Miksi lapsi kohtelee vanhempiaan huonosti?
Tiedämme, että on vanhempia, jotka eivät huomioi tai hoida lastaan tarpeeksi tai kohtele tätä muuten hyvin. On myös mahdollista, että lapsi kohtelee vanhempiaan huonosti. Kun lapsi esimerkiksi sivuuttaa vanhempansa täysin, kyseessä on koko perheeseen vaikuttava ongelma.
Vanhempiaan huonosti kohtelevat lapset
Lapsen huono käytös vanhempiaan kohtaan ilmenee esimerkiksi seuraavin tavoin:
- Hän ei tottele tai kiinnitä huomiota vanhempiensa vaatimuksiin.
- Varoitukset, uhkaukset tai rangaistukset eivät tehoa lapsen huonon käytöksen muokkaamiseksi.
- Hän ei arvosta vanhempiensa tekoja, ei edes positiivisia tai kilttejä.
- Hän tavoittelee itsenäisyyttä sellaisissakin asioissa, joita ei pysty vielä tekemään yksin, ja torjuu aikuisten avun.
- Hän kapinoi, on aggressiivinen puheissaan ja kieltäytyy osoittamasta rakkautta vanhempiaan kohtaan.
Miksi lapsi kohtelee vanhempiaan huonosti?
Kuten pätee kaikkeen lapsen käytökseen, ongelmalla voi olla monenlaisia syitä. Huono käytös riippuu suuresti lapsen luonteesta, kasvatuksesta ja elinympäristöstä.
Se, että käytös kohdistuu vain toiseen vanhempaan, on merkki siitä, että lapsella voi olla negatiivisia tunteita kyseistä vanhempaa kohtaan. Näin voi tapahtua esimerkiksi siksi, että lapsi pitää enemmän siitä vanhemmasta, jonka kanssa viettää enemmän aikaa. Käytös voi myös johtua siitä, että lapsi on suuttunut tai loukkaantunut jostakin tapahtuneesta.
Olipa tilanne mikä tahansa, parasta on puhua asiasta lapsen kanssa ja yrittää selvittää, mitä on meneillään.
Jotkut lapset ovat erityisen haastavia siksi, että he hermostuvat nopeasti, heitä on hemmoteltu tai he reagoivat usein asioihin kapinoiden. Tämä liittyy yleensä sosiaalisiin ongelmiin biologisten sijaan. Lapsi ei yleensä ole huonosti käyttäytyvä luonnostaan.
Lapsi käyttää tällaisissa tilanteissa tietyn tyyppistä psykologista väkivaltaa. Hän aiheuttaa vanhemmilleen kärsimystä saavuttaakseen valta-aseman. Tilanteen jatkuessa pitkään, lapsen käytös muuttuu usein niin kutsutuksi pienen keisarin syndroomaksi.
Vanhempien täytyy panostaa oman auktoriteettinsa säilyttämiseen ja sen käyttämiseen näissä tilanteissa. Muuten lapsi voi kasvaa teini-ikään kuvitellen voivansa hallita vanhempiaan. Tällöin ongelma saattaa olla hyvin vakava.
Miten lapsen huono käytös saadaan muuttumaan?
Se, miten vanhempien kannattaa reagoida huonoon käytökseen, vaihtelee lapsen iän mukaan. Seuraavaksi kerromme huonon käytöksen korjaamisesta vauvoilla, taaperoilla sekä vanhemmilla lapsilla.
Vauvat
Alle 2-vuotiaat eivät vielä ymmärrä arkipäivän tilanteita hyvin. On parasta, että vanhemmat eivät pakota vauvaa tekemään mitään vasten tämän tahtoa, sillä tämä voi vahvistaa negatiivista käytöstä.
Suosittelemmekin toimimaan täysin päinvastoin, eli antamaan lapselle huolenpitoa, hellyyttä ja muita positiivisia asioita. Nämä auttavat lasta kehittämään myönteisen suhteen kunnioitukseen ja läheisyyteen.
2-3-vuotiaat lapset
Yksi vanhempien tekemistä virheistä on se, että lapsen kanssa väitellään kuin tämä olisi aikuinen. Vanhempien kannattaa tämän sijaan pysyä jämäkkänä, mutta tietenkin rakastavalla tavalla ja asioita selittäen.
Näin lapsi oppii ajan kanssa ymmärtämään, että kaikkien vanhempien vaatimusten takana on syy, ja tätä tulee totella. Tämä on totta etenkin silloin, kun lapsi ymmärtää, että tottelevaisuus on hänen omaksi parhaakseen.
4-vuotiaat ja vanhemmat lapset
Mikäli lapsi on jo aloittanut koulun, voi olla avuksi arvioida hänen käytöstään koulussa. Lisäksi tämä ympäristö voi auttaa edistämään lapsen hyvää käytöstä, joka siirtyy myös kotiin.
Lapsi on 4-vuotiaana entistä tietoisempi siitä, että hänen teoillaan on seurauksia. Vanhempien kotona käyttämien kasvutustekniikoiden tulisi korostaa kunnioitusta vanhempia ja muita auktoriteettihahmoja kohtaan.
Tämä on hyvä hetki lapsen tunne-elämään liittyvän kasvatuksen tehostamiseen. Empatia on tässä avainasia. Lapsen tulisi oppia tunnistamaan se, että hänen sanansa ja tekonsa voivat satuttaa toisia. Näin on myös hänen läheistensä kohdalla.
Lapsen ollessa epäkunnioittava vanhempiaan kohtaan, on tärkeää, että nämä vahvistavat omaa auktoriteettiaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tarvitsee olla määräilevä ja rangaista lasta, eikä se missään nimessä tarkoita väkivaltaa. Sen sijaan lapselle täytyy antaa sellaista arjen kasvatusta ja rakkautta, jota jokainen lapsi tarvitsee ja ansaitsee.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Aroca-Montolío, C., Lorenzo-Moledo, M., & Miró-Pérez, C. (2014). La violencia filio-parental: un análisis de sus claves. Anales de Psicología/Annals of Psychology, 30(1), 157-170. https://revistas.um.es/analesps/article/view/analesps.30.1.149521
- Pérez-Tomé Román, S. (2020). Aproximación al bullying intrafamiliar entre pares. Aproximación al bullying intrafamiliar entre pares, 123-137. https://www.torrossa.com/en/resources/an/4754021
- Díaz Amaro, I. M. (2020). El maltrato psicológico como nueva causa de desheredación. https://riull.ull.es/xmlui/bitstream/handle/915/19653/El%20maltrato%20psicologico%20como%20nueva%20causa%20de%20desheredacion.pdf?sequence=1