoja, vaan niistä pystyy jo hahmottamaan muotoja ja hahmotelmia.
Nämä raapustukset voivat olla lapsen ensimmäisiä yrityksiä piirtää todellisen elämän objekteja ja kokeilla eri värejä.
Kolmevuotiaana
Tässä vaiheessa pystyt jo tunnistamaan lapsen piirtämiä muotoja, jotka muistuttavat ihmistä tai muuta kohdetta. Kolmeen ikävuoteen mennessä lapsen piirustuksissa on nähtävissä selkeää yritystä kuvata tilanteita, hahmoja ja tunteita.
Viisivuotiaana
Viiteen ikävuoteen mennessä lapsen kognitiivisilla rakenteilla on ollut aikaa kypsyä. Piirustukset ovat yksi tapa nähdä, kuinka paljon lapsi on kehittynyt. Lapsi osaa piirtää tunnistettavasti ihmisen, jonka tunnuspiirteet – pää, vartalo, kädet ja jalat – ovat suurimmaksi osaksi paikallaan.
Yksi tärkeä aspekti, joka on huomattavissa tässä ikävaiheessa, on tietynlainen eriytyminen. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsen piirtäessä ihmisiä, jokaisella hahmolla on jokin piirre, joka erottaa sen muista. Tämä yksityiskohta on merkki lapsen luovuudesta ja siitä, kuinka hän tarkkailee ympäristöään.
Kuusivuotiaana
Tästä ikävaiheesta eteenpäin lapsen piirustustyylistä tulee koko ajan yhtenäisempi. Lapsen piirustukset muodostuvat yhdeksi kommunikointivälineeksi muiden joukossa. Piirtäminen on luova tapa heijastaa omia monimutkaisia tuntemuksia ja tunteita. Taideteoksista voi tulla lapselle tärkeä tapa työstää omaa sisäistä maailmaa.
Tässä vaiheessa lapsi osaa piirtää ihmisiä ja esineitä, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Hän osaa siis piirtää itsenäisiä objekteja, mutta niitä myös osana suurempaa kokonaisuutta, kuten tiettyä tilannetta tai tapahtumaa.
Mitä lapsen piirustukset kertovat?
Lapsen piirrokset saattavat sisältää joitakin vihjeitä, joista vanhemmat voivat saada hieman ymmärrystä siitä, mitä lapsen mielessä tapahtuu. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tämä tieto ei pohjaudu puhtaaseen tieteeseen.
Kuinka lapsi pitelee kynää?
Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, kuinka lapsi pitelee kynää tai väriliitua. Jos lapsi pitää kynästä kiinni hellästi, hän tuntee itsensä rentoutuneeksi, kun taas tiukka ote kynästä viestii jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta.
Piirustusten koko
Lapsen piirtämien piirustusten koko voi antaa vihjeitä lapsen taipumuksesta introverttiyteen tai ekstroverttiyteen.
Arka ja heikomman itsetunnon omaava lapsi saattaa piirtää pienempiä kuvia, kun taas nopeatempoinen ja seurallinen lapsi voi käyttää puoli paperia kuvansa piirtämiseen.
Vetojen suunnat
Jos piirros suuntautuu paperin vasemmalle puolelle, voi se kertoa lapsen introverttiydestä ja pidättyväisyydestä, kun taas enemmän paperin oikealle puolelle suuntautunut piirros voi heijastaa lapsen kommunikointihalukkuutta ja ekstroverttiyttä.
Piirustusten sijainti
Jos lapsi piirtää paljon paperin yläreunaan, voi se kertoa lapsen taipumuksesta fantasiointiin. Sen sijaan lapsi, joka piirtää paperin alaosaan, tarvitsee turvallisuuden tunnetta sekä ajattelee hyvin realistisesti.
Piirrokset paperin oikealla puolella kertovat lapsen ekstroverttiydestä ja siitä, että lapsi on tulevaisuuteen suuntautunut, kun taas paperin vasemmalla puolella sijaitsevat piirrokset saattavat paljastaa lapsen introverttista luonnetta sekä estyneisyyttä.
Lapsi, joka piirtää keskelle paperia, osoittaa hyvää itsehillintää ja on realistinen sekä objektiivinen.
Lapsen piirtämien viivojen tyypit
- Painaminen. Jos lapsi painaa kynää tai väriliitua kovasti, voi se heijastaa lapsen kokemia aggressioita tai impulsiivisuutta. Todella heiveröinen viiva voi kertoa lapsen ujoudesta ja estyneisyydestä.
- Muoto. Suorat viivat ovat tyypillisiä aggressiivisille persoonille, mutta ne voivat osoittaa myös sitä, että henkilö pystyy kontrolloimaan omia tunteitaan. Hieman kaartuneet viivat kertovat pehmeämmästä ja hellemmästä ihmistyypistä.
- Jatkuvuus. Jos viivat ovat katkonaisia, voi tämä kertoa ihmisen epävarmuudesta tai vaikeuksista löytää yhteyttä muihin ihmisiin. Jos viivat ovat jatkuvia, lapsi tuntee olonsa turvalliseksi, on seurallinen eikä hänellä ole ongelmia sosiaalisissa tilanteissa.
“Kaikki lapset ovat syntyneet taiteilijoiksi. Ongelmana on taiteilijuuden säilyttäminen kasvaessamme aikuiseksi.”
– Pablo Picasso
Varjostukset
Joidenkin asiantuntijoiden mukaan varjostuksia käyttävät lapset voivat ilmaista omaa ahdinkoaan tai ahdistuneisuuttaan.
Pois pyyhkiminen
Jos lapsi pyyhkii jatkuvasti pois piirtämäänsä, voi se kertoa lapsen epävarmuudesta.
Symmetria
Jos piirroksesta puuttuu symmetriaa, voi se olla merkki lapsen epävarmuudesta tai siitä, että hän ei tunne kuuluvansa joukkoon.
Värivalinnat
Lapsen tekemät värivalinnat on yksi tapa ilmaista omia tunteitaan piirroksissa. Jos lapsi käyttää paljon värejä, kertoo tämä ilosta, uteliaisuudesta ja motivaatiosta.
Lapsi, joka valitsee usein saman värin piirtämiseen, voi osoittaa jonkin verran epävarmuutta.
Ärtynyt lapsi voi sekoittaa piirroksessaan liikaa värejä keskenään, jolloin värit eivät välttämättä ole enää tunnistettavissa piirroksesta.
Herkkätunteinen lapsi pitää kylmien ja tummien sävyjen käyttämisestä, kun taas pelokas lapsi ei juuri käytä värejä piirustuksissaan.
Lapsi, jolla on taipumusta pakkomielteisyyteen, värittää hyvin tarkasti, pysyen viivojen sisäpuolella.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Goodnow, J. (1979). El dibujo infantil (Vol. 8). Ediciones Morata.
- Muños-Hidalgo, M. D. (2014). El dibujo infantil: La etapa preesquemática. http://tauja.ujaen.es/bitstream/10953.1/796/4/TFG_MuñozHidalgo%2cMar%C3%ADaDolores.pdf
- Lowenfeld, V. & Brittain, W. L. (1980). Desarrollo de la capacidad creadora (2a Ed.). Buenos Aires: Kapelusz.
- Cordera, M., Bertolez, A., Monesterolo, L., & Herrera, M. El dibujo infantil como expresión de desarrollo saludable.
- Acaso, M. (2000). Simbolización, expresión y creatividad: tres propuestas sobre la necesidad de desarrollar la expresión plástica infantil. Arte, individuo y sociedad, (12), 41. https://revistas.ucm.es/index.php/ARIS/article/download/ARIS0000110041A/5919