Miten lapsen makumieltymykset kehittyvät?

23 marraskuu, 2019
Perimällä on paljon tekemistä sen kanssa, mistä ruoasta pidämme, mutta asiaan vaikuttavat myös toistojen määrä ja edeltävät ruokiin liittyvät kokemukset. Lapsuudessa näillä tekijöillä on suuri merkitys makumieltymysten muodostumisessa.
 

Perimä vaikuttaa paljon siihen, mistä ruoasta pidämme ja mistä emme, mutta geenien lisäksi makumieltymyksiin vaikuttavat myös muut asiat. Ihmisen maku voi muuttua, ja hän saattaa omaksua uusia ruokailutottumuksia ajan saatossa. Jatka lukemista, niin saat tietää lisää siitä, miten lapsen makumieltymykset kehittyvät ajan myötä.

Kuinka lapsen makumieltymykset kehittyvät?

Kaikki saa alkunsa jo lapsen ollessa äitinsä kohdussa. Sikiön ollessa 7-8:n viikon ikäinen, sille kehittyy makunystyrät. Napanuoran ja lapsiveden kautta sikiö saa kaikki ravintoaineet äidiltään.

Myöhemmin lapsen saadessa rintamaitoa, lapsi alkaa maistaa kaiken, mitä hänen äitinsä on syönyt. Vauvan kokeillessa jotain uutta ruokalajia, hän suosii niitä ruokia, jotka muistuttavat aikaisemmin syömiään ruokia. Toistojen määrällä, ympäristöllä sekä vauvan ruokailun aikaisilla tunteilla on suuri vaikutus. Jopa kulttuuri voi vaikuttaa makumieltymyksiin.

Makumieltymykset saavat alkunsa jo lapsen ollessa äitinsä kohdussa

Rintamaito ja makumieltymykset

Rintamaidolla on useampia terveyshyötyjä kuin äidinmaidonkorvikkeella, mutta joissakin tapauksissa vauva ei ole kiinnostunut äidinmaidosta tai äiti ei tuota maitoa tarpeeksi. Eräiden tutkimusten mukaan rintamaito helpottaa vauvan uusien ruokien kokeilemista. 

 

Suolaisuuden havaitseminen

Vauva alkaa tunnistaa suolaisuutta ollessaan neljän kuukauden ikäinen. Kahteen ikävuoteen mennessä lapsi alkaa haluta suolaisia ruokia. Raskauden aikana paljon suolaisia ruokia syöneet äidit synnyttävät todennäköisemmin alipainoisen vauvan. Tulevan äidin kannattaa ottaa selvää terveellisestä raskauden aikaisesta ruokavaliosta ja noudattaa vähempisuolaista ruokavaliota.

Miten lapsen makumieltymykset kehittyvät?

Makeat ruoat maistuvat kaikille

Lapsilla on taipumusta rakastaa makeita ruokia. Makeat maut on aina yhdistetty hyvään mieleen, koska ne aktivoivat aivoissamme hyvään mieleen liittyviä alueita. Jo vähäinen määrä sokeria nostaa lapsen sydämensykettä – tämä tiedetään siitä syystä, että rintamaito on makeaa.

Makeus liitetään usein myös juhliin ja juhlintaan, ja se antaa ilon tunteen. Ehkäpä juuri siitä syystä moni syö suklaata ollessaan alakuloinen. Joidenkin geenien ansiosta tämä voi olla kuitenkin toisin joidenkin ihmisten kohdalla: jotkut voivat nauttia sokeria vain vähäisissä määrin.

Lapsen maku voi muuttua ajan kuluessa
 

Happamat ruoat

Happamuus on ollut piirteenomaista joillekin vihreille ja myrkyllisille esihistoriallisille hedelmille. Jotkut ihmiset alkoivat voimaan pahoin tai jopa kuolivat syötyään niitä. Tämän takia voikin tuntua siltä, kuin lapset olisi ohjelmoitu inhoamaan tiettyjä ruokia, kuten parsakaalia tai ruusukaalia.

Jokaisella ihmisellä on kielessään reseptoreita, jotka havaitsevat makeita tai happamia makuja. Jos lapsi on esimerkiksi herkkä sokerisille mauille, hän ei välttämättä syö paljoa makeita ruokia. Kokeiltuaan yli kymmenen kertaa, saattaa lapsi alkaa syödä makeita ruokia enemmän.

 
  • Spahn JM, Callahan EH, Spill MK, Wong YP, Benjamin-Neelon SE, Birch L, et al. (2019). Influence of maternal diet on flavor transfer to amniotic fluid and breast matic review. Am J Clinmilk and children’s responses: a syste Nutr. 2019;109(7):1003S-1026S.
  • Beauchamp GK, Mennella JA. (2011). Flavor perception in human infants: Development and functional significance. Digestion. 2011;83(SUPPL.1):1–6.
  • Mennella JA, Bobowski NK, Reed DR. (2016). The development of sweet taste: From biology to hedonics. Rev Endocr Metab Disord. 2016;17(2):171–8.
  • Bobowski NK, Mennella JA. (2016). The sweetness and bitterness of chilhood: insights from basic research on taste preferences, Physiol Behav. 2016;25(3):289–313.
  • Duffy VB, Bartoshuk, LM. (2000). Food acceptance and genetic variation in taste. J Am Diet Ass. 2000; 1000(6):647-55.
  • Hayes JE, Bartoshuk LM, Kidd JR, Duffy VB. (2008). Supertasting and PROP bitterness depends on more than the TAS2R38 gene. Chem Senses. 2008;33(3):255–65.
  • Tepper BJ. (2008). Nutritional Implications of Genetic Taste Variation: The Role of PROP Sensitivity and Other Taste Phenotypes. Annu Rev Nutr. 2008;28(1):367–88.
  • Tepper BJ, White EA, Koelliker Y, Lanzara C, D’Adamo P, Gasparini P. (2009). Genetic variation in taste sensitivity to 6-n-propylthiouracil and its relationship to taste perception and food selection. Ann N Y Acad Sci. 2009;1170:126–39.
  • Bee Wilson. (2016). El primer bocado: cómo aprendemos a comer. 1ª ed. España: Turner; 2016.