Muovinen vai lasinen tuttipullo: kumpi on parempi?
Yhä useammat vanhemmat miettivät, onko lasta parempi ruokkia muovisella vai lasisella tuttipullolla. Epäröintiä aiheuttaa kauppojen laaja valikoima, joka voi hämmentää ensikertalaisia. Kumpi siis on parempi vaihtoehto: muovinen vai lasinen tuttipullo? Tässä artikkelissa kerromme, mitä tuttipullon valinnassa tulisi ottaa huomioon.
Tuttipulloja ei nykypäivänä käytetä ainoastaan silloin, kun vauvaa ruokitaan maidonkorvikkeella. Imettävät äidit saattavat joutua turvautumaan tuttipullon apuun esimerkiksi palatessaan töihin tai kohdatessaan hankaluuksia rintaruokinnassa.
Tuttipullon ostaminen voi siis olla tarpeen riippumatta siitä, millaisella maidolla vauvaa ruokitaan. Kun kaikki mahdolliset vaihtoehdot ovat tiedossa, vanhemmat voivat tehdä parempia päätöksiä lapsensa syöttämistä koskien.
Tuttipullojen ominaisuudet
Ennen muovisen tai lasisen tuttipullon hankkimista on hyvä tietää, miten ne eroavat toisistaan. Erottavista piirteistä olemme nostaneet esiin seuraavat:
- Paino: Muovipullot ovat kevyempiä ja helpompia käsitellä. Lasiset tuttipullot ovat paljon raskaampia.
- Kestävyys: Lasinen tuttipullo kestää hyvin naarmuuntumista ja kuumuutta. Muoviin sen sijaan voi tulla naarmuja, joihin kertyvistä bakteereista vapautuu myrkkyjä kuumennettaessa.
- Väri: Muoviset ja lasiset tuttipullot ovat läpinäkyviä, vaikkakin muovipullot ovat yleensä jossain määrin läpikuultamattomampia. Muovi yleensä tummuu ja värjäytyy ruoka-aineista ajan myötä.
- Haju: Muovi imee hajuja, lasi ei.
- Halkeamat: Muovipullot ovat käytännössä rikkoutumattomia. Lasiset tuttipullot taas ovat melko hauraita ja hajoavat herkästi tippuessaan lattialle. Tämä lisää haavojen riskiä.
- Kuluminen: Muovi heikkenee käytössä, varsinkin altistuessaan kuumuudelle, kuten steriloinnille. Lasi sen sijaan ei kulu, eikä siihen vaikuta lämpötila.
- Huolto: Sekä muovinen että lasinen tuttipullo saatetaan joutua vaihtamaan uuteen usein. Muoviset tuttipullot on vaihdettava jo melko nopeasti päivittäisessä käytössä. Lasiset tuttipullot hajoavat useammin vahingossa.
- Ympäristövaikutukset: Lasia pidetään paljon ympäristöystävällisempänä materiaalina kuin muovia.
- Koko: Sekä muovisia että lasisia tuttipulloja on erikokoisia: pieniä, 60–90 ml:n pulloja ensimmäisten elinviikkojen ajaksi ja 150–300 ml:n pulloja vähän vanhemmalle vauvalle.
Muovinen vai lasinen tuttipullo?
Muovisten ja lasisten tuttipullojen välillä on siis huomattavia eroja. Valinta riippuu lapsesi tarpeista, iästä ja omista mieltymyksistäsi.
Seuraavaksi kerromme lyhyesti kummankin materiaalin tärkeimmistä ominaisuuksista.
Muoviset tuttipullot
Muovi on kevyt ja helposti mukana kuljetettava materiaali, joka kestää kolhuja ja pudottelua. Tästä syystä se on kätevin vaihtoehto liikkeellä oltaessa tai kun vauva jo käsittelee pulloa itse.
Nykyään useimmat muovipullot on valmistettu turvallisista materiaaleista, jotka sopivat vauvojen ruokkimiseen. Käyttö ja steriloinnissa tapahtuva kuumentaminen kuluttavat niitä kuitenkin pikkuhiljaa.
Yleensä muovipullo muuttuu sameammaksi, alkaa haista sekä naarmuuntuu tai halkeilee. Bakteerit lisääntyvät näissä naarmuissa, ja siksi muovipullot onkin erittäin tärkeää pitää puhtaina.
Muovisten tuttipullojen laittamista mikroon tulisi mielellään välttää, jotta ne eivät menisi pilalle ja kestäisivät käytössä pidempään.
Mitä tulee huomioida
Muovisten tuttipullojen valmistusta koskevat tietyt säädökset. Esimerkiksi bisfenoli A:n (BPA) käyttö niiden valmistuksessa on kielletty.
Tätä kemikaalia käytetään yleisesti erilaisten muovien valmistukseen. Sen kertyminen vauvojen elimistöön voi kuitenkin olla melko haitallista. BPA on yhdistetty muun muassa aineenvaihduntahäiriöihin, hormonihäiriöihin, maksasairauksiin ja jopa kasvaimiin.
BPA:ta sisältävien tuttipullojen käyttö ja myynti on kielletty Euroopan unionissa ja Yhdysvalloissa. Jotta ostetun tuttipullon laadusta voisi varmistua, on otettava huomioon kaksi seikkaa:
- Merkintä: Jos pakkauksessa on teksti “UNE-EN14350”, pullo on eurooppalaisten säädösten mukainen. Etiketissä saattaa myös lukea “ei sisällä BPA:ta”.
- Pullon pohja: Pohjasta tulisi löytyä kolmio, jossa on numero. Pulloja, joissa on numerot 3, 6 ja 7 tai kirjaimet PC, tulisi mielellään välttää, sillä ne voivat sisältää BPA:ta. Ne, joissa on numerot 1, 2, 4 tai 5, ovat turvallisia.
Lasiset tuttipullot
Lasisia tuttipulloja suositellaan usein siksi, että ne on helppo puhdistaa ja steriloida. Materiaalin ominaisuudet estävät bakteereita tarttumasta pullon seinämiin.
Siksi lasisia tuttipulloja pidetään tartuntariskin kannalta turvallisempina vauvan terveydelle.
Lisäksi lasi ei juuri kulu eikä muutu: se ei ajan myötä tahriinnu ja ala haista tai maistua oudolle, eikä se mene pilalle kuumassa. Lasisen tuttipullon voikin laittaa suoraan mikroon, sillä siitä ei irtoa myrkkyjä lämmön myötä.
Lasi on läpinäkyvä, kova, vedenpitävä ja ei-huokoinen materiaali, joka kestää hyvin naarmuuntumista. Näiden ominaisuuksien vuoksi se on erittäin kestävä materiaali, ellei se sitten putoa ja mene rikki.
Lasi on myös ympäristöystävällisempi materiaali kuin muovi, ja haljetessa sen voi kierrättää.
Yksi lasisten tuttipullojen haitoista on niiden paino, joka voi tehdä mukana kantamisesta hankalaa. Toinen haittapuoli on niiden hauraus, minkä vuoksi lasten ei tulisi käsitellä niitä itse.
Oma valinta
Muovisen tai lasisen tuttipullon valinta riippuu siis suurelta osin vanhempien omista mieltymyksistä ja tarpeista. Kummallakin materiaalilla on hyvät ja huonot puolensa, mutta toinen on toista parempi tietyissä tilanteissa.
Lasiset tuttipullot voivat olla hyödyllisiä vauvan ensimmäisinä elinkuukausina. Mutta kun tuttipulloa tarvitaan muualla kuin kotona, tai kun vauva haluaa pidellä pulloa itse, on muovi tällöin kevyempi ja turvallisempi vaihtoehto.
Valintaa tehtäessä kannattaa miettiä pullon tulevia käyttötilanteita, lapsen ikää ja omia mieltymyksiä. Kummallakin materiaalilla on omat hyvät puolensa, ja voit etsiä omiin ja vauvasi tarpeisiin parhaiten sopivan vaihtoehdon.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Cerpa Sáenz, E. J. (2019). Determinación de bisfenol a en mamilas y biberones comercializados en la ciudad de Cartagena de indias utilizando cromatografía de gases acoplado a espectrometría de masas (GC/MS) (Doctoral dissertation, Universidad de Cartagena).
- Siddique, S., Zhang, G., Coleman, K., & Kubwabo, C. (2021). Investigation of the migration of bisphenols from baby bottles and sippy cups. Current Research in Food Science, 4, 619-626.
- Ortega-García, J. A., Aguilar-Ros, E., Ares-Segura, S., Agüera-Arenas, J. J., Pernas-Barahona, A., de Pipaón, M. S., … & i Tortajada, J. F. (2021, April). Exposiciones laborales, dieta y envasado: recomendaciones para reducir los contaminantes medioambientales en la lactancia materna. In Anales de Pediatría (Vol. 94, No. 4, pp. 261-e1). Elsevier Doyma.
- Sinuco, D., Castillo, E., Rodríguez, R., & Durán, C. (2019). Migración específica de bisfenol a (BPA) en biberones fabricados en Colombia. Informador Tecnico, 83(2), 30-34.
- Martínez, A. P. G. (2020). ¿ Y tú, das pecho o biberón? Narrativas, identidad de género y lactancia materna. Desacatos: Revista de Ciencias Sociales, (63), 104-121.
- Torres Sánchez, M., Santacruz Guerra, M., & Rendón Rojas, C. M. (2018). Análisis de la toxicidad del Bisfenol A en la salud humana: Una aproximación conceptual (Doctoral dissertation, Corporación Universitaria Lasallista).
- Barasona, M. I. (2018). Estudio de los efectos del bisfenol A como disruptor endocrino en la regulación iónica en zebrafish (Danio rerio), a través del estudio de células adenohipofisarias y branquiales.
- Beal, J. A. (2018). Baby bottles and bisphenol A (BPA): still a parental concern. MCN: The American Journal of Maternal/Child Nursing, 43(6), 349.