Hammaspaiseet lapsilla: syitä ja suosituksia
Lasten hampaissa olevat infektiot voivat johtaa hammaspaiseiden kehittymiseen. Hammaspaiseet ovat märkäkertymiä luun sisässä, ikenissä tai muualla suussa tai kasvojen alueella. Ongelman varhainen hoito on erittäin tärkeää, sillä lapsille koituvan epämukavuuden lisäksi tulehdus voi levitä muualle kehoon.
Tässä artikkelissa kerromme, mistä hammaspaiseet johtuvat ja miten ne tunnistaa. Opit myös ehkäisemään niitä ja toimimaan niiden ilmetessä.
Mitä hammaspaiseet ovat?
Hammaspaiseet ovat bakteeri-infektion aiheuttamia märkäkertymiä. Mätä sijaitsee eräänlaisessa taskussa, ja se puristaa ympäröiviä kudoksia pyrkiessään ulos.
Märkäpaiseet voivat sijaita suun eri alueilla, joskin yleisimpiä ovat periapikaaliset (hampaanjuuren kärkeä ympäröivät) ja periodontaaliset paiseet (ikenissä, juurialueen reunoilla).
Infektio voi levitä myös suunpohjan, kaulan ja poskien pehmytkudoksiin. Näissä tapauksissa komplikaatioiden riski on erittäin korkea, minkä vuoksi on ryhdyttävä kiireellisiin toimiin.
Joskus märkäkertymä voi levitä taskun ulkopuolelle fistelin kautta. Fisteli on eräänlainen kehon muodostama käytävä, joka yhdistää mädän täyttämän ontelon pinnalla olevaan alueeseen tyhjentäen näin sen sisällön. Ensisilmäyksellä se näyttää eräänlaiselta näppylältä suun limakalvolla tai ihossa.
Mistä lasten hammaspaiseet johtuvat?
Lasten hammaspaiseet johtuvat hampaan sisässä olevasta bakteeri-infektiosta. Nämä bakteerit voivat päästä hampaan sisään reiän tai murtuman kautta.
Hoitamatta jääneet hampaiden reiät ovat yleisin ongelman syy, sillä samat bakteerit, jotka tuhoavat hampaiden kiillettä, pääsevät myös hammasytimeen. Tämän seurauksena hermo kuolee ja kehittyy infektio.
Tulehduksesta johtuvaa märkäeritettä kertyy hammasjuurten kärkiin tai parodontaalialueelle. Ja vähitellen muodostuu paise.
Hampaisiin kohdistuvat voimakkaat iskut tai isot korjaukset voivat myös johtaa hammasytimen kuolemaan ja sitä seuraavaan infektioon.
Hammaspaiseiden oireet lapsilla
Tässä ovat yleisimmät hammaspaiseiden oireet lapsilla:
- Kipu sairaassa hampaassa: Märkäkertymän aiheuttama paine ympäröivissä kudoksissa saa aikaan pistävää tai sykkivää kipua. Lapsi saattaa sanoa, että hammas ikään kuin “sykkii”.
- Hampaan vihlominen: Hammasta vihloo pureskeltaessa tai kun siihen kohdistuu painetta. Myös lämpimien ja kylmien ruokien ja juomien nauttiminen aiheuttaa vihlontaa.
- Kipu, joka ulottuu saman puolen poskeen, korvaan, leukaan ja kaulaan.
- Heiluva hammas.
- Punaiset, turvonneet ikenet tai pieni ulkoneva kyhmy. Ikenien koskettaminen ja painaminen tuntuu epämukavalta tai sattuu.
- Fisteli ikenen päällä.
- Karvas maku suussa.
- Pahanhajuinen hengitys.
- Turvotus kaulalla, leuan alla tai poskissa. Alueella voi olla punoitusta, kuumotusta ja aristusta.
- Turvonneet ja aristavat imusolmukkeet leuan alla ja kaulalla.
- Kuume.
- Hengitys- tai nielemisvaikeudet.
- Kivun lievittyminen, jos paise repeää tai kehittyy mädän tyhjentävä fisteli.
Komplikaatiot
Lasten hammaspaiseet vaativat hammashoitoa. Usein elimistö onnistuu tyhjentämään märkäpaiseen itse, mutta vaikka tämä lievittääkin oireita, ongelma ei ratkea.
Infektio hampaissa, luussa ja ikenissä pysyy, ja hoitamattomana se voi levitä leukaan, suunpohjaan ja muille pään ja kaulan alueille. Se voi olla pahimmillaan hengenvaarallinen.
Jos lapsella ilmenee kuumetta, pahoinvointia tai oksentelua, tai jos hänellä on nielemis-, puhe- tai hengitysvaikeuksia, on tärkeää saada kiireellistä lääkärinhoitoa. Kiireellisiä toimia vaaditaan myös silloin, jos paise ulottuu kaulaan tai silmäluomiin tai kipu pahenee. Näissä tapauksissa saatetaan tarvita sairaalahoitoa vakavampien komplikaatioiden välttämiseksi.
Hammaspaiseiden hoito lapsilla
Kun lapsella on hammaspaise, on erittäin tärkeää viedä hänet hammaslääkäriin mahdollisimman pian. Ammattilainen arvioi tilanteen ja antaa parasta hoitoa yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.
Infektion hoidossa on käytettävä antibiootteja, ja lisäksi annetaan tulehduskipulääkkeitä epämukavuuden vähentämiseksi ja toipumisen edistämiseksi.
Hoitovaihtoehdot riippuvat siitä, onko ongelma maito- vai rautahampaassa, kuinka vakavasti se vaikuttaa muihin kudoksiin, ovatko vakavat komplikaatiot mahdollisia tai kuinka kauan hammas pysyy vielä suussa.
Yleisesti ottaen tavoitteena on pitää hammas suussa ja tyhjentää märkäpaise infektiopesäkkeen poistamiseksi. Tämä tapahtuu lähes aina tekemällä perforaatio itse hampaaseen. Kanavat puhdistetaan ja desinfioidaan ja ongelman ratkaisemiseksi tehdään juurihoito.
Hankalammissa tai vaarallisemmissa tapauksissa, kun infektio on levinnyt, saattaa paras ratkaisu olla hampaan poistaminen. Kun ongelma on hoidettu, suun terveydestä, toiminnasta ja estetiikasta huolehditaan oikeilla toimilla.
Joissakin hyvin harvoissa tapauksissa lapset tarvitsevat kirurgista toimenpidettä paiseen tyhjentämiseksi ihon tai limakalvojen läpi. Tällöin tehdään viilto turvonneelle alueelle mädän poistamiseksi, ja ongelmallinen hammas hoidetaan tai poistetaan.
Kotihoitokeinot
Eräät kotihoidot voivat parantaa hammaspaiseesta kärsivän lapsen oloa. Ne eivät missään nimessä korvaa hammaslääkärin antamaa hoitoa, vaan ne yksinkertaisesti lievittävät lapsen oloa, kunnes ongelma on hoidettu.
- Laita lapsen kasvoille aika ajoin kylmähaude, enintään 20 minuutiksi kerrallaan, turvotuksen vähentämiseksi.
- Valmista suuvesi lämpimästä vedestä ja suolasta. Sitä ei saa niellä.
- Pidä suu puhtaana. Harjaa ongelmallinen hammas varovasti. Jos hampaissa on isoja reikiä, yritä poistaa kaikki sisälle kertyneet jäämät.
- Anna hammaslääkärin määräämät lääkkeet oikein. Hoitoa ei pidä keskeyttää, vaikka lapsi voisi jo paremmin, sillä antibioottikuuri tulee syödä loppuun lääkeresistenssin välttämiseksi.
- Vältä erittäin kylmiä tai kuumia ruokia.
- Älä koskaan yritä tyhjentää tai hoitaa lapsen paisetta itse kotona. Tämä on erittäin vaarallista. Paras ratkaisu näissä tapauksissa on hakeutua hammaslääkäriin.
Kuinka lasten hammaspaiseet ehkäistään?
Paras tapa välttää hammaspaiseisiin liittyvä epämukavuus ja riskit on ennaltaehkäisy. Tässä vanhemmilla on oleellinen rooli.
Mitä vähemmän bakteerit pääsevät lisääntymään lapsesi suussa, sitä vähemmän hampaiden reikiä ja infektioita hänellä on. Tämä edellyttää terveitä elämäntapoja, kuten terveellistä ruokavaliota ja hyvää suuhygieniaa.
Säännölliset hammastarkastukset auttavat ehkäisemään hammaspaiseita. Hammaslääkäri onkin vanhempien paras liittolainen lapsen suun pitämisessä terveenä.
Jos hyvästä hoidosta huolimatta epäilet lapsellasi hammaspaisetta, älä turhaan viivyttele. Hakeudu välittömästi hammaslääkärin vastaanotolle estääksesi infektion leviämisen ja pahenemisen.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Carrasco-Loyola, M., & Orejuela-Ramirez, F. (2018). Consecuencias clínicas de caries dental no tratada en preescolares y escolares de instituciones educativas públicas. Revista Estomatológica Herediana, 28(4), 223-228.
- Toledo, L. C., Dolz, A. M. N., & Fernández, Z. R. (2021). Tratamiento del absceso odontógeno submandibular y del espacio bucal. Presentación de caso. Revista Cubana de Otorrinolaringología y Cirugía de Cabeza y Cuello, 5(2).
- Ccanto Coanqui, A. (2021). Relación de la caries dental no tratada con la percepción de la calidad de vida en niños de 8-10 años que acuden al servicio de odontopediatría del Hospital Militar Central-Lima, 2020.
- Carcausto Cucho, M. (2019). Prevalencia de enfermedades pulpares en piezas con caries no tratadas según el índice (PUFA) en niños de 3 a 7 años en la isla de Taquile-Puno 2018.
- Plaza Soria, R. A. (2019). Terapia antibiótica en infecciones odontogénicas en niños y adolescentes (Bachelor’s thesis, Universidad de Guayaquil. Facultad Piloto de Odontología).
- Páez Félix, Á. E., Cuyutupac Alvarez, A. C., & Poma Valerio, A. S. (2018). Frecuencia de lesiones pulpares en niños y adolescentes de 3 a 16 años, atendidos en la Clínica Dental Docente UPCH, en el período 2015-2016.
- Ríos, E. V. P., Ramos, G. T., & Loayza, M. B. (2021). Pulpectomía de una periodontitis periapical aguda realizada en una sola cita en un paciente infante. Reporte de caso. REVISTA ODONTOLOGÍA PEDIÁTRICA, 20(2), 46-52.
- Vega Castello, S. (2018). Microbiología de los abscesos dentales.
- Lascano Lucio, M. C., & Ramírez Sánchez, K. M. (2019). Complicaciones sistémicas relacionadas con procesos infecciosos de origen odontógeno (Bachelor’s thesis, Universidad de Guayaquil. Facultad Piloto de Odontología).
- Laversanne, S., Ray, A. C., Kbidy, A., & Haen, P. (2021). Complicaciones de las infecciones dentales. EMC-Tratado de Medicina, 25(4), 1-8.