Lapsen ensimmäinen hammaslääkärikäynti
Lapsen ensimmäinen hammaslääkärikäynti voi herättää vanhemmissa paljon kysymyksiä ja epävarmuutta. Milloin on oikea aika viedä lapsi hammaslääkäriin? Mitä siellä tehdään? Ja onko käynti todella välttämätön, jos mitään ongelmaa ei ole? Tässä artikkelissa kerromme aiheesta kaiken tarpeellisen.
Amerikan hammaslääkäriyhdistys (ADA) suosittelee viemään lapsen hammaslääkäriin ensimmäisen hampaan puhjettua suuhun ja viimeistään ennen yhden vuoden ikää. Varhaiset hammaslääkärikäynnit auttavat vanhempia pitämään huolta lapsensa hampaista ja välttämään mahdolliset komplikaatiot. Älä suotta murehdi käyntiä etukäteen, sillä vauvojen hammastarkastukset poikkeavat aikuisten tarkastuksista.
Lapsen ensimmäinen hammaslääkärikäynti
Lapsi on suositeltavaa viedä ensimmäisen kerran hammaslääkäriin, kun hampaat ovat alkaneet puhkeamaan ja viimeistään yhden vuoden iässä. Varhaisissa tarkastuksissa voidaan pitää silmällä lapsen suun kehitystä ja ehkäistä komplikaatioita. Pääasiallisena tarkoituksena on, että vanhemmat ja lapsi tapaavat hammaslääkärin ja päinvastoin. Tapaaminen kestää 30–40 minuuttia.
Vanhempien kannattaa käyttää tilaisuus hyväkseen ja kysyä lapsen hampaisiin liittyvistä huolistaan. Katsotaanpa nyt tarkemmin, mitkä ovat lapsen ensimmäisen hammaslääkärikäynnin tärkeimmät hetket.
Esittäytyminen ja vanhempien haastattelu
Hammaslääkäri esittelee ensin itsensä ja toivottaa vanhemmat ja lapsen tervetulleiksi. Sitten hän keskustelee vanhempien kanssa lapsen terveydentilasta, tottumuksista ja perheen elämäntavoista. Kaikki kirjataan lapsen sairaushistoriaan.
Keskustelussa otetaan esiin seuraavia aiheita:
- Raskausaika: ongelmat raskauden tai synnytyksen aikana
- Imetys ja syöttämistapa
- Sairaudet ensimmäisinä elinkuukausina
- Ongelmat terveydessä tai kasvussa ja kehityksessä
- Mahdolliset lapsen käyttämät lääkkeet
- Tutin tai tuttipullon käyttö
- Peukalon imeminen
- Vanhempien hammasongelmat
Kliininen tutkimus
Keskustelun jälkeen hammaslääkäri kehottaa toista vanhemmista istumaan potilastuoliin vauva sylissään. Tässä vaiheessa hammaslääkäri tarkastaa vauvan suun.
Kliinisessä tutkimuksessa arvioidaan ikenien, kielen, kielijänteen, kitalaen ja muiden limakalvojen kuntoa. Myös mahdolliset jo puhjenneet hampaat tutkitaan ja niiden puhkeamista ja leuan kehitystä analysoidaan. Joissakin tapauksissa diagnoosia saatetaan täydentää ottamalla valokuvia ja röntgenkuvia. Jos havaitaan ongelmia, voidaan suunnitella sopiva hoito.
Hammaslääkärin antamat neuvot ensimmäisellä käynnillä
Ensimmäisellä käynnillä hammaslääkäri valistaa vanhempia vauvan suun hoidosta ja antaa tietoja seuraavista aiheista:
- Tuttipullokaries ja sen ehkäisy
- Hyvä suuhygienia: kuinka vauvan suu puhdistetaan ja kuinka paljon fluorihammastahnaa käytetään
- Vauvan syöttäminen ja hampaiden terveys: mitkä ruoat ja juomat ovat haitaksi hampaille ja millä ne korvataan
- Hampaiden puhkeaminen: mitä on odotettavissa ja miten lievittää sen aiheuttamaa epämukavuutta
- Tutin käyttö ja sormien imeminen
- Hammastapaturmat: ennaltaehkäisy ja toiminta-ohjeet
- Fluori: hyödyt ja käyttö
Hammaslääkärikäyntien tiheys
Ensimmäisen käynnin päätteeksi hammaslääkäri kehottaa vanhempia varaamaan uuden ajan. Käyntitiheys määräytyy sen mukaan, kuinka suuri on lapsen riski suusairauksiin. Yleensä tarkastuksissa käydään puolen vuoden välein, tarvittaessa useamminkin. Jos lapsella on esimerkiksi kohonnut karieksen tai ientulehduksen riski, tarkastuksia tehdään 3–4 kuukauden välein.
Jotkut hammaslääkärit varaavat tarkastusaikoja tiuhempaan rakentaakseen luottamusta ja tullakseen lapselle tutuksi. Tiuhemmat käynnit auttavat lasta tuntemaan olonsa mukavaksi ja rennoksi tarkastusten aikana. Jos hammaslääkäri havaitsee hoitoa vaativan ongelman, vanhemmille kerrotaan tarvittavasta toimenpiteestä, joka suunnitellaan tapauksen mutkikkuuden ja eri mahdollisuuksien perusteella.
Lapsen ensimmäinen hammaslääkärikäynti on ratkaiseva
Lapsen ensimmäinen hammaslääkärikäynti on alku suhteelle, joka kestää läpi lapsuuden. Mene tähän tapaamiseen rauhallisin ja luottavaisin mielin. Ammattilainen osaa hoitaa lastasi ja ohjeistaa sinua tämän suun hoidossa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- González-Pérez, V., Pérez-Pérez, M., & Herrera-Camacho, J. (2019). 33. PROTOCOLO DE PRIMER VISITA AL ODONTOPEDIATRA EN NIÑOS MENORES DE SEIS MESES. Revista de la Academia Mexicana de Odontología Pediátrica, 31(S1), 17-18.
- Farré, E., Cuadros, C., Lorente, A. I., Sáez Martínez, S., & Bellet, L. J. (2010). La primera visita al odontopediatra. Dentum (Barc.), 97-101.
- Sánchez García, M. N. (2021). SALUD BUCAL Y ENFOQUE DE LA ATENCIÓN ODONTOLÓGICA EN BEBES.
- Rodela Martínez, T. L. (2022). Protocolo de atención dental para disminuir la ansiedad en odontopediatría (Doctoral dissertation, Universidad Autónoma de Nuevo León).
- Llumipanta, J. J. P., Villamarín, S. M. G., Moreta, J. F. A., & Neira, A. G. M. (2022). La educación bucodental a través de la evaluación de visitas odontopediátricas en niños desde el nacimiento hasta los 8 años de edad. Dilemas contemporáneos: Educación, Política y Valores.
- López de Francisco, M. D. M. (2021). Factores familiares y sociodemográficos en niños de manejo de comportamiento en odontopediatría.
- Caro, A. A. S. (2020). Manejo de conducta de los niños durante la atención dental. Salud & Vida Sipanense, 7(1), 69-80.
- Gil, A. M. C. Revisión Bibliográfica “Manejo psicológico del niño en la atención estomatológica.”. población, 3, 5.
