Miksi jotkut lapset käyttäytyvät huonommin äidin seurassa?

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Kirjoittanut Zuleyvic Adriana Cuicas

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Käyttäytyvätkö lapset huonommin äitiensä seurassa? Aina kun tulen kotiin ja kysyn lastenhoitajaltamme, kuinka lapseni ovat käyttäytyneet päivän aikana, vastaus on sama: he ovat käyttäytyneet todella hyvin.

Ensimmäinen ajatus, joka mieleeni tulee, on “kuinka tämä on mahdollista?”. Puhummeko me samoista lapsista, joiden kanssa minun tulee taistella joka ilta saadakseni heidät syömään ruokansa? Samoista lapsista, jotka kyseenalaistavat kaiken mitä sanon ja jotka eivät suostu peseytymään, harjaamaan hampaitansa tai nousemaan aamulla sängystä ja pukeutumaan?

Kuinka monet muut äidit tuntevat samoin? Miksi lapsesi käyttäytyvät huonosti kun he ovat sinun kanssasi? Minä olen heidän äitinsä, eihän tässä maailmassa ole ketään, kuka välittäisi lapsistani enemmän kuin minä?

Mikä on siis syynä siihen, että lapset käyttäytyvät huonosti juuri äidin kanssa? Teemmekö jotain väärin?

Tämä on tyypillistä pienten lasten käytöstä, kun he opettelevat hallitsemaan ja osoittamaan tunteitaan. Lapset näkevät äidin turvapaikkanaan – henkilönä, jonka kanssa he voivat olla oma itsensä ja osoittaa tunteitaan. On kuitenkin hyvin tärkeää, että opetat heille missä raja kulkee. Sinun tulee tehdä se selkeäksi, ja tämä vaatii paljon kärsivällisyyttä ja rakkautta.

Eräs kummallinen raportti on levinnyt ympäri maailmaa. Kyseinen raportti kertoo, että lapset käyttäytyvät 800 % huonommin äitiensä seurassa, ja se nosti esiin tämän ikuisen kysymyksen: miksi lapset siis käyttäytyvät huonommin äitiensä seurassa?

Lapset käyttäytyvät huonommin äidin seurassa: totta vai tarua?

Psykologian tohtori K. P. Leibowitzin mukaan havaittiin, että “jopa vain kahdeksan kuukauden ikäisinä lapset saattoivat käyttäytyä niin, että he leikkivät onnellisina, kunnes näkivät äitinsä tulevan sisään huoneeseen, jolloin he alkoivat 99,9 % todennäköisemmin itkeä, täyttää vaippaansa ja vaatia välitöntä huomiota. Se poikkeus oli lapsi, jolla oli näkö-ongelmia, ja kun hän kuuli äitinsä äänen, hän alkoi heitellä tavaroita ja pyysi välipalaa, vaikka hän oli juuri syönyt”.

Kuten mainitsimme, on liikkeellä väittämä, jonka mukaan lapsi voi käyttäytyä jopa 800 % huonommin, jos äiti on paikalla – kiitos feromonien.

Psykologian tohtori K.P. Leibowitzin (oletetun tutkimusjohtajan) mukaan “lapset haistavat äitinsä feromonit ja muuttavat käytöstään. Tämä on luonnollinen reaktio äidin kehoon, ja koska äiti luovuttaa feromoneja ja hänen lapsensa voi haistaa ne, lapsi tietää, että äiti on lähellä ja tuntee olonsa turvalliseksi ja suojelluksi”.

Äiti ajattelee usein, että lapsen käyttäytyminen johtuu siitä, että he viettävät enemmän aikaa yhdessä, tai että lapsi haluaa huomiota, tai että äiti sanoo useammin “kyllä”, tai siitä että hän tulee aina rakastamaan lasta, vaikka tämä saisi kuinka ison kiukunpuuskan tahansa.

On kuitenkin niin, että äitinä olet lapsesi turvasatama. Hänellä on turvallisempi olo kanssasi. Hän tietää, että tulet aina olemaan hänen tukenaan ja turvanaan – sinun ja lapsesi välillä on vahva tunneside.

Lapset tuntevat olonsa varmaksi, kun äiti on läsnä

Mitkään tutkimukset eivät ole tarpeellisia selvittääksemme sen, että lapset käyttäytyvät huonommin äitiensä seurassa. Kaksi teoriaa selittävät tätä:

• Itsevarmuus: lapsesi viettävät paljon aikaa kanssasi. Äidit ovat perinteisesti viettäneet enemmän aikaa lastensa kanssa, ja tämä asetelma säilyy edelleen. Tämä luo kenties paljon vahvemman luottamuksen sinuun kuin keneenkään muuhun. Tämä luottamussuhde saa lapset käyttäytymään rennommin, ja he kokevat vapauden päästää tunteensa pihalle.
• Lapset vaativat huomiotasi: lapsesi, varsinkin kun he ovat hyvin pieniä, eivät halua vaivata sinua tarkoituksella, eivätkä he suunnittele menettävänsä kontrollia. Jotkut käytökset, kuten itkeminen, potkiminen ja huutaminen, eivät ole muuta kuin huomion hakemista sinulta. Lapset tarvitsevat sen kaiken huolehtimisen ja huomion, minkä pystyt antamaan. Vaikka antaisit heille kuinka paljon, he tarvitsevat aina lisää.

Lapset hakevat lohdutusta, ja he tulevat aina etsimään sinua. Sinulta he saavat halauksen, kun he näkevät painajaisia, ja suukon, kun he ovat satuttaneet itsensä sekä ne kannustavat sanat, kun he eivät onnistu tekemään maalia.

Isistä he hakevat erilaisia asioita: hauskuutta, tutkimusmatkoja, pelejä, kokemuksia ja neuvoja. Äidit yleisesti ottaen ovat se turva, jonka lapset synnynnäisesti yhdistävät selviytymisen kanssa.