Miten isättömyys vaikuttaa lapseen? - Äitiyden Ihme
 

Miten isättömyys vaikuttaa lapseen?

Nykypäivän modernissa yhteiskunnassa on tavallista, että moni lapsi kasvaa ilman isää. Mutta tiesitkö, että isättömyys voi vaikuttaa negatiivisesti sekä lapsen fyysiseen että henkiseen kehitykseen?
Miten isättömyys vaikuttaa lapseen?

Viimeisin päivitys: 24 maaliskuuta, 2019

Tänä päivänä moni lapsi kasvaa ilman toista vanhempaa. Isättömyys voi johtua monenlaisista tekijöistä, mutta varmaa on se, että hyvin usein lapsi joutuu kärsimään jälkiseuraamuksista kasvaessaan ilman isäänsä.

Miten isättömyys vaikuttaa lapseen?

Siitä, että isä hylkää lapsensa, voi kehittyä lapselle monenlaisia ongelmia hänen kasvaessaan. Listasimme alle muutamia tyypillisiä ongelmia, joita isättömyys voi aiheuttaa.

Huono itsetunto

Ilman toista vanhempaan elävällä lapsella on usein huono itsetunto. Lapsi tulee tietoiseksi isähahmosta ja hänen poissaolostaan, mutta ei ole vielä tarpeeksi kypsä ymmärtämään tätä vaikeaa tilannetta.

Tässä vaiheessa lapsi myös etsii tiedostamattaan isähahmoa jostakin toisesta henkilöstä. Tämä voi olla isoisä, setä tai joku muu tärkeä henkilö lapsen elämässä.

Käytösongelmat

Ilman isää kasvava lapsi saattaa alkaa käyttäytyä kapinoivasti. Lapsi voi olla tottelematon, ja hänen on vaikea samaistua luokkatovereihinsa tai opettajiinsa. Lapsi saattaa lisäksi olla henkisesti tasapainoton.

Huono koulumenestys

Sillä, että lapsi ei saa isänsä huomiota, on vaikutusta myös koulunkäyntiin. Lapsella voi olla vaikeuksia keskittyä, saattaa loppuun koulutehtäviä tai pitää yllä motivaatiota yleisesti. 

Identiteetti hukassa

Lapsen henkinen ja fyysinen kehitys tapahtuu suurimmaksi osaksi kotona perhepiirissä. Mutta jos lapselta puuttuu toinen vanhempi, hänellä voi olla vaikeuksia tuntea olonsa turvalliseksi ja olevansa osa perhettä. Tuloksena voi olla, että lapsella on haasteita kehittää tiettyjä kykyä ja ylläpitää suhteita yhteisöönsä.

Muita ongelmia, joita isättömyys lapselle saattaa aiheuttaa, ovat ahdistuneisuus, raivo ja syyllisyyden tunteet. Lapsi voi myös tuntea olonsa hylätyksi, eristäytyneeksi ja masentuneeksi ja hänellä voi olla vaikeuksia kohdata stressaavia tilanteita. Ilman isää kasvava lapsi hukkuu yksinäisyyden ja hylätyksi tulemisen tunteisiin.

Isättömyys voi vaikuttaa lapsen henkiseen ja fyysiseen kehitykseen negatiivisesti

Isättömyyden aiheuttamien konfliktien käsitteleminen voi viedä loppuelämän ajan. Tuloksena voi olla noidankehä, sillä moni ilman toista vanhempaa elävä lapsi hylkää aikuisena oman lapsensa. Tällainen lapsi on myös alttiimpi käyttämään huumausaineita tai kehittämään riippuvuuden muihin haitallisiin aineisiin jo nuorella iällä.

Onko ilman isää kasvava lapsi erilainen kuin muut lapset?

Vaikka jokainen tapaus onkin ainutlaatuinen, on todettu, että kahden vanhemman kanssa kasvava lapsi on tasapainoisempi. Tällainen lapsi useimmiten pärjää paremmin kuin lapsi, joka joutuu kasvamaan ilman isäänsä.

On kuitenkin olemassa äitejä, jotka kasvattavat lapsen yksin – tai kaksin – ja tarjoavat lapselle kaiken tarvittavan. Tällaisilla lapsilla on mahdollisuus kehittyä ja toimia yhteiskunnassa täysin normaalisti. 

Ilman toista vanhempaansa kasvavalla kouluikäisellä lapsella saattaa olla huono itsetunto.

Mistä isättömyys voi johtua?

Syy siihen, miksi isä ei osallistu lapsen elämään, on jokaisessa perheessä erilainen. Joissakin tapauksissa isä on menehtynyt. Muita syitä voivat olla muun muassa isän sairaus, addiktio, avioero tai se, että isä työskentelee kaukana kotoa.

On kuitenkin hyvä muistaa myös se, että vaikka lapsella olisikin kaksi vanhempaa, voivat he olla henkisesti poissaolevia. Vaikka vanhemmat olisivatkin fyysisesti paikalla, eivät he välttämättä täytä opastajan ja tukijan roolia, eivätkä tarjoa vakautta ja turvaa lapselleen.

Tähän luokkaan kuuluvat esimerkiksi vanhemmat, jotka heräävät aikaisin töihin ja tulevat kotiin myöhään illalla. He eivät ole tietoisia siitä henkisestä vahingosta, jota he lapselleen aiheuttavat. He eivät myöskään osallistu lapsen monitahoisiin kehitysprosesseihin, eivätkä vahvista suhdettaan lapseen, mitä lapsi tarvitsee tunteakseen olevansa rakastettu.

Myös fyysisesti läsnä olevat vanhemmat voivat olla henkisesti etäisiä lapselle

Kuinka välttää lapsen hylätyksi tulemisen tunteet?

On hankalaa välttyä siltä, etteikö poissaolevalla isällä olisi negatiivisia vaikutuksia lapseen, mutta se ei ole kuitenkaan mahdotonta. Lapsi tarvitsee tukea muilta mahdollisilta perheenjäseniltään. Kaikkien perheenjäsenten tulisi yhdessä tarjota lapselle turvallinen ympäristö, jossa tämä tuntee itsensä arvostetuksi.

Vaikka isää ei voikaan täysin korvata, lapsi voi löytää itselleen isähahmon toisesta aikuisesta. Tämä voi olla isoisä, setä, opettaja tai joku muu perheelle ja lapselle läheinen aikuinen. Tällä tavoin lapselle ei kehity hylätyksi tulemisen tunteita, vaan hänen itsetuntonsa kehittyy terveellä tavalla.

Isättömyys voi aiheuttaa lapselle suurta vahinkoa. Siksi onkin äärimmäisen tärkeää auttaa lasta välttymään hylätyksi tulemisen ja turhautumisen tunteilta.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Bowlby, J. (1986). Vínculos afectivos: formación, desarrollo y pérdida. Madrid: Morata.
  • Bowlby, J. (1995). Teoría del apego. Lebovici, Weil-HalpernF.
  • Garrido-Rojas, L. (2006). Apego, emoción y regulación emocional. Implicaciones para la salud. Revista latinoamericana de psicología, 38(3), 493-507. https://www.redalyc.org/pdf/805/80538304.pdf
  • Marrone, M., Diamond, N., Juri, L., & Bleichmar, H. (2001). La teoría del apego: un enfoque actual. Madrid: Psimática.
  • Moneta, M. (2003). El Apego. Aspectos clínicos y psicobiológicos de la díada madre-hijo. Santiago: Cuatro Vientos.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.