6 vaihtoehtoa lapsen kieltämiselle
Jatkuva kieltäminen ei yleensä ole erityisen tehokas kasvatusmenetelmä. Tämä ei tarkoita, että lapsi saisi käyttäytyä miten haluaa, sillä hän tarvitsee rajoja ja sääntöjä. Toistuvasti kaiken kieltäminen kuitenkin saa lapsen helposti kapinoimaan kieltoja vastaan ja toimimaan juuri päinvastoin kuin vanhemmat toivoivat. Tästä syystä listaammekin seuraavaksi kuusi vaihtoehtoa lapsen kieltämiselle.
6 vaihtoehtoa lapsen kieltämiselle
Puhuttaessa autoritaarisesta kurinpidosta, kyse on lähestymistavasta, jossa lapsi tai nuori toimii aina vanhempiensa käskyn mukaisesti pelätessään kieltäytymisen aiheuttamia seurauksia. Toisin sanoen lapsi ei tottele vanhempiaan vapaaehtoisesti tai siksi, että hän uskoisi kyseessä olevan oikea tapa käyttäytyä. Vanhemmuuteen suositellaankin otettavan demokraattinen lähestymistapa, ja sen saavuttamiseksi kannattaa lukea seuraavat kuusi vinkkiä.
1. Kasvata lasta hellyydellä
Käskyihin perustuva kasvatustapa ei kanna pitkälle jo siitä syystä, että jossain vaiheessa lapsi alkaa todennäköisesti kapinoida ja tehdä vastarintaa. Terveempi ja positiivisempi tapa on kasvattaa lasta hellyydellä ja ystävällisesti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita liiallista sallivuutta, jossa lapsi saa toimia miten tahansa, vaan vanhempien on löydettävä oikea tasapaino kurin ja sallivuuden välille.
Sen sijaan, että lasta kielletään systemaattisesti ilman perusteluja, hänelle kannattaa selittää, mistä kielto johtuu ja miksi häneltä odotetaan tiettyä käytöstä. Samalla vanhempien kannattaa tehdä lapselle selväksi, että he ovat aina avoimia keskustelulle ja neuvottelemaan säännöistä ja rajoituksista. On tärkeää, että lapsi kokee luottavansa vanhempiinsa.
2. Kasvata lasta avoimin ja joustavin mielin
Vanhempien täytyy pitää mielensä avoimena ja muistaa, että heidän oma sukupolvensa on hyvin erilainen kuin lapsen sukupolvi ja että lapsi kasvaa erilaisissa olosuhteissa kuin he itse aikoinaan. Vanhemmat eivät välttämättä voi tai halua pysyä ajan tasalla kaikista uusista asioista ja trendeistä, mutta lapsen mieltymyksiä ei tulisi koskaan kritisoida – vaikka ne vaikuttaisivat vanhemmista erikoisilta tai turhanpäiväisiltä.
3. Opeta lapselle itsehillintää pienestä pitäen
Lapsi tai nuori, jolla on hyvä itsehillintä, tulee todennäköisemmin menestymään myös aikuisena. Sääntöjä laadittaessa kaikilla osapuolilla täytyy olla niistä yhteinen ymmärrys, mikä tarkoittaa, että vanhempien on tärkeää saada lapsi ymmärtämään syyt sääntöjen taustalla.
Lapsen on ymmärrettävä, että vanhemmat eivät laadi sääntöjä suututtaakseen häntä tai tehdäkseen hänen elämästään kurjaa, vaan luodakseen järjestystä ja pitääkseen hänet turvassa. Normit auttavat lasta tai nuorta omaksumaan positiivisia tapoja, jotka pysyvät hänellä koko hänen loppuelämänsä. Tällä tavoin lapsi oppii vastuulliseksi ilman, että häntä tarvitsee koko ajan muistuttaa asiasta.
4. Puhu lapsen arvosanoista positiiviseen sävyyn
Heikoista arvosanoista puhuminen on monessa perheessä hankalaa ja usein varma riidan laukaisija. Tilanne kuitenkin helpottuu, kun vanhemmat eivät reagoi huonoon koetulokseen tai odotettua heikompaan todistukseen autoritaariseen tapaan. Lasta ei siis kannatta määrätä kahdeksi viikoksi kotiarestiin opiskelemaan, sillä tämä tekee vain lisää hallaa lapsen opiskelumotivaatiolle.
Demokraattisen mallin mukaan vanhempien kannattaa keskustella asiasta lapsen kanssa ja analysoida, miksi tämä ei pärjännyt koulussa hyvin. Tämän jälkeen tilanteeseen voidaan miettiä mahdollisia ratkaisuja. Jos lapsen kanssa keskusteleminen ei riitä, vanhemmat voivat aina kääntyä koulun tai opettajan puoleen saadakseen selville, mistä heikko koulumenestys johtuu.
5. Arvosta enemmän vaivannäköä kuin taitoa
Sen sijaan, että vanhemmat kehuisivat lasta hänen taidoistaan ja älystään, heidän kannattaa kehua häntä hänen tekemästään työstä. Olipa lapsi miten älykäs tai ahkera tahansa, hän kaipaa etenkin vanhempiensa vahvistusta ja rohkaisua.
6. Opeta lasta nauttimaan oppimisesta
On tärkeää opettaa lapselle, että oppiminen voi olla myös hauskaa. Tämä luo miellyttävän oppimisympäristön, joka edistää oppimista. Opiskelussa ja oppimisessa kannattaa hyödyntää myös lapsen kiinnostuksen kohteita. Jos hän pitää esimerkiksi taiteesta, kannattaa hänet viedä taidenäyttelyyn. Jos hän on kiinnostunut historiasta, on museo hyvä vierailukohde.
Kuten olemme jo maininneet, jatkuva asioiden kieltäminen on tehotonta, eikä opeta lapselle mitään. Pahimmassa tapauksessa se jopa vahingoittaa lapsen itsetuntoa. On paljon parempi ajatus tarjota lapselle tietoa ja selityksiä kuin asettaa jatkuvasti kieltoja. Tällainen kasvatustyyli valmistaa lasta tekemään itsenäisesti parempia päätöksiä. Hyvin pientä lasta ei esimerkiksi kannata kieltää kiipeilemästä liukumäessä. Sen sijaan hänelle voi selittää, että yksin kiipeillessään hän voi pudota, minkä vuoksi sinä autat häntä ja varmistat hänen olevan turvassa.
Autoritaarinen kasvatustyyli ei siis ole erityisen tehokas ja sen on jopa todistettu olevan haitallinen. Onneksi olemassa on tehokkaampia ja kaikin tavoin parempia vaihtoehtoja jatkuvalle kieltämiselle. Kyse on demokraattisesta kasvatustyylistä, jossa autoritaarisuutta ja sallivuutta on sopivassa suhteessa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- (1993b) Estilos educativos paternos, en QUINTANACABANAS,J. M.ª (coord.). Pedagogíafamiliar. Madrid, Narcea, 45-58.
- WINSLER, A.; MADIGAN, A. L. y AQUILINO, S. A. (2005) Correspondence between maternal andpaternal parenting styles in early childhood, Early Childhood Research Quarterly, 20, 1-12.
