Vauva sylissä koko ajan - mikä on liikaa?
Äidin, isän tai muun tutun aikuisen sylissä olo on parasta ajanvietettä pienelle vauvalle. Tämä artikkeli auttaa sinua ymmärtämään, miksi vauva haluaa olla sylissä koko ajan. Tämän lisäksi haluamme tarjota sinulle asiaan liittyviä hyödyllisiä neuvoja.
Miksi vauva haluaa olla sylissä koko ajan?
Se, että vauva haluaa olla sylissä koko ajan, johtuu ihmisluonteesta. Ihminen on olento, joka tarvitsee hellyyttä kasvaakseen – fyysinen kontakti on siis meille kuin kasvulannoitetta. Syntymästä lähtien ihminen etsii toisen ihmisen kosketusta kehittyäkseen ja ollakseen onnellinen.
On myös tärkeää tietää, että pieni vauva suosii luonnostaan äitiään – onhan hän viettänyt noin 40 viikkoa äitinsä kohdussa. Ja äiti on se, joka tarjoaa vauvalle tämän kaipaamaa maitoa. Yleensä äiti on myös se, joka laulaa lapselleen, laittaa hänet nukkumaan, vaihtaa vaipat ja kylvettää vauvan. Ei siis ole yllätys, että vauva haluaa viettää eniten aikaa juuri äitinsä sylissä.
Vauva ei pidä yksinolosta, sillä yksin ollessaan hän tuntee olonsa suojattomaksi. Kun vauvalla on seuraa tai kun hän on jonkun sylissä, tuntee hän olonsa rauhalliseksi ja turvalliseksi.
Vauva tarvitsee tätä hellää ja rakastavaa tukea terveeseen emotionaaliseen kehitykseen. Aikuisen hellyys vaikuttaa suuresti myös lapsen itsetunnon kehitykseen.
Monet luulevat, että vauva on piloille hemmoteltu, jos hän hakeutuu syliin jatkuvasti. Nämä samaiset ihmiset uskovat vauvan manipuloivan häntä hoitavia aikuisia itkullaan. Tämä on kuitenkin kaukana totuudesta.
On tärkeää ymmärtää, kuinka merkittävä vaikutus vauvaiässä osoitetulla hellyydellä ja ihokontaktilla on.
Mikä on liikaa?
Edellä totesimme, että vauvan pitäminen sylissä on elintärkeää lapsen terveen kehityksen kannalta. On kuitenkin tilanteita, joissa vauvan sylissä pitäminen voi olla epätervettä sekä lapselle että äidille.
On olemassa lapsia, jotka haluavat olla ainoastaan äitinsä sylissä, 24 tuntia vuorokaudessa. Tällainen vauva itkee lohduttomasti, jos hänet lasketaan sylistä tai jos hän joutuu muun kuin äitinsä syliin.
Tämän tyyppinen kiintymys on haitallista, koska lapsi on täysin riippuvainen äitinsä sylistä. Vauva ei pysty olemaan itsekseen, eikä edes yritä tehdä asioita itse. Äidille tämä voi olla hyvin uuvuttavaa, sillä myös äiti tarvitsee lepoa ja aikaa itselleen. Äidistä täysin riippuvainen lapsi voi aiheuttaa äidin stressaantumisen, masentumisen ja lukemattomia kyyneleitä.
Mitä tehdä, jos tilanne käy ylitsepääsemättömäksi?
Vaikka hellyyden ja kiintymyksen osoittamista ei tulisi laiminlyödä, ei kiintymysvanhemmuuttakaan saisi viedä äärimmäisyyksiin. Se, että pidät vauvaasi sylissäsi 24 tuntia vuorokaudessa, ei enää ole hyödyllistä, vaan päinvastoin jopa vahingollista.
Lapsen, joka on kasvanut käytännössä äitinsä sylissä, on tulevaisuudessa vaikea kasvaa itsenäiseksi. Lapsi oppii uskomaan, että äiti on se, joka tekee kaiken hänen puolestaan.
Pidä silmällä merkkejä, jotka kertovat lapsen liiallisesta riippuvuudesta. Tällainen merkki on esimerkiksi se, että vauva suostuu syömään ainoastaan äidin syöttämänä, vaikka osaa jo pitää itse omaa pulloaan.
Toinen merkki voi olla se, että lapsi ei suostu nostamaan pudottamaansa tuttia, vaan odottaa äidin nostavan sen. Vauva saattaa jopa odottaa, että tutti laitetaan hänen suuhunsa. Jos nämä merkit sopivat omaan lapseesi, on aika katkaista henkinen napanuora.
Muistutamme edelleen, että lasta ei saa laiminlyödä tunnetasolla, eikä lapsen tarvitsemaa hellyyttä ja kiintymystä saa jättää osoittamatta. Vauvaa tulee pitää sylissä, halata, keinuttaa, suukotella ja hoitaa kaikin tarvittavin tavoin.
Jos vauva on liian kiintynyt äitiinsä, kiintymys voi kroonistua. Äitinä sinun tulee muuttaa tilannetta, ja muiden perheenjäsenten tukea sinua siinä. Seuraavaksi tarjoamme kokeiltavaksesi muutamia neuvoja.
Viettäkää aikaa myös muiden ihmisten kanssa
Äidin täytyy lakata olemasta lapsen elämän keskipiste. Lapsen on tärkeää ymmärtää tämä, jotta hän voi viettää aikaa muidenkin ihmisten kanssa, olivat he sitten perheenjäseniä tai ystäviä.
Ehkäpä lapsen isoisä voi leikkiä lapsen kanssa aamuisin tai vauvan kummitäti lähteä kävelylle pienokaisen kanssa iltapäivällä. Tai ehkäpä voit kysyä vauvasi vanhemmalta serkulta apua lapsen syöttämiseen ruoka-aikana.
Jos lapsen päivittäisiin rutiineihin osallistuu muitakin ihmisiä, äidin taakka kevenee. Samalla lapsen ahdistus vähenee, itsenäisyys lisääntyy ja lapsi oppii luomaan kauniita ja tärkeitä ihmissuhteita läheisiinsä.
Stimuloi lapsesi kehitystä
Vauva innostuu uuden oppimisesta. Vauvan lattialle asettaminen auttaa vahvistamaan myös hänen kehoaan. Kun annat lapsellesi uusia leluja tai tavaroita, alkaa hän tutkia niitä mielenkiinnolla. Ja kun vauva oppii ryömimään, hän pääsee tutkimaan ympäristöään entistä paremmin.
Kaikki edellä mainitut vinkit auttavat lastasi vahvistamaan itsenäisyyttään ja unohtamaan hänelle niin kovin tärkeän äidin sylin.
Muista kuitenkin, että äidin ei tulisi olla ainoa, joka kannustaa lastaan näihin aktiviteetteihin, vaan kaikkien perheenjäsenten tulisi osallistua vauvan aktivoimiseen.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Vives, R. J., Lartigue, B. T., & Córdoba, A. (1992). Apego y vínculo. Comunicación preliminar. Cuaderno Psicoanal, 25, 45-53. http://bloguamx.byethost10.com/wp-content/uploads/2015/04/apego-y-vinculo-lartigue.pdf?i=1
- Dawson, G., Ashman, S. B., & Carver, L. J. (2000). The role of early experience in shaping behavioral and brain development and its implications for social policy. Development and psychopathology, 12(4), 695-712. https://www.researchgate.net/publication/12129242_The_Role_of_Early_Experience_in_Shaping_Behavioral_and_Brain_Development_and_Its_Implications_for_Social_Policy
- Guijarro, E. M. (2013). Lactancia materna y revolución, o la teta como insumisión biocultural: calostro, cuerpo y cuidado. Dilemata, (11), 169-206. https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=4195869
- Harvard Women’s Health Watch. (2010). The health beneficts of strong relationships. https://www.health.harvard.edu/newsletter_article/the-health-benefits-of-strong-relationships