Kuinka vauva oppii nauramaan?
Se, kun vauvan nähdään nauravan ensimmäisen kerran, on hyvin jännittävä hetki jokaiselle vanhemmalle. Mutta kuinka vauva oppii nauramaan ja miten hän kokee häntä ympäröivän maailman?
Kuinka vauva oppii nauramaan?
Alkuun vauva oppii nauramaan ja hymyilemään matkimalla. Vauva näkee hymyn toisen ihmisen kasvoilla ja hymyilee sitten itse perässä. Kasvaessaan lapsi alkaa tehdä hassuja juttuja, kuten hiiviskellä, kutitella, irvistellä ja tuottaa hauskoja ääniä.
Vuoden iässä lapsi rakastaa sitä, että hänelle puhutaan käyttämällä pitkitettyjä tavuja. Tämä auttaa epäilemättä lasta oppimaan kieltä helpommin. Lapsi oppii sanoja, jotka helpottavat kommunikoimista vanhempien ja ympäröivän maailman kanssa. Tämä prosessi jatkuu koko lapsuuden ajan.
Vauvan nauru on osa häntä ympäröivän maailman kanssa kommunikoimista.
Joidenkin asiantuntijoiden mukaan lapsi oppii hyvin nopeasti nauramaan ja hymyilemään, ja niitä pidetään osana ihmisen tapaa kommunikoida. Siinä missa itku kertoo lapsen olevan nälkäinen, väsynyt, kylmissään tai kuumissaan, myös nauru on samaan tapaan keino olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Viimeisin aiheeseen liittyvä tutkimus tehtiin Lontoon Birkbeck Collegessa useiden tutkijoiden toimesta. He keräsivät yli 700 kyselylomakkeen avulla tietoja ympäri maailman siitä, kuinka vauva oppii nauramaan. Yksi tutkimuslöytö oli se, että lapsi vastaa hymyllä miellyttävissä tilanteissa.
Vastasyntyneen hymy
Vauvan ensimmäinen hymy tulee suoraan hänen sielustaan. Vaikka vauva hymyileekin vain matkiakseen vanhempaansa, tulee vanhemmalle tästä tunne, että lapsi on onnellinen ollessaan hänen sylissään, ja hän tuntee olonsa turvalliseksi ja levolliseksi tuntiessaan vanhemman lämmön.
Hymyileminen on tiedostamaton ele, ja vastasyntyneen voikin nähdä usein hymyilevän unissaan. Vastasyntyneen kasvojen lihakset supistuvat mielihyvän tunteiden aikaansaamina. Näitä ovat esimerkiksi maidon maku tai muisto siitä, kun hän oli äidin vatsassa.
“Huono päivä on päivä ilman naurua.”
– Chamfort
Jotkut kutsuvat tällaista vastasyntyneen hymyä enkelin hymyksi, sillä se ei johdu mistään erityisestä syystä, ei ole suunnattu kenellekään erityisesti, eikä sen tarkoituksena ole kommunikoida kenenkään kanssa.
Lapsen huumorintajun kehittyminen
Kahdeksan-yhdeksän viikon ikäisenä vauva alkaa hymyillä tahdonalaisesti. Vauva hymyilee, kun hän tuntee yhteenkuuluvuuden tunnetta vanhempiensa tai muiden läheisten ihmisten kanssa. Jos siis vanhempi on iloinen, myös vauva on iloinen.
Seuraavien kuukausien aikana, toistamalla tätä toimintoa päivittäin, lapsen huumorintaju alkaa kehittyä. Se avaa ovia kohti onnellisuutta ja innostuneisuutta. Tämä tyytyväisyyden tunne saa lapsen tuntemaan itsensä hyväksytyksi ja rakastetuksi.
Hyvä huumorintaju on todella palkitsevaa, joten sitä kannattaa alkaa edistää.jo hyvin varhain. Onnelliset aikuiset näkevät elämän erilaisesta näkökulmasta, ja samoin on myös lasten kohdalla, jotka vasta alkavat tutkia maailmaa.
Nauramisen tärkeys
Ymmärtääksesi lapsen naurua paremmin, olemme koonneet listan lapsen naurun tärkeimmistä hyödyistä.
Ihmeellinen lääke
Nauru saa lapsen tuntemaan olonsa paremmaksi ja siirtämään pessimistisyyden syrjään. Lisäksi se tehostaa immuunijärjestelmää.
Kasvatuksellinen apukeino
Vanhemman käyttämällä huumorilla on ihmeellinen vaikutus keskellä kiukunpuuskaa olevan lapsen käyttäytymiseen.
Kehittää empatiakykyä
Jotta lapsi oppii sulokkaaksi, hänen täytyy osata olla tarkkaavainen ja ymmärtää toisten ihmisten tarpeita.
Kasvattaa itseluottamusta
Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että huumorintaju on läheisesti yhteydessä itsetuntoon.
Edistää älykkyyttä
Vitsien kertominen parantaa lapsen sanavarastoa ja muistia sekä kehittää lateraalista ajattelua, joka saa lapsen arvioimaan ympäröivää maailmaa huumorin avulla.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Addyman, C., & Addyman, I. (2013). The science of baby laughter. Comedy Studies, 4(2), 143-153. https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1386/cost.4.2.143_1