Onko totta, että lapsen persoonallisuus vaikuttaa ruokavalioon?

Oletko miettinyt, miksi lapsi ei halua syödä tiettyjä ruokia? On osoitettu, että persoonallisuus vaikuttaa ruokavalioon ja lapsen syömään ruokaan. Jatka lukemista, jos haluat selvyyden siitä, miksi oman lapsesi ruokavalio on sellainen kuin se on.

Usein puhutaan nirsoista lapsista, jotka ovat haluttomia syömään tiettyjä ruokia. Rauhalliseksi tarkoitettu illallinen voikin muuttua salamannopeasti taisteluksi.

Se, että lapsi ei halua syödä tiettyjä ruokia, tai että hänellä on suosikkiruokia, ei johdu ainoastaan tavoista tai makuaistista, vaan myös persoonallisuudesta. Kuulostaako väittämä kummalliselta?

Jokaisella lapsella on omat piirteensä ja ominaisuutensa, jotka tekevät hänestä erilaisen kuin muista. Lähes jokaisen lapsen kohdalla huomataan jossain vaiheessa kehitystä, että tämä ei hyväksy lautaselleen tiettyjä ruokia tai käyttäytyy torjuvasti, kun hänelle tarjotaan tiettyä tuotetta.

Tällainen käytös ei selity sillä, että kyseessä on lapsi, vaan käytösmallit voivat liittyä lapsen persoonallisuuteen. Se, että tiedät tämän faktan, auttaa sinua tekemään parempia päätöksiä vanhemmuuteen liittyen sekä auttaa sopeutumaan haastaviin tilanteisiin ruokapöydässä.

Lapsen persoonallisuus ja sen näkyminen ruoka-aikoina

Kasvaessaan lapsi altistuu ruoalle monella eri tavalla. Elämän alussa lapsen ravintoa on tietysti äidinmaito, ja asetelma muuttuu lapsen kasvaessa. On tärkeää esitellä lapselle uusia makuja ja tapoja syödä.

Se suhde, jonka lapsi kehittää ruoan kanssa, on se perusta, joka muodostaa niin kutsutun ruokakäyttäytymisen.

Lapsen suhde ruokaan muodostaa niin kutsutun ruokakäyttäytymisen. Ruokakäyttäytyminen liittyy siihen, miten lapsi näkee perheensä suhtautuvan ruokaan, kuinka ruokaa on tarjolla, sosiaaliseen asemaan, vanhempien osoittamaan kiintymykseen ja kulttuuriperinteisiin.

On siis monia tekijöitä, jotka vaikuttavat lapsen ja ruoan suhteeseen.

Lapsen persoonallisuustyyppi

• On lapsia, jotka sopeutuvat hyvin erilaisiin tilanteisiin ja kohtaamiinsa muutoksiin. Tällainen lapsi on iloinen ja hänen käytöksensä on ennalta-arvattavaa. Hänen on helppo olla muiden kanssa vuorovaikutuksessa ja hänen keskittymiskykynsä on hyvä.
• On lapsia, jotka ovat hyvin aktiivisia ja joiden keskittyminen herpaantuu helposti. Nämä lapset vetäytyvät kohdatessaan uuden tilanteen tai muutoksen ja ovat usein äkäisiä. Heidän on vaikeampaa muodostaa säännöllisiä tapoja, ja nukkumiseen ja syömiseen liittyvät kiukkukohtaukset ovat yleisiä. Heitä kutsutaan usein vaikeiksi lapsiksi.
• On lapsia, jotka ovat passiivisia, ja joilla on vaikeuksia mukautua uusiin tilanteisiin ja muutoksiin. Tällainen lapsi hakee usein voimakkaasti vanhempiensa hyväksyntää.

Miten lapsen persoonallisuus vaikuttaa ruokavalioon?

On tutkimuksia, jotka osoittavat, että sekä lapsen persoonallisuus että hänen tunteensa vaikuttavat syömiseen.

Viha tekee lapsista nirsompia uusien ruokien maistamisen suhteen. Surullisuus tai ahdistus voivat aiheuttaa ruokahalun menetyksen. Sen sijaan “helppojen” lasten onnellisuus ja rauhallisuus auttavat heitä suhtautumaan paremmin erilaisten ruokien syömiseen.

Yleisesti ottaen ongelmat ruokahalussa ovat yhteydessä lapsen kokemuksiin, jotka liittyvät sosiaalisiin tilanteisiin ja perheen vuorovaikutukseen. Ongelmat, joita lapsella on suhteessaan vanhempiinsa tai ympäristöönsä, vaikuttavat siis hänen ruokahaluunsa.

Ruoan syömisestä kieltäytyminen liittyy ylisuojelemiseen ja dominoivaan persoonallisuuteen. Monilla meistä on varmasti kokemusta jälkimmäisestä seikasta.

Ruoan torjuvat lapset voidaan jakaa persoonallisuuksiltaan seuraavanlaisesti:

• Lapset, jotka kieltäytyvät syömästä ruokaa siksi, että sen koostumus tai väri ei miellytä, ovat voimakkaasti aistiensa kautta eläviä lapsia.
• Lapset, jotka osoittavat perfektionismia aterioiden aikana, vaativat paljon huomiota. Näissä tapauksissa yhden ruoan ei tulisi olla sekoitettuna toiseen.

Mitä sitten kaikella tällä tiedolla voidaan tehdä?

Ymmärtämällä lapsen persoonallisuuden ja ruoan välinen suhde, voidaan paremmin tunnistaa lapsen käytöksessä ilmeneviä kuvioita.

On fakta, että lapsen persoonallisuus vaikuttaa hänen syömiseensä. Myös iällä on merkitystä, sillä se tekee lapsen suhteesta ruokaan enemmän tai vähemmän äärimmäisyyksiin menevän. Ratkaisu ongelmalliseen käytökseen riippuu tästä vuorovaikutuksesta lapsen persoonallisuuden ja ruoan välillä.

Yksi ratkaisu on kokeilla erilaista kasvatusmenetelmää. Myös perheen ruokailutottumuksia voidaan muuttaa. Oli valinta mikä hyvänsä, kärsivällisyys on tässäkin asiassa ensiarvoisen tärkeää.