Rintamaidon tuotannon huiput - onko niitä olemassa?

Imetys herättää kysymyksiä niin ensikertalaisilla kuin kokeneillakin äideillä. Monet esimerkiksi miettivät, riittääkö rintamaito vastasyntyneen tarpeisiin, ja mitä ovat rintamaidon tuotannon huiput.

Rintamaidon tuotannon huiput ovat suureksi hyödyksi imeväisille vauvoille. Milloin tällaisia on odotettavissa? Tämän artikkelin myötä opit, millä tavoin eri hormonit vaikuttavat tähän prosessiin. Löydät myös syyt siihen, miksi sinulla on äitinä elintärkeä rooli lapsesi terveen ravitsemuksen suhteen.

Prolaktiini on vastuussa rintamaidon tuotannosta

Prolaktiini on hormoni, joka saa äidin kehossa aikaan maidontuotannon synnytyksen jälkeen ja ylläpitää maidontuotantoa imetyksen aikana. Prolaktiinin aktiivisuus kasvaa raskauden ensimmäisestä kolmanneksesta alkaen.

Prolaktiini ei kuitenkaan käynnistä maidontuotantoa välittömästi, sillä istukan tuottama keltarauhashormoni ja estrogeeni rajoittavat sen toimintaa. Istukan poistuessa äidin kehosta, prolaktiini käynnistää maidontuotannon, joka pysyy korkeana useamman kuukauden ajan synnytyksen jälkeen.

Maidontuotantoon vaikuttaa osittain se, kuinka usein vauvaa imetetään. Toisin sanoen maidon määrä lisääntyy, jos lasta imetetään usein, ja jos lapsi imee maitoa vain vähän, myös maidon määrä äidin rinnoissa vähenee.

Milloin rintamaidon tuotannon huiput ilmenevät?

Äidin kehon prolaktiinitasot moninkertaistuvat jokaisella imetyskerralla. Tämän ansiosta rintamaidon tuotannossa näkyy huippuja. Nämä huiput saavuttavat maksimitasonsa noin 20-40 minuuttia yöllisen imettämisen alkamisesta. Tämä huippu maidontuotannossa kestää noin 3-4 tuntia.

Ne tunnit, joiden aikana suurimmat rintamaidon tuotannon huiput voidaan saavuttaa, ovat aamukahden ja -kuuden välillä. Tästä syystä vauvaa suositellaan imetettävän myös yöaikaan aina, kun lapsi näin haluaa.

Mikä vaikutus oksitosiinilla on rintamaitoon?

Oksitosiini on hormoni, joka aktivoituu synnytyksen ja rintaruokinnan aikana. Sen ansiosta maito alkaa erittyä spontaanisti heti, kun vauva alkaa imeä rintaa.

Monet äidit tuntevat tämän hormonin vaikutukset fyysisesti, sillä se aiheuttaa rintoihin supistavaa ja kihelmöivää tuntemusta. Äidistä tuntuu siltä kuin rinnoista erittyisi maitoa, ja nänneistä voi jopa valua muutama maitopisara. Tätä kutsutaan maidon nousemiseksi.

Myös äidin ajatukset voivat kiihdyttää oksitosiinin tuotantoa. Siksi tällä hormonilla on avainrooli maidontuotannon käynnistymisessä. Itse asiassa tuotanto voi käynnistyä jo sillä, että äidillä on aikomus imettää vauvaa, tai jos äiti kuulee lapsen itkevän.

Sitä vastoin negatiivisilla ajatuksilla imetyksestä on rajoittava vaikutus. Se voi vähentää rintamaidon määrää jopa siihen pisteeseen, että maitoa ei kehity lainkaan.

Miksi lasta tulisi imettää myös yöllä?

Yöllistä imetystä suositellaan siksi, että rintamaidon tuotanto kiihtyy tuona aikana. Tämän seurauksena vauva myös voi saada helpommin lisää painoa.

On todistettu, että lapset nukkuvat yöllä paremmin, kun heitä imetetään. Syynä tähän on se, että prolaktiinilla on rauhoittava vaikutus niin äitiin kuin vauvaankin.

Toinen syy imettää yöaikaan on se, että se vähentää äidin tulehdusriskiä. Myös rintojen tukoksia on vähemmän, koska maitoa ei kerry tiehyisiin yhtä paljon. Tukokset ovat yleinen ongelma silloin, kun vauvaa ei imetetä tarpeeksi tihein väliajoin.

Tuleeko rintamaidon tuotantoa yrittää lisätä itse?

Tämä ei ole suurimmassa osassa tapauksia tarpeellista, sillä naisen keho on luonnostaan valmis tuottamaan maitoa. Maitoa tulee olemaan riittävästi niin kauan kuin rintaa stimuloidaan vauvaa imettämällä.

Jotkut erityistapaukset kuitenkin vaativat sitä, että äiti stimuloi maidontuotantoaan itse. Esimerkiksi jos vauva on menettänyt runsaasti painoa tai on keskonen, rintamaidon saantia on lisättävä pikaisesti. Muita tapauksia ovat ne, joissa äiti ja vauva erotetaan toisistaan synnytyssalissa sairaalan omien käytäntöjen vuoksi.

Näissä tilanteissa lääkäri saattaa määrätä maidon tuotantoa lisääviä lääkkeitä, joista yleisimpiin kuuluu domperidoni. Vaihtoehtoisena ratkaisuna on voimakas imeminen, joka koostuu maidon imemisestä kummastakin rinnasta 5 minuutin ajan. Tämä tehdään käyttäen rintapumppua päivän jokaisena tuntina, poikkeuksena yöaika, jolloin rintapumpun käyttöön sallitaan neljän tunnin tauko. Tämä toimenpide aktivoi myös prolaktiinia, joka saa aikaan jopa piikkejä rintamaidon tuotannossa.

Tiivistettynä siis huiput rintamaidon tuotannossa auttavat lasta täyttämään ravinnon tarpeensa, jotta hän voi kasvaa terveenä ja terveelliseen tahtiin. Tämä on ehdottomasti asia, josta kaikkien uusien äitien on huolehdittava päivittäisessä elämässään.