Tarinoiden kasvatuksellinen merkitys lapselle
Tarinoiden kasvatuksellinen merkitys on kiistaton. Ne edistävät lukemisen intoa ja kehittävät ihmistä monella tavalla, aina pienestä lapsesta aikuiseen.
Lapsen ensimmäiset mielikuvitukselliset kokemukset perustuvat usein lastenkirjoihin. Kirjat tyydyttävät lapsen loputonta uteliaisuutta ja yhdistävät kuvia ja sanoja lapsen omiin tuntemuksiin.
Tarinat ja niiden piirteet
Gianni Rodarin mukaan tarinat voidaan luokitella niiden pituuden, yksinkertaisuuden sekä lineaarisuuden mukaan. Tarinat voivat olla suullisia tai kirjoitettuja, todellisia tai kuvitteellisia. Tarinassa on yksinkertainen juoni, lyhyt kuvaus miljööstä sekä muutama päähenkilö. Yleensä tarinoiden tarkoitus on olla moraalisesti opettavaisia tai puhtaasti viihteellisiä.
Tarinan rakenne muodostuu sen päähenkilöistä sekä tietyn tilanteen tai konfliktin kuvailemisesta. Tämä tilanne tai konflikti tullaan ratkaisemaan erilaisten päähenkilöiden toimesta, jotka vievät kohti lopullista tarinan päämäärää.
Tarinoiden pääasiallisimmat piirteet
- Tarinoiden avulla mielikuvitus kehittyy.
- Herättävät emootioita ja tunteita (iloa, suuttumusta, surullisuutta ja ihastusta).
- Yhdistelevät todellisuutta ja fantasiaa.
- Välittävät erilaisia arvoja (hyvyyttä, oikeudenmukaisuutta, kunnioitusta, lojaaliutta, intohimoa, solidaarisuutta, ystävyyttä ja vaikeuksien voittamista).
- Tarinoiden avulla voi pohtia omaa käyttäytymistään, sitä mikä on oikein ja mikä väärin.
- Auttavat ratkaisemaan konflikteja sekä vähentämään pelkoja.
Tarinoiden kasvatuksellinen merkitys
Tarinoilla on todella suuri kasvatuksellinen merkitys lapselle. Niiden pedagogiset sekä didaktiset hyödyt sisältävät mm. seuraavanlaisia aspekteja:
- Kulttuurisen perinnön välittyminen.
- Kielellisen kehityksen edistäminen.
- Lapsen psykologisen kehityksen hyödyttäminen.
Tarinoiden kuuleminen ja lukeminen kasvattavat lapsen sanavarastoa sekä laajentavat lapsen tapoja ilmaista itseään. Lapsi oppii ymmärtämään erilaisia, monimutkaisempia kirjoitettuja tekstejä.
Tarinat ovat lisäksi hyväksi lapsen kognitiivisen kehityksen kannalta soveltamalla kirjoissa esiintyviä tapahtumia omiin kokemuksiinsa jokapäiväisessä elämässä.
Näiden lisäksi tarinat voivat olla hyödyllisiä lapselle, koska:
- Ne harjoittavat lapsen muistia.
- Parantavat lapsen huomiointikykyä.
- Parantavat lapsen keskittymiskykyä.
- Auttavat lasta hahmottamaan tapahtumia, joilla on selkeä alku ja loppu.
Tarinat auttavat lasta emotionaalisella ja sosiaalisella tasolla ymmärtämään tiettyjä arvoja kirjan päähenkilöiden toimien positiivisella tai negatiivisella tavalla. Näin lapsi oppii ja hyväksyy tiettyjä sosiaalisia rooleja sekä normeja.
Psykologisesti katsottuna lapsi pystyy tarinoiden kautta näkemään itsensä ja oman tilanteensa tarinan päähenkilöissä, niiden elämissä sekä pystyvät samastumaan niihin. Tarinat auttavat sekä lapsia että aikuisia löytämään vastauksia pelkoihinsa, tarpeisiinsa ja konflikteihinsa.
Kun otetaan huomioon lapsen ikä ja kehityksellinen taso, tarinat tyydyttävät lapsen tiedonnälän, oli kyse sitten kontekstista, ihmisistä, tilanteista tai tuntemuksista.
Tarinankerronnan tärkeys
Kun kyseessä on lapsi, on tärkeää osata erottaa tarinan lukeminen ja kertominen. Kertoessasi tarinaa, luot mielikuvaa kauniista miljööstä, saat lapsen huomion ja kutsut lasta nauttimaan tarinasta ja sen henkilöistä. Tarinan kertomiseen vaaditaan tiettyjä taitoja.
Kun kerrot tarinaa, muuntele ääntäsi ja puhu rauhallisesti ja hitaasti. Jäljittele kirjan henkilöiden ääntä ja äänensävyjä sekä käytä taukoja ja hiljaisuutta mukaillessasi tarinan juonta.
On tärkeää olla lähellä lapsia ja heidän tasollaan. Lasten kanssa on tärkeää luoda luottamuksellinen ilmapiiri.
Tarina on…
… matka tuntemattomaan, jonka reitillä lapsi saa tutkia ja selvittää sekä samalla kasvaa ja kehittyä. Tarinat ovat hyvin olennainen osa lapsen emotionaalista, älyllistä sekä kielellistä kehitystä. Tämä pätee myös “vanhempiin lapsiin” eli meihin aikuisiin! Tätä kaikkea on tarinoiden kasvatuksellinen merkitys.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Toledo Morales, P. (2005). El valor educativo del cuento: didáctica y evolución histórica. Aula sin paredes para una formación sin fronteras. Editorial APRENDE-IEA. Recuperado de https://www.researchgate.net/profile/Purificacion_Toledo_Morales/publication/324774827_El_valor_educativo_del_cuento_didactica_y_evolucion_historica/links/5ae1a736aca272fdaf8e226c/El-valor-educativo-del-cuento-didactica-y-evolucion-historica.pdf?origin=publication_detail
- Rodari, G. (2002). Gramática de la fantasía. Editorial LABUTXACA. Barcelona.